Tervetuloa Euroopan alkuperäis­kansa­matkailu­konferenssiin EITC 2025:een!

World Indigenous Tourism Alliance (WINTA) yhdessä Saamelaiskäräjien ja Lapin yliopiston kanssa kutsuu kaikki kiinnostuneet Alkuperäiskansamatkailun tutkimussymposiumiin, joka järjestetään 20.5.2025 Inarissa osana Euroopan alkuperäiskansamatkailukonferenssia EITC 2025:tä. Osallistuminen on mahdollista myös etänä.

Järjestelytoimikunta pyytää lähettämään abstrakteja tutkimussymposiumiin. Toivomme mukaan empiirisiä tutkimuspapereita eri tieteenaloilta mukaan lukien matkailu- ja alkuperäiskansatutkimus, yhteiskuntatieteet laajemmin, taloustieteet ja oikeustieteet. Akateemisten paperien lisäksi kannustamme ruohonjuuritason alkuperäiskansayhteisöjä lähettämään omia esityksiään, jotka perustuvat heidän kokemuksiinsa ja maailmankuviinsa. Annamme ensisijan esityksille, jotka perustuvat alkuperäiskansojen tavoille ilmaista tietoa (esim. tarinankerronta tai laulu) ja voivat toimia voimaannuttavina inspiraation lähteinä
alkuperäiskansayhteisöille ja -yrittäjille.

Symposiumin teema ja kiinnostuksen kohteina olevat aiheet

Tutkimussymposiumin teemana on matkailu ja alkuperäiskansojen kulttuuriperintö. Matkailun ja alkuperäiskansojen kulttuuriperinnön väliset suhteet ja yhteydet, omimissyytökset, arvostus ja liialliset rajoitukset ovat olleet hanakasti keskusteltuja aiheita. Kun matkailu on alkuperäiskansajohtoista tai kehitetty kunnioittavassa kumppanuussuhteessa paikallisten alkuperäiskansayhteisöjen kanssa, sillä voi olla hyvin tärkeä rooli kulttuurin säilyttämisessä ja elvyttämisessä, jolloin se tarjoaa mahdollisuuksia alkuperäiskansayhteisöille ja -yrittäjille. Alkuperäiskansamatkailu voi vahvistaa alkuperäiskansayhteisöjä taloudellisesti luomalla työpaikkoja ja tuloja perinteisen tiedon haltijoille ja mahdollisuuksia nuorelle sukupolvelle oppia ja tulla osaaviksi oppaiksi, tarinankertojiksi, käsityöntekijöiksi ja yrittäjiksi. Jotta tämä voisi tapahtua, alkuperäiskansamatkailu on upotettava niiden yhteisöjen sisälle, joista tieto tulee. Alkuperäiskansojen tulee voida kertoa oma tarinansa matkailun yhteydessä.

Alkuperäiskansat ja -tutkimus ovat kritisoineet alkuperäiskansojen kulttuuriperinnön hyväksikäyttöä matkailussa jo kauan. Keskustelut kulttuurisesta omimisesta ja matkailun haitallisista vaikutuksista alkuperäiskansoille ovat viime vuosikymmeninä levinneet yleiseen tietoisuuteen. Tämän seurauksena kulttuurinen omiminen ja alkuperäiskansojen kulttuuriperinnön hyväksikäyttö ovat voineet saada hienovaraisempia ja piilotetumpia muotoja paitsi matkailussa, myös laajemmin liiketoiminnassa ja populaarikulttuurissa. Viherpesuun verrattavissa oleva alkuperäiskansapesu on uusi ilmiö, jota toistaiseksi on tutkittu vähän matkailuun tai muuhun liiketoimintaan liittyen. Myöskään sen laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia ei ole juuri tutkittu.

