Kultuvrralaš suvdilvuohta (kulttuurinen kestävyys)

Kultuvrralaččat suvdilis turismmalaš buvttan ráhkadeamis lea dehálaš leat nana áddejupmi dan kultuvrras mas lea buktaga ráhkadeamen. Kultuvrralaš buktagiid ráhkadeapmái galgá dahkkot kultuvrra hálddašeddjiid kultuvrralaš árvvuid ja oainnuid mielde. Kultuvrra hálddašeaddjit galget bastit hálddašit dan vuogi, mo sin kultuvra