Skip to main content
saamenpukukartta

Aitous

AitousVastuullisessa alkuperäiskansamatkailussa aitouden määrittely tarkoittaa alkuperäiskansan näkemystä aitoudesta ja siitä, mitä ja miten omaa kulttuuria halutaan esitellä, hyödyntää ja kaupallistaa. Aina tämä näkemys ei vastaa sitä, mitä…

Lue lisää

saamenpukukartta

Alkuperäiskansa

AlkuperäiskansaYhdistyneet kansakunnat (YK) arvioi maailmassa olevan reilut 370 miljoonaa alkuperäiskansoihin kuuluvaa ihmistä noin 70 valtiossa kaikilla asutuilla mantereilla aina arktisilta alueilta eteläiselle Tyynellemerelle. Saamelaiset ovat…

Lue lisää

saamenpukukartta

Alkuperäiskansamatkailu

AlkuperäiskansamatkailuVastuullinen alkuperäiskansamatkailu pohjautuu kokonaisvaltaiseen kestävyyksien ja kantokykyjen huomioimiseen ja toteutumiseen paikallisella tasolla ko. alkuperäiskansan asuttamilla alueilla. Alkuperäiskansalla tulee olla…

Lue lisää

saamenpukukartta

Arkiympäristö

ArkiympäristöSaamelaisten kotiseutualue on kokonaisuudessaan paikallisyhteisöiden arkiympäristöä, jota kutsutaan myös eläväksi kulttuurimaisemaksi. Arkiympäristössä harjoitetaan perinteisiä elinkeinoja ja kotitarpeeseen löytyy sieltä luonnonantimia…

Lue lisää

saamenpukukartta

Arktinen ympäristö

Arktinen ympäristöMonien saamelaisten kotiseutualueelle saapuvien matkailijoiden luonto- ja kulttuurikäsitykset sekä arktisiin olosuhteisiin liittyvät selviytymis- ja toimintamallit poikkeavat suuresti saamelaisten kotiseutualueella vallalla…

Lue lisää

saamenpukukartta

Asiantuntemus

AsiantuntemusSaamelaiset ovat oman elämänsä ja harjoittamiensa perinteisten elinkeinojen asiantuntijoita. Heidän tarinansa ovat syntyneet elävässä kulttuuriympäristössä kasvaessa heitä edeltäviltä sukupolvilta oppien. Tarinat, tavat ja taidot ovat…

Lue lisää

saamenpukukartta

Bakteerit ja basillit

Bakteerit ja basillitSuojele matkakohteesi paikallisväestöjä suojelemalla itseäsi ja noudattamalla paikallisia ja kansallisia terveyssuosituksia ja -määräyksiä. Matkusta ja lähesty paikallisväestöä vain terveenä. Vältä tarpeettomia kontakteja.…

Lue lisää

saamenpukukartta

Covid-19

Covid-19Suojele matkakohteesi paikallisväestöjä suojelemalla itseäsi ja noudattamalla paikallisia ja kansallisia terveyssuosituksia ja -määräyksiä. Matkusta ja lähesty paikallisväestöä vain terveenä. Vältä tarpeettomia kontakteja. Etenkin…

Lue lisää

saamenpukukartta

Disinformaatio ja misinformaatio

Disinformaatio ja misinformaatioTämän päivän tietotulvassa voi olla haastavaa erottaa oikeaa tietoa väärästä. Disinformaatiolla tarkoitetaan tahallisesti ja tietoisesti levitettyä väärää tietoa. Misinformaatio puolestaan viittaa epähuomiossa tai…

Lue lisää

saamenpukukartta

Eettinen kestävyys

Eettinen kestävyysSaamelaiskäräjien saamelaismatkailun eettisessä ohjeessa eettisesti kestävä saamelaismatkailu tarkoittaa saamelaisuuteen perustuvaa matkailua, joka sisältää sosiaalisen, kulttuurisen, ekologisen ja taloudellisen kestävyyden lisäksi…

Lue lisää

saamenpukukartta

Eettinen ohje

Eettinen ohjeSaamelaiskäräjien kokous hyväksyi 24.9.2018 Vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun toimintaperiaatteet. Saamelaismatkailun eettisten ohjeiden päätavoitteena on poistaa saamelaisuutta hyväksikäyttävä matkailu sekä…

Lue lisää

saamenpukukartta

Ekologinen kantokyky

Ekologinen kantokykyEkologinen kantokyky sisältää tiedon maksimaalisesta matkailijoiden ja/tai matkailutoimintojen määrästä, jonka tietty matkailualue kestää ilman ympäristön tilan heikkenemistä. Matkailutoimintoihin tarvittavien ekologisen…

