Bargoveaga skuvlenplána

Bargoveaga skuvlenplána lea jeavddalaččat beaividuvvon ollisvuohta, man fitnodat dahje organisašuvdna lea ráhkadan. Dat stivre bargiid máhtu systemáhtalaš bajásdoallama ja ovddideami. Plánas meroštallojuvvojit mihttomearit, sisdoalut, ollašuhttinvuogit, áigeplánat ja ovddasvástádusat, ja dasa gullet sihke ođđa bargiid oahpásmuhttin ja bargoveaga bistevaš dievasmahttinskuvlen.

Dán oktavuođas bargoveaga skuvlenplánain mihttomearrin lea sihkkarastit, ahte bargiin lea doarvái diehtu ja ipmárdus sámekultuvrras, árbevirolaš ealáhusain, sámiid ruovttuguovllu sierraiešvuođain, oppalaš suvdilvuođa prinsihpain ja mátkeealáhusdoaimma ehtalaš ja lágas meroštallojuvvon geatnegasvuođain. Skuvlemii galggašedje gullat sámeservoša oaidninviŋkilat ja oppalaš oahpásmuhttin Sámedikki sámemátkeealáhusa ehtalaš rávvagiidda ja sámemátkeealáhusa galledeaddjirávasiidduid sisdollui. Skuvlenplána dehálamos bargun lea sihkkarastit, ahte fitnodaga bargit dihtet, ahte sii barget guovllus, gos sámit ásset ja ellet iežaset kultuvrra ealli kulturduovdagis, vai sii sáhttet doaibmat gudnejahttiláhkai ja vuhtiiváldit sámiid ja eandaliige dan báikkálaš sámeservoša, man kultuvra fitnodagas adnojuvvo ávkin ja/dahje man kultuvrra guovlluin fitnodat doaibmá ja bálvala áššehasaidis. Lassin lea dehálaš sihkkarastit, ahte bargoveahka máhttá sirdit rivttes dieđu sámiid ja sámekultuvrra birra. Dasa lassin bargoveahka skuvlejuvvo doaibmat sihke barggus ja astoáiggis dan láhkai, ahte maiddái eará vásttolaš ja ehtalaččat suvdilis sámemátkeealáhusa láhttenvuogit ja mihttomearit divvet.

Bures ráhkaduvvon ja ollašuhttojuvvon skuvlenplána doarju vásttolaš sámemátkeealáhusdoaimma kvalitehta, áššehasaid duđavašvuođa, oppalaš ehtalaš suvdilvuođa ja bargoveaga čatnaseami ja buresveadjima. Das galget leat ovdamearkan:

• bákkolaš oahpásmuhttimat ođđa bargiide (sámiid ruovttuguovllu dovdan ja ipmárdus, sámekultuvrra viiddes dovdan ja ipmárdus, doaibmanbirrasa dorvvolašvuohta, birasvástu)
• jeavddalaš dievasmahttinskuvlemat olles bargovehkii (láhkaásaheapmi, vásttolaš ja ehtalaččat suvdilis sámemátkeealáhusa geavadagat)
• Ovttasbargoskuvlemat sámeservošiin
• čuovvun ja árvvoštallan, maiguin sihkkarastit skuvlema váikkuhusa ja bistevaš buorideami.

Bargoveaga oahpásmuhttima ja skuvlema viidodat ja čikŋodat leat gitta ee. bargi bargguin (omd. meahcceoahpisteaddji veardidettiin koahkka), bargogaskavuođa bistimis ja/dahje bargi duogážis (guovllus ovdal doaibman veardidettiin guvlui vuosttas háve boahtán). Buohkaide ođđa bargiide galgá goittotge fállat doarvái viiddes oahpásmuhttima ja/dahje skuvlema.

Jos fitnodagas leat mearreáigásaš bargogaskavuođat ja/dahje molsašuddi sesoŋŋabargit, sin skuvlema várás sáhttá plánet geahppasut skuvlenbáhka, masa gullet goittotge vuođđodieđut sámiin, sámiid ruovttuguovllus ja eandalii fitnodatdoalli iežas sámekultuvrras ja oahpásmuhttin Sámedikki Vásttolaš mátkkálačča galledanrávvagiidda. Bargui gullevaš láhttenrávvagiidda ja dorvvolašvuođarávvagiidda oahpásmuhttin gullá buohkaide bargoveaga lahtuide. Jos mearreáigásaš bargogaskavuohta nuppástuvvá fástan, olbmui addojuvvo viidásut oahpásmuhttin go árabut ee. sámekultuvrii gullevaš áššiin.