Viherpesu on myös olennainen asia matkailussa, joka tapahtuu alkuperäiskansojen mailla. Se saa matkailuliiketoiminnan näyttämään kestävältä piilottaen sen tuhoisat vaikutukset luonnon- ja kulttuuriympäristöille. Viherpesijöiden oletetaan olevan vastuullisia, kestäviä yrityksiä, ja tämä olettamus saatetaan laajentaa koskemaan tapoja, joilla yritykset kohtelevat alkuperäiskansoja ja -kulttuureja. Käynnissä oleva ilmastokriisi ja siihen liittyvä vihreä siirtymä epäoikeudenmukaisuuksineen ovat myös uhkia alkuperäiskansojen kulttuuriperinnölle. Esimerkiksi Saamenmaalla tuulivoimaloiden rakentaminen uhkaa poronhoitoa, joka jo kärsii maan anastamisesta, kaivoksista, laajamittaisista hakkuista ja muista kilpailevista maankäyttömuodoista, mukaan lukien matkailu. Ekomerkit ja kestävän matkailun sertifikaatit voivat kätkeä sisäänsä näitä ja muita epäoikeudenmukaisuuksia. Samaan aikaan alkuperäiskansat luovat omia eettisiä ohjeitaan ja sertifikaattejaan matkailulle tavoitteenaan saada siitä vahvempi ote. Matkailulla ja alkuperäiskansoilla voi olla luonnon suojelemisessa myös yhteisiä intressejä. Arktinen matkailu ei menesty ilman hyvinvoivaa ympäristöä.

Matkailu hyödyntää kulttuuriperintöä monin tavoin. Museot, jotka määritelmänsä mukaisesti tallentavat, säilyttävät ja esittävät kulttuuriperintöä, ovat tunnetuimpien matkailukohteiden joukossa. Kansallisen kulttuuriperinnön lisäksi niihin on kerätty paljon alkuperäiskansojen kulttuuriperintöä. Alkuperäiskansojen kulttuuriperinnön omistuksesta, hallinnoinnista ja esittämisestä on keskusteltu useita vuosikymmeniä sekä museomaailman sisällä että alkuperäiskansojen kanssa. Nykyisin alkuperäiskansojen oikeus kulttuuriperintöönsä on tunnustettu yhä laajemmin. Tämän seurauksena aloitetut kokoelmien palautushankkeet ovat synnyttäneet laajempia kulttuuriperintökentän dekolonisaatiovaateita ja -pyrkimyksiä, joissa esineiden palauttaminen kotimaihinsa on viitoittanut tietä laajemmalle yhteisölähtöiselle kulttuuriperinnön haltuunotolle ja uudelleenmäärittelylle alkuperäiskansojen maailmoista ja lähtökohdista käsin. Museon alkuperäiskansalähtöinen uudelleenmäärittely on maailmanlaajuinen ilmiö, jossa museon tarkoitusta tarkastellaan uudelleen. Vaihtoehtoisten yhteisölähtöisten mallien kehittäminen – dekolonisaatio ja alkuperäiskansaistaminen − on uusi keskustelunaihe myös matkailusektorilla matkailututkimus mukaan lukien. Tavoitteena on rakentaa oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa, taloutta ja tiedontuottamistapoja. Alkuperäiskansamuseoiden ja matkailun suhteita on kuitenkin tutkittu toistaiseksi vähän.

Symposiumin kiinnostuksen kohteina ovat matkailun, alkuperäiskansojen kulttuuriperinnön ja seuraavien aiheiden leikkauspisteet:

• vastuullisuus, kestävyys ja oikeudenmukaisuus
• ilmastonmuutos ja luontokato
• kulttuurinen omiminen
• kolonialismi, dekolonisaatio ja alkuperäiskansaistaminen
• eettiset ohjeet, sertifioinnit
• alkuperäiskansamuseot
• nykyaikainen alkuperäiskansojen kulttuurituotanto ja kulttuurien elvyttäminen
• sovittelu
• alkuperäiskansayhteisöjen osallistuminen
• alkuperäiskansayrittäjyys ja -liiketoiminnan kehittäminen
• alkuperäiskansojen ontologiat, epistemologiat ja metodologiat

Akateemiset tutkimusabstraktit ja yhteisöprojektien abstraktit

Kannustamme alkuperäiskansoihin kuuluvia ja kuulumattomia tutkijoita sekä alkuperäiskansayhteisöjä edustavia esittäjiä lähettämään abstrakteja. Akateemisilta tutkijoilta pyydämme abstrakteja, jotka ovat korkeintaan 400 sanaa pitkiä (pois lukien lähteet). Abstraktien tulee olla kirjoittajiensa tekemään empiiriseen tutkimukseen pohjautuvia ja englanniksi.

Abstraktissa tulee olla:

• otsikko
• 3−5 avainsanaa
• lyhyt yhteenveto taustasta, menetelmistä, tuloksista ja johtopäätöksistä
• yhteenvetolause työn merkityksestä symposiumin teemalle.