Lue lisää

saamenpukukartta

Ekologinen kestävyys

Ekologinen kestävyysEkologinen kestävyys on yksi matkailuun liittyvän kestävän kehityksen peruskivistä etenkin silloin, kun matkailu perustuu vahvasti luontoon ja luonnonvarojen hyödyntämiseen. Ekologisesti kestävässä matkailussa luontoa…

Lue lisää

saamenpukukartta

Eksotisointi

EksotisointiUlkopuolisten luoma saamelaiskuva matkailussa perustuu eksoottiseen erilaisuuteen kaukaisine, alkeellisine asuinsijoineen ja värikkäine saamenpukuineen. Eksotisoinnin kautta ihmiset, esineet ja paikat esitetään vieraina, kiehtovina ja…

Lue lisää

saamenpukukartta

Elävä kulttuuri

Elävä kulttuuriElävä kulttuuri elää ajassa ja paikassa sopeutuen nykyajan hyötyihin ja haasteisiin. Saamelaiskulttuurissa ei voi eritellä ympäröivää luontoa eli saamelaista elävää kulttuurimaisemaa, sen käyttöä, saamen kieltä, perinteisiä…

Lue lisää

saamenpukukartta

Elävä kulttuurimaisema

Elävä kulttuurimaisemaElävä kulttuurimaisema on paikka, jossa eletään arkea ja juhlaa. Tämä koskee etenkin alkuperäiskansoja, joille luonto ja kulttuuri kuuluvat erottamattomasti yhteen. Elävää kulttuurimaisemaa ja sen kaikkia asukkaita tulee…

Lue lisää

saamenpukukartta

Ennakointi

EnnakointiKaikilla saamelaisten kotiseutualueelle saapuvilla matkailijoilla ei ole riittävää taustatietoa tai tietotaitoa arktisista olosuhteista ja elävästä saamelaisesta kulttuuriympäristöstä. Matkakohteen kulttuuriin, elävään kulttuurimaisemaan…

Lue lisää

saamenpukukartta

Epäaito

EpäaitoYleinen tietämys saamelaisista on vähäistä ja matkailijan on usein mahdotonta erottaa aitoa saamelaiskulttuuriin liittyvää tuotetta tai palvelua epäaidosta ”saamelaistuotteesta” tai keksitystä tai lainatusta perinteestä. Saamelaisyhteisön…

Lue lisää

saamenpukukartta

Erämaa

ErämaaSaamelaiset ovat perinteisesti hyödyntäneet luontoa ilman, että siitä olisi jäänyt aineellisia jälkiä pohjoisen hauraaseen ympäristöön. Suomessa puhutuissa saamen kielissä ei ole erämaalle omaa sanaa. Erämaa -termi on tuotu saamen kielen…

Lue lisää

saamenpukukartta

Esineellistäminen

EsineellistäminenErityisesti alkuperäiskansayhteisöt ja niiden jäsenet usein esineellistetään matkailunähtävyydeksi ja heitä kohdellaan kuin he olisivat osa luontoympäristöön kuuluvista vetonauloista. Tällöin unohdetaan, että he ovat ihmisiä, joiden…

Lue lisää

saamenpukukartta

Faktat kohdallaan

Faktat kohdallaanSaamelaisia koskevan totuudenmukaisen tiedon lisääminen ja levittäminen myös matkailualan kautta on ensiarvoisen tärkeää. Saamelaiskulttuurin säilyminen elinvoimaisena tukee myös Lapin matkailun kehitystä. Sitä vastoin…

Lue lisää

saamenpukukartta

Feikki eli fake

Feikki eli fakeSaamelaisuutta hyväksikäyttävän matkailun yksi näkyvimmäksi ja vääristyneeksi symboliksi on kohonnut saamenpuvun mukaelma, jota myös feikkipuvuksi kutsutaan. Tämä feikkivaate on halpa imitaatio aidosta, oikeasta saamenpuvusta.…

Lue lisää

saamenpukukartta

Gastronomia

GastronomiaSaamelainen perinneruoka on paljon muutakin kuin poronkäristys lisukkeineen. Poronkäristys kuuluu perinteisiin ruokiin, mutta on vain yksi esimerkki erittäin rikkaasta saamelaisesta ruokakulttuurista. Saamelainen ruokavalio on muodostunut…

Lue lisää

saamenpukukartta

Goahti

GoahtiSanaselite saatavilla pian. Katso myös laavu, saamelainen rakennusperinne

Lue lisää

saamenpukukartta

Guksi

GuksiGuksi on pohjoissaamea ja se tarkoittaa juoma-astiaa, joka muistuttaa kauhaa. Guksi on suomeksi kuksa, inarinsaameksi kukse ja koltansaameksi päʹǩǩ-kopp eli pahkakuppi. Suomen kieleen lainattu kuksa -sanan käyttö on kuitenkin levinnyt laajasti…

