Hutkojuvvon árbevierut (keksityt perinteet)

Hutkojuvvon árbevieruin čujuhuvvo ”árbevieruide”, mat leat hutkojuvvon dahje man nu dihto dárkkuhussii ovddiduvvon. Hutkojuvvon árbevieruid geahččalit čatnat dološáigái nu, ahte dat orrot nannemin jotkkolašvuođa historjjálaš vássán áiggiin. “Árbevierut” nappo čájehit olggos oaidnit dahje juo jáhkihuvvo, ahte dat leat boarrásat, muhto dat leat dávjá duogáža dáfus viehka ođđa ja hutkojuvvon. Turismmas, mii ávkkástallá sápmelašvuođain, lea ráhkaduvvon ávnnaslaš ja ávnnahis hutkojuvvon ”kulturárbi”, man leat gávppálaččat atnán ávkin beroskeahttá sámiid rivttes eakti kultuvrras dahje gulakeahttá dahje beroskeahttá sámiid oaivilis ášši birra. Okta kroavváseamos ovdamearkkain lea Sámi gástan gohčoduvvon buvtta, mii lea čielgasit turismadárkkuhussii ráhkaduvvon hutkojuvvon árbevierru, mas ii leat duohtavuođa vuođđu sámekultuvrras, ja mii čájeha sámiid hui heajos oktavuođas duolva ja primitiivvalaš figuvran. Sámi gástta lassin hutkojuvvon árbevieruid kategoriijai lohkkojit maiddái kultuvrra hálbbášeaddji áddestallamat, nugo ovdamearkan hálbbesbuvttadanriikkain duddjojuvvon ”giehtaduojit”, maid márkanastet sámeduodjin sihke turismasuorggi várás diktejuvvon máidnasat, maid čuoččuhit vuođđuduvvat sámekultuvrii, juoigandávisteamit sihke sámiid dahje sápmelašvuođa njađđin máinnasheakkalaččaide nugo ovdamearkan juovlastállui.