Alkuperäiskansayhteisöjen esitysten abstraktien tulee olla englanniksi ja enintään 500 sanaa pitkiä. Niiden tulee sisältää yhteisöprojektin:

• otsikko
• 3−5 avainsanaa
• lyhyt yhteenveto projektin taustasta, yhteisöstä, jossa projekti on toteutettu, tuloksista ja johtopäätöksistä tulevaisuutta varten
• yhteenvetolause projektin merkityksestä symposiumin teemalle.

Akateemiset tutkimusabstraktit ja yhteisöprojektiabstraktit tulee lähettää Microsoft Word – tiedostoina. Niiden tulee sisältää maininta siitä, onko kyse akateemisesta vai yhteisöabstraktista sekä kirjoittajien täydet yhteystiedot mukaan lukien heidän:

• nimensä
• yhteytensä alkuperäiskansoihin, jos sellaisia on
• organisaationsa
• sähköpostiosoitteensa.

Abstraktien lähettäjien vastuulla on, että abstraktien oikeakielisyys on tarkastettu. Vähintään yhden kirjoittajan täytyy osallistua symposiumiin paikan päällä tai etänä, jotta paperi voidaan hyväksyä lopulliseen ohjelmaan.

Abstraktit lähetetään sähköpostitse osoitteeseen:

Symposiumin kieli on englanti.

Arviointiprosessi

Kaikki abstraktit vertaisarvioidaan. Arvioijat arvioivat abstraktit ja tekevät suosituksia järjestelytoimikunnalle valintoja varten. Järjestelytoimikunta päättää, hyväksytäänkö vai hylätäänkö yksittäinen abstrakti vai pyydetäänkö sitä muokkaamaan. Järjestelytoimikunnan päätökset ovat lopullisia.

Tuotokset

Alkuperäiskansamatkailun tutkimussymposiumiin hyväksyttyjen ja siellä esitettyjen akateemisten ja yhteisöprojektiabstraktien tekijänoikeudet jäävät tekijöilleen. Konferenssin nettisivuilla julkaistaan abstraktikirja pdf-muodossa ennen symposiumia. Symposiumin jälkeen akateemisilla kirjoittajilla on mahdollisuus julkaista paperinsa korkeatasoisen kansainvälisen akateemisen lehden erikoisnumerossa. Erikoisnumeroon lähetetyt paperit käyvät läpi lehden normaalin vertaisarviointiprosessin eikä järjestelytoimikunta siksi voi taata niiden julkaisua. Valikoiduille yhteisöprojekteille tarjotaan mahdollisuus julkaista yhteenveto projekteistaan konferenssiraportissa, joka julkaistaan avoimena verkkojulkaisuna TemaNord- julkaisusarjassa konferenssin jälkeen. Julkaisun tuottaa Kestävä alkuperäiskansamatkailu Pohjoismaiden arktisilla alueilla -projekti, jota rahoittaa Pohjoismaiden Ministerineuvoston arktisen yhteistyön ohjelma. Projekti tukee konferenssin toteuttamista.

Ilmoittautuminen

Ilmoittautuminen tapahtuu täältä. Etäosallistujille ei ole ilmoittautumismaksua. Paikan päällä osallistuvilta peritään ilmoittautumismaksu kattamaan lounaan ja kahvien kustannukset. Paikan päällä osallistuvat maksavat itse myös matka- ja majoituskulunsa. Ilmoittautumissivulta löytyy tietoa tarjolla olevista majoitusvaihtoehdoista.

Tärkeät päivämäärät

30.11.2024: Viimeinen päivä lähettää abstrakti
15.1.2025: Abstraktien kirjoittajat saavat tiedon järjestelytoimikunnan päätöksistä abstraktejaan koskien
31.1.2025: Viimeinen päivä hyväksyttyjen abstraktien kirjoittajille vahvistaa esittävänsä paperinsa symposiumissa
20.5.2025: Abstraktien kirjoittajat esittävät paperinsa Alkuperäiskansamatkailun tutkimussymposiumissa

Symposiumin järjestämisen rahoittaa Suomen Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Tapahtuman järjestetään hybridinä, osallistua voi sekä paikan päällä Inarissa Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa että etänä. Maksimiosallistujamäärä paikan päällä Inarissa on 200. Kaikkien osallistujien, vieraiden ja puhujien on ilmoittauduttava konferenssiin. Konferenssissa ei ole osallistumismaksua, mutta järjestäjät keräävät tarjoilukulut osallistujilta (ohjelmaan merkityt kahvit ja lounaat). Tarjoilut on maksettava etukäteen. Lounasta on tarjolla kolmessa ravintolassa, Sajoksessa, Siidassa ja Wilderness Juutuassa. Ilmoittautuminen päättyy 5. toukokuuta 2025. Ilmoittaudu konferenssiin ja iltaohjelmaan käyttämällä tätä ilmoittautumislomaketta. Lomake on englanninkielinen. Jos sinulla on ongelmia lomakkeen täyttämisessä, ole yhteydessä kongressipalveluun (), jossa sinua autetaan suomeksi.