Lue lisää

saamenpukukartta

Heterogeenisyys

HeterogeenisyysSaamelaiskulttuuria ei ole vain poro, saamenpuku ja laavu, vaikka matkailuteollisuus niin usein antaa ymmärtää. Ei ole vain yhtä tapaa ilmentää saamelaisuutta ja saamelaiskulttuuria. Poro, saamenpuku ja laavu edustavat vain osaa…

Lue lisää

saamenpukukartta

Holistinen maailmankuva

Holistinen maailmankuvaSaamelaisessa käsitemaailmassa ei ihmistä, luontoa ja kieltä eroteta toisistaan. Sana Sápmi tarkoittaa Saamenmaan lisäksi myös saamelaista yksilönä ja Saamen kansaa sekä saamen kieltä. Saamen kieli kuvastaa ympäröivän…

Lue lisää

saamenpukukartta

Homogenisoituminen

HomogenisoituminenKulttuurin homogenisoituminen on osa kulttuurien globalisoitumista, joka vähentää kulttuurien monimuotoisuutta ja rikkautta. Matkailuteollisuudella on suuret vaikutusmahdollisuudet ja samalla myös erittäin suuri vastuu siitä, miten…

Lue lisää

saamenpukukartta

Human zoo

Human zooSanaselite saatavilla pian. Katso myös zooifikaatio, esineellistäminen, näkymättömyys, koskematon erämaa, rekvisiitta, elävä kulttuurimaisema, kulttuuriturvallisuus, valokuvaaminen, some

Lue lisää

saamenpukukartta

Huomioiminen

HuomioiminenAina kun matkailija poistuu omasta kodistaan ja elinympäristöstään, saapuu hän jonkun toisen kotiin ja elinympäristöön. Paikkaan, jossa paikallisten arki ja juhlat tapahtuvat. On tärkeää arvostaa ja kunnioittaa matkakohteen…

Lue lisää

saamenpukukartta

Huskyt

HuskytPerinteisesti saamelaiset ovat talvisin liikkuneet hiihtäen tai porolla. Koiravaljakko ei ole ollut perinteinen tapa liikkua Suomessa. Husky on rekikoirasta yleisesti käytetty termi matkailussa rekikoiran rodusta riippumatta.…

Lue lisää

saamenpukukartta

Hyväksikäytön historia

Hyväksikäytön historiaSaamelaiskulttuurin symboleita on Suomessa tuotteistettu ja esitetty saamelaisuutta hyväksikäyttävässä matkailussa jo vuosikymmeniä. Saamelaiskulttuurin tuotteistaminen on myös pitkään ollut sekä ulkopuolisten määrittelemää…

Lue lisää

saamenpukukartta

Hyväksikäyttö matkailussa

Hyväksikäyttö matkailussaSaamelaisuutta hyväksikäyttävässä matkailussa saamelaisyhteisön ulkopuolelta tulevat matkailuelinkeinon harjoittajat ja muut matkailutoimijat hyödyntävät ja hyväksikäyttävät saamelaiskulttuuriin liittyviä tai viittaavia…

Lue lisää

saamenpukukartta

Iglu

IgluPerinteisessä merkityksessään iglu tarkoittaa lumen tai jään lohkoista koottua kupolimaista rakennelmaa, jota arktisten alueiden alkuperäiskansat (esim. inuitit ja inupekit) ovat käyttäneet talviasumuksenaan erityisesti Kanadassa, Alaskassa ja…

Lue lisää

saamenpukukartta

Ilmastonmuutos

IlmastonmuutosIlmastonmuutoksella tarkoitetaan yleensä ihmisen toiminnasta johtuvaa, pitkällä aikavälillä tapahtuvaa ilmaston muuttumista. Se johtuu erityisesti kasvihuonekaasupäästöjen lisääntymisestä ja ilmenee muun muassa keskilämpötilojen…

Lue lisää

saamenpukukartta

Inarinsaame, anarâškielâ

Inarinsaame, anarâškielâInarinsaamelaiset ovat ainoa saamelaisryhmä, joka on perinteisesti asunut vain Suomen alueella. Inarinsaamen kielen tilanne oli erittäin hälyttävä vielä 30 vuotta sitten. Aktiivisen Inarinsaamen kielen yhdistyksen…

Lue lisää

saamenpukukartta

Irrallaan olevat koirat

Irrallaan olevat koiratSaamelaisten kotiseutualueella suositellaan pidettävän lemmikit aina kytkettynä ja metsästyksessä käytettävän vain porovapaita koiria. Poronhoidolle aiheutuu suoraa ja välillistä taloudellista sekä porojen hyvinvointiin…

Lue lisää

saamenpukukartta

Irrotettuna kontekstistaan

Irrotettuna kontekstistaanSaamelaisia tai saamelaiskulttuuria käytetään matkailussa toistuvasti passiivisena rekvisiittana, paikallisvärinä tai eksoottisena ja primitiivisenä objektina kulttuurisesta kontekstistaan irrotettuna. Jos saamelaiset tai…

Lue lisää

saamenpukukartta

Joiku

Joiku (juoiggus) eli luohti on yksin esitettyä vokaalimusiikkia. Joiun kohteita voi olla monia, yleisimpiä joikuja ovat henkilöjoiut. Joiulla viitataan joiun kohteeseen ja kaikkeen mikä liittyy siihen. Se joka joikaa, ei joikaa joikua, vaan joikaa…

Lue lisää

saamenpukukartta

Jokirantarauha

JokirantarauhaJokiranta kuuluu saamelaisen tapaoikeuden mukaan asuinympäristöön. Saamelaisten jokikalastuskulttuureissa asuinpaikan ranta on osa kotiympäristöä, jopa pihaa. Esimerkkinä Tenon ja sen sivujokien rannat, jotka ovat pääosin jokivarren…

Lue lisää

saamenpukukartta

Kalastus

KalastusSaamelaisille ja heidän perinteisten elinkeinojen harjoittamiselle elinehto on ollut kautta aikojen luonnon kestävä käyttö, luonto ja maa ovat olleet saamelaisten elättäjä. Kalastuksessa ja metsästyksessä ei perinteisesti ole käytetty…

Lue lisää

saamenpukukartta

Keksityt perinteet

Keksityt perinteetKeksityillä perinteillä viitataan ”perinteisiin”, jotka ovat keksittyjä tai johonkin tiettyyn tarkoitukseen kehiteltyjä. Keksityt perinteet pyritään sitomaan entisaikaan niin, että ne vaikuttavat vahvistavan jatkumon historiallisen…

Lue lisää

saamenpukukartta

Keräily

KeräilyYksi saamelaisten perinteisistä elinkeinoista on keräily, joka on keskittynyt kesään ja syyskesään. Kerättyjä marjoja ja kasveja on käytetty tuoreena tai kuivattuna, ja ne ovat täydentäneet muista perinteisistä elinkeinoista saatua ravintoa.…

Lue lisää

saamenpukukartta

Kestävä matkailu

Kestävä matkailuSuomen Matkailustrategian 2019–2028 mukaan ”kestävä matkailu tarkoittaa matkailua, joka ottaa täysimittaisesti huomioon tämän­hetkiset ja tulevat taloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja ympäristölliset vaikutuk­sensa sekä huomioi…

Lue lisää

saamenpukukartta

Koiravaljakot

KoiravaljakotSaamelaiset ovat talvisin perinteisesti liikkuneet hiihtäen tai porolla. Koiravaljakko ei ole ollut perinteinen tapa liikkua Suomessa. Koiravaljakkotoiminta on toisten alkuperäiskansojen kulttuurista lainattu perinne. Se on istutettu…

Lue lisää

saamenpukukartta

Koirien kiinnipito

Koirien kiinnipitoSaamelaisten kotiseutualueella suositellaan pidettävän lemmikit aina kytkettynä ja metsästyksessä käytettävän vain porovapaita koiria. Metsästyslain 51 § mukaan koirat on pidettävä kytkettyinä 1.3.–19.8. välisenä aikana, jotta…

Lue lisää

saamenpukukartta

Koltansaame, sääʹmǩiõll

Koltansaame, sääʹmǩiõllKoltansaamen kieli kuuluu muiden saamen kielten tavoin suomalais-ugrilaisiin kieliin. Koltansaamen kieli on vakavasti uhanalainen, sillä sitä puhuu äidinkielenään enää noin 300 henkilöä. Venäjällä koltansaamen puhujia on…

Lue lisää

saamenpukukartta

Koltta-alue

Koltta-alueSuomessa evakkoaikojen päätyttyä kolttasaamelaiset sijoitettiin Inarin kunnan itäosaan: Nellimin kylään Petsamon siidan asukkaat, Keväjärvelle Paatsjoen siidan asukkaat ja Sevettijärvi-Näätämö alueelle Suonikylän asukkaat. Kolttalaissa…

Lue lisää

saamenpukukartta

Kolttien kyläkokous

Kolttien kyläkokousSaaʹmi siidsååbbar, Kolttien kyläkokous, on kolttasaamelaisten vanha itsehallintojärjestelmä. Kolttien kyläkokousta johtaa kolttien luottamusmies (aiemmin ns. kylänvanhin), joka valitaan kolmen vuoden välein. Kyläkokous on…