Tarjoilumaksut:

• Kahvit ja lounas Sajoksessa: 26 €/päivä
• Kahvit ja lounas Siidassa: 29 €/päivä
• Kahvit ja lounas Wilderness Juutua: 32 €/päivä
• Illallinen tiistaina 20.5.: 51 €
• Illallinen keskiviikkona 21.5.: 77 €
• Illallinen torstaina 22.5.: 51 €

Lentokenttäkuljetukset

Järjestäjät ovat tilanneet yksityiskuljetuksen konferenssin osallistujille näille lennoille:

• Ma 19.5., lento Helsinki – Ivalo klo 21:45-23:15
• Ti 20.5., lento Helsinki – Ivalo klo 8:10-10:20
• Ti 20.5., lento Helsinki – Ivalo klo 20:15-21:45
• Pe 23.5., lento Ivalo – Helsinki klo 22:00-23:30

Hinta 20 €/suunta, ilmoittaudu kuljetukseen ilmoittautumislomakkeella.

Maksut

Osallistumismaksun arvonlisävero on 0 %. Valitse maksutapasi ilmoittautumislomakkeella – vaihtoehdot ovat

• Verkkopankkimaksu (Paytrail)
• MobilePay (Paytrail)
• Luottokortti (Visa/MasterCard/Visa Electron/American Express – Paytrail)
• Laskutus

Mikäli valitset laskutusvaihtoehdon, sinun on ilmoitettava lomakkeella ao. kohdassa erikseen
laskutusosoite. Kaikkiin laskuihin lisätään laskutuslisä 10 €.

Toiveen ryhmälaskusta voi lähettää sähköpostilla kongressipalveluun () – ilmoita viestissä laskutusosoite, mahdolliset viitetiedot ja
laskutettavien henkilöiden nimet.

Peruutusehdot

Peruminen on tehtävä sähköpostitse kongressipalveluun (). Illallismaksut palautetaan, mikäli peruminen tehdään 14.4.2025 mennessä, ja lounas- ja kahvimaksut, mikäli peruminen tehdään 5.5.2025 mennessä. Näiden päivämäärien jälkeen maksuja ei palauteta. Kaikista palautetuista maksuista pidätetään käsittelymaksu 20 €. Osallistumisen siirtäminen toiselle henkilölle on maksutonta.

World Indigenous Tourism Alliance, Saamelaiskäräjät ja Lapin yliopisto järjestävät kansainvälisen alkuperäiskansamatkailukonferenssin Inarissa toukokuussa 2025.

Konferenssin pääteemana on eettisesti kestävä alkuperäiskansamatkailu. Erityisesti keskitytään matkailuun, joka tapahtuu Euroopan arktisilla alueilla.

Konferenssi järjestetään Suomen Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän erityisavustuksen turvin.

Hanke vahvistaa kestävän alkuperäiskansamatkailun kehittämistä Pohjoismaiden arktisilla alueilla verkostoitumisen ja yhteistyön avulla, joihin osallistuu Grönlannissa, Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja muissa maissa toimivia alkuperäiskansamatkailuyrittäjiä, Saamelaiskäräjät, yliopistoja, matkailun kohdeorganisaatioita sekä World Indigenous Tourism Alliance. Hankkeen toimenpiteet tapahtuvat Euroopan alkuperäiskansamatkailukonferenssin EITC 2025:n puitteissa Inarissa toukokuussa 2025.

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa kestävän alkuperäiskansamatkailun kehittämistä Pohjoismaiden arktisilla alueilla:

• aloittamalla ja vahvistamalla yhteistyössä läpi arktisen alueen tapahtuvaa tiedon
  yhteisluontia ja valmiuksien kehittämistä
• tukemalla paikallisia matkailun kohdeorganisaatioita ja yrityksiä niiden strategisissa
  tavoitteissa kestäviä liiketoimintaratkaisuja koskien

Hanketta rahoittaa Pohjoismaiden Ministerineuvoston arktisen yhteistyön ohjelma.

Hankekumppanit