Lue lisää

saamenpukukartta

Koskematon erämaa

Koskematon erämaaKoskematon erämaa mielletään ihmistoiminnattomaksi tyhjiöksi, johon ihmiskäsi ei ole koskenut tai jota ihmissilmä ei ole nähnyt. Siellä ei siis ole ketään tai mitään, jota tai jonka kulttuuria tai kulttuurikäytäntöjä pitää ottaa…

Lue lisää

saamenpukukartta

Kota

KotaKota (goahti, kuáti, kueʹtt) on yksi saamelaisten perinteisistä ja keskeisistä asumismuodoista. Kodan runkorakenteen muodostavat neljä kaaripuuta eli kotakorvaa (goahtebeallji, kuátipelji, väʹlddmuõrr), savupuu (suomuorra, suovâmuorâ,…

Lue lisää

saamenpukukartta

Kotirauha

KotirauhaPaikallisten kotipihat ovat harvoin aidattuja. Ne ovat kuitenkin lailla suojatun kotirauhan piirissä. Asuintalojen pihoilla ja välittömässä läheisyydessä sijaitsevat poroaidat eli aitaukset, joissa on poroja, kuuluvat myös kotirauhan suojan…

Lue lisää

saamenpukukartta

Kuksa

KuksaKuksa on pohjoissaameksi guksi, inarinsaameksi kukse ja koltansaameksi päʹǩǩ-kopp eli pahkakuppi. Pohjoissaamenkielinen sana guksi tarkoittaa juoma-astiaa, joka muistuttaa kauhaa. Suomen kieleen lainattu kuksa -sanan käyttö on kuitenkin…

Lue lisää

saamenpukukartta

Kulttuurin haltijat

Kulttuurin haltijatKulttuurin haltijoiksi kutsutaan henkilöitä tai yhteisöjä, joilla on tiivis ja jatkuva side tiettyyn kulttuuriin sekä siihen liittyvään tietoon, taitoihin, arvoihin, perinteisiin ja tapoihin. Kulttuurin haltijoilla on oikeus…

Lue lisää

saamenpukukartta

Kulttuurinen identiteettivarkaus

Kulttuurinen identiteettivarkausKulttuurisessa identiteettivarkaudessa esiinnytään luvatta toisena henkilönä tai toisen kansan edustajana. Tällöin johdetaan tarkoituksella kolmatta osapuolta harhaan käyttämällä esimerkiksi toisen kansan yksilöivää…

Lue lisää

saamenpukukartta

Kulttuurinen kantokyky

Kulttuurinen kantokykyMatkailijoiden tai matkailutoimintojen ei tule suoraan tai välillisesti muuttaa saamelaiskulttuuria kuten esimerkiksi käsitöitä, uskomuksia, perinteitä tai tapoja. Kulttuurisen kantokyvyn katsotaan ylittyvän, jos…

Lue lisää

saamenpukukartta

Kulttuurinen kestävyys

Kulttuurinen kestävyysTärkeää kulttuurisesti kestävässä matkailullisessa tuotteistamisessa on vahva, tuotteistettavan kulttuurin ymmärrys. Kulttuurisen tuotteistamisen tulee tapahtua kulttuurin haltijoiden kulttuuristen arvojen ja näkemysten…

Lue lisää

saamenpukukartta

Kulttuurinen omiminen

Kulttuurinen omiminenKulttuurinen omiminen rikkoo saamelaisten kulttuuri-itsehallintoa eli saamelaisten perustuslaillista oikeutta määrätä omasta kulttuuristaan ja sen käytöstä. Kulttuurisella omimisella tarkoitetaan sellaista toimintoa, jossa…

Lue lisää

saamenpukukartta

Kulttuuriperintö

KulttuuriperintöKulttuuriperintö on menneisyydestä perittyjä aineellisia ja aineettomia asioita tai käytäntöjä, jotka heijastavat ihmisten arvoja, uskomuksia, tietoja ja traditioita. Kulttuuriperintö on prosessi, johon sisältyy eri aikoina erilaisia…

Lue lisää

saamenpukukartta

Kulttuuriturvallisuus

KulttuuriturvallisuusKulttuuriturvallinen saamelaismatkailu tarkoittaa sitä, että saamelaistoimijat voivat tuoda yhdenvertaisesti oman tarinansa esille oman kulttuurinsa ja maailmankuvansa näköisenä. Kulttuuriturvallisessa saamelaismatkailussa…

Lue lisää

saamenpukukartta

Kunnioitus

KunnioitusKunnioitus on vuorovaikutusta rakentavaa ja eteenpäin vievää asennetta ja toimintaa, joka perustuu ihmistä, yhteisöä tai asiaa kohtaan tunnettuun arvostukseen tai ymmärrykseen. Se ilmenee toisen arvon, oikeuksien ja rajojen tunnustamisena,…

Lue lisää

saamenpukukartta

Kutsumattomat vieraat

Kutsumattomat vieraatHarva ihminen ilahtuu, jos hän löytää tuntemattoman ja kutsumattoman ihmisen kodistaan, kurkkimasta tai valokuvaamasta ikkunoistaan sisälle, kotipiiristään, voipuneiden porojen aitauksesta, tai luvatta tutkimasta, käyttämästä…

Lue lisää

saamenpukukartta

Kuuntele ja kuule

Kuuntele ja kuuleSanaselite saatavilla pian. Katso myös kulttuuriturvallisuus, elävä kulttuurimaisema, , kunnioitus, huomioiminen, koirien kiinnipito, vastuullinen saamelaismatkailu, saamelaisuuteen perustuva matkailu, eettinen ohje

Lue lisää

saamenpukukartta

Käsityöt

KäsityötYksi saamelaisten perinteisistä elinkeinoista on saamenkäsityöt. Saamenkäsityö on pohjoissaameksi duodji, inarinsaameksi tyeji ja koltansaameksi tuejj. Perinteisesti saamenkäsityö on tehty arkipäivän tarpeisiin kuten vaatteet ja kengät ja…

Lue lisää

saamenpukukartta

Laavu – lávvu

Laavu – lávvuLaavu (lávvu, láávu, kååvas) on yksi saamelaisten perinteisistä asumismuodoista: kartiomainen ja siirrettävä tilapäisasumus, jota on perinteisesti käytetty erityisesti poropaimentolaisuudessa tunturialueilla. Laavun runkorakenteen…

Lue lisää

saamenpukukartta

Laidunrauha

LaidunrauhaPoronhoidolle tulee taata ympärivuotinen laidunrauha. Laidunrauhalla tarkoitetaan poronhoidolle annettavaa mahdollisuutta harjoittaa elinkeinoaan ilman suurempia poronhoidon ulkopuolisia häiriötekijöitä, kuten esimerkiksi muuta…

Lue lisää

saamenpukukartta

Lainatut perinteet

Lainatut perinteetLainatut perinteet eivät yksinkertaisesti ole osa sitä kulttuuria, johon ne väitetään kuuluvan. Lainatut perinteet ovat jollekin toiselle kulttuurille tai alueelle ominaisia perinteitä. Toisin sanoen lainatut perinteet on omittu…

Lue lisää

saamenpukukartta

Lainsäädäntö

LainsäädäntöMatkailijan on hyvä muistaa, että hän ei ole keskellä koskematonta erämaata, jossa ei ole mitään ihmistoimintaa tai sitä rajoittavia lakeja. Saamelaisten kotiseutualueella pätevät samat lait ja hyvät käytännöt kuin muualla Suomessa sillä…

Lue lisää

saamenpukukartta

Lapin kaste

Lapin kasteYksi räikeimmistä ja puhtaasti matkailutuotteeksi luoduista keksityistä perinteistä on Lapin kasteeksi kutsuttu matkailijoiden viihdyttämiseksi kehitelty tuote. Tämä saamelaisyhteisön ulkopuolisen kehittämä ”perinne” syntyi 1970-luvun…

Lue lisää

saamenpukukartta

Lappalainen

LappalainenLappalainen on historiallinen, ulkopuolisten saamelaisista käyttämä nimitys. Sitä käytettiin mm. Ruotsin ja myöhemmin Suomen hallinnossa kuvaamaan ihmisiä, jotka elivät nykyisten Norjan, Ruotsin, Suomen pohjoisosien sekä Kuolan niemimaan…

Lue lisää

saamenpukukartta

Lappi

LappiSuomi on jaettu 21 maakuntaan. Näistä maakunta nimeltään Lappi sijaitsee pohjoisimmassa Suomessa. Lappi on myös Suomen maakunnista pinta-alueeltaan laajin ja harvimmin asutuin. Lapin maakunta muodostuu 21 kunnasta, Näistä vain kolme ja osa…

Lue lisää

saamenpukukartta

Lapsiin kohdistunut häirintä

Lapsiin kohdistunut häirintäMatkailu on kasvaessaan aiheuttanut tietyissä paikoissa saamelaisten kotiseutualueella ikäviä lieveilmiöitä. Yksi erittäin haasteellinen matkailun myötä esiin noussut ilmiö on paikallisiin lapsiin kohdistunut häirintä.…

Lue lisää

saamenpukukartta

Leuʹdd

LeuʹddKolttasaamelainen musiikkikulttuuri on rikasta ja monivivahteista. Siihen kuuluvat kehtolaulut, itkuvirret ja luonto- ja eläinaiheiset laulut, johon liittyy poronkutsunnat ja eläinäänien matkintaperinne. Yksi keskeisimpiä osia on kuitenkin…

Lue lisää

saamenpukukartta

Livđe

LivđeInarinsaamelaisten perinteistä musiikkia on livđe. Livđe-perinteellä on yhteys pohjoissaamelaisiin joikuihin. Livđejä on mm. henkilöistä ja eläimistä. Osittain inarinsaamelaisilla ja pohjoissaamelaisilla on ollut yhteinen repertuaari. Katso…

Lue lisää

saamenpukukartta

Loiseliöt

LoiseliötSanaselite saatavilla pian. Katso myös vieraslajit

Lue lisää

saamenpukukartta

Luohti

LuohtiJoiku (juoiggus) eli luohti on yksin esitettyä vokaalimusiikkia. Joiun kohteita voi olla monia, yleisimpiä joikuja ovat henkilöjoiut. Joiulla viitataan joiun kohteeseen ja kaikkeen mikä liittyy siihen. Se joka joikaa, ei joikaa joikua, vaan…

Lue lisää

saamenpukukartta

Maaginen, mystinen ja myyttinen

Maaginen, mystinen ja myyttinenUlkopuolisten luoma saamelaiskuva matkailussa perustuu toiseuteen eli eksoottiseen erilaisuuteen kaukaisine asuinsijoineen ja värikkäine saamenpukuineen, jota matkailumarkkinoinnissa viljellyt termit ”maagisuus”,…

Lue lisää

saamenpukukartta

Maassa maan tavalla

Maassa maan tavallaSaamelaisten arki ei rajoitu neljän seinän sisään. Saamelaisten kotiseutualueella matkailija on aina jonkun ”kotona”, joko suoraan etupihalla tai ”takapihalla”. Vaikka luonnossa ei aina ole näkyvää merkkiä siitä, että siellä olisi…

Lue lisää

saamenpukukartta

Matkailija

MatkailijaTilastokeskuksen määritelmän mukaan ”Suomessa ’kävijän’ synonyyminä käytetään yleisesti käsitettä ’matkailija’, vaikka englanninkielisessä terminologiassa ’matkailija’ (tourist) viittaa nimenomaan…

Lue lisää

saamenpukukartta

Matkailu

MatkailuMatkailulla voi olla positiivisia tai negatiivisia vaikutuksia matkakohteeseen, sen paikallisväestöön, heidän arkeensa ja ympäröivään kulttuurimaisemaan. Jotta matkailun vaikutuksia voitaisiin arvioida, tulee matkailun olla hallittua.…

Lue lisää

saamenpukukartta

Meahcci

MeahcciSanaselite saatavilla pian. Katso myös koskematon erämaa, elävä kulttuurimaisema

Lue lisää

saamenpukukartta

Metsästys

MetsästysMetsästys on luonnonvaraisen riistaeläimen pyytämistä, tappamista tai saaliin ottamista laissa säädetyin menetelmin ja rajoituksin. Saamelaisten kotiseutualueella metsästys on kuitenkin myös perinteinen elinkeino ja osa kulttuuriperintöä,…

Lue lisää

saamenpukukartta

Metsästyskoirat

MetsästyskoiratMetsästyskoirat ovat erityisesti metsästystä varten koulutettuja koiria, joita käytetään riistaeläinten jäljittämiseen, ajamiseen, paikallistamiseen tai noutamiseen. Saamelaisten kotiseutualueella metsästys on perinteisesti perustunut…

Lue lisää

saamenpukukartta

Metsästystavat

MetsästystavatMetsästystavat tarkoittavat sekä käytännön menetelmiä, joilla riistaeläimiä pyydystetään ja kaadetaan, että kulttuurisesti ja eettisesti hyväksyttyjä toimintatapoja, joihin metsästys perustuu. Metsästystapoihin kuuluvat: Menetelmät…

Lue lisää

saamenpukukartta

Noble savage

Noble savage”Jalo villi” (noble savage) -käsite on esiintynyt jo ajanlaskumme ensimmäisellä vuosisadalla, mutta etenkin 1600-luvulta 1800-luvun puoliväliin se on käsitteenä ollut suosittu etenkin kirjallisuuden parissa. Jalo villi voidaan määritellä…

Lue lisää

saamenpukukartta

Näkymättömyys

NäkymättömyysKoskematon erämaa viittaa kaikkien ja kaiken ihmistoiminnan puuttumattomuuteen ko. alueella. Koskemattomassa erämaassa ei ole siis paikallista elämää tai kulttuuria, joka tulisi ottaa huomioon. Kaikenlainen toiminta oletetaan olevan…

Lue lisää

saamenpukukartta

Oikean tiedon välittäminen

Oikean tiedon välittäminenYleinen tietämys saamelaisväestöstä, saamelaisten historiasta ja modernista saamelaisyhteisöstä on edelleen pintapuolista ja usein myös ennakkoluulojen värittämää. Saamen kielet, saamelaisten historia ja saamelainen…

Lue lisää

saamenpukukartta

Opastus – ofelaš

Opastus – ofelašSanaselite saatavilla pian. Katso myös elävä kulttuurimaisema

Lue lisää

saamenpukukartta

Paikallisyhteisö

PaikallisyhteisöPaikallinen saamelaisyhteisö on hyvin joustava ja laaja käsite. Se vaihtelee aika-, paikka- ja tapauskohtaisesti. Pääsääntöisesti sillä tarkoitetaan niitä asianomaisia saamelaisyhteisöjä, saamelaissukuja tai siidoja, joiden…

Lue lisää

saamenpukukartta

Paliskunta eli palkinen

Paliskunta eli palkinenPoronhoitoa hallinnoi paliskuntajärjestelmä. Poronhoitolain mukaan jokainen poronomistaja on paliskunnan jäsen ja paliskunnan osakkaan oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät omistettujen porojen lukumäärän perusteella.…

Lue lisää

saamenpukukartta

Perinneruoka

PerinneruokaSaamelainen perinneruoka on paljon muutakin kuin poronkäristys lisukkeineen. Saamelainen ruokavalio on muodostunut maanantimista, joita on perinteisesti aina hyödynnetty maan kantokyvyn rajoissa. Saamelaisten alkuperäiskansakulttuuri on…

Lue lisää

saamenpukukartta

Perinteinen tieto

Perinteinen tietoSaamelainen luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto ilmenee saamelaisessa luonnonkäytössä ja perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittamisessa eli poronhoidossa, kalastuksessa, metsästyksessä, keräilyssä ja käsityössä…

Lue lisää

saamenpukukartta

Perinteiset elinkeinot

Perinteiset elinkeinotSaamelaisten perinteisiin elinkeinoihin perustuva elämäntapa ovat aina olleet riippuvaisia laajojen perinnealueiden käyttämisestä kestävällä tavalla. Saamelaisille ja heidän perinteisten elinkeinojen harjoittamiselle elinehto…

Lue lisää

saamenpukukartta

Pohjoissaame, davvisámegiella

Pohjoissaame, davvisámegiellaPohjoissaame on Suomen suurin saamelaiskieli sekä Pohjoismaissa eniten käytetty. Sitä puhutaan perinteisesti Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Kaikista saamen kielten puhujista arviolta 75–90 % puhuu pohjoissaamea.…

Lue lisää

saamenpukukartta

Poro

PoroPoro (Rangifer tarandus tarandus) on puolikesy hirvieläin, joka polveutuu tunturipeurasta. Poro ja sen sukulainen, metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus), poikkeavat muista hirvieläimistä siinä, että sekä naaras- että urosporolla on sarvet.…

Lue lisää

saamenpukukartta

Poroaidat

PoroaidatAsuintalojen pihoilla ja välittömässä läheisyydessä sijaitsevat poroaidat eli aitaukset, joissa on poroja kuuluvat lain tarkoittaman kotirauhan suojan piiriin. Näillä alueilla ei ole sallittua liikkua ilman alueen omistajan lupaa. Myös…

Lue lisää

saamenpukukartta

Poroerotus

PoroerotusPoroerotus (rátkkašeapmi/bigálus, pygálys, pikalõs) on poronhoidon keskeinen ja vuosittain toistuva työvaihe, jossa porot kootaan laajoiltakin laidunalueilta erotusaitaan ja lajitellaan eri tarkoituksiin. Poroerotuksia järjestetään…

Lue lisää

saamenpukukartta

Poroisäntä

PoroisäntäPoroisäntiä on jokaisessa paliskunnassa vain yksi. Poroisännälle ilmoitetaan esim. porovahingosta, jonka koira porolle aiheuttaa. Poroisännän toimenkuva määritellään poronhoitolaissa seuraavasti: ”Poroisännän tehtävänä on huolehtia siitä,…

Lue lisää

saamenpukukartta

Porojen pelottelu

Porojen pelotteluPorojen pelottelu on kielletty laissa.​ Poro on puolivilli eläin ja saattaa säikähtää helposti ja sännätä pakoon.​ Vastuullinen matkailija tutustuu poroon ja sen elämään poronomistajan opastuksella. Poronhoitolain 42 § mukaan,…

Lue lisää

saamenpukukartta

Poromatkailu

PoromatkailuPoiketen Norjan ja Ruotsin käytännöistä, Suomessa poronhoito elinkeinona ei kuulu vain saamelaisille. Siksi kaikki poromatkailu Suomessa ei ole vain saamelaisten harjoittamaa. Poromatkailu kuuluu kuitenkin luonnollisena ja aitona osana…

Lue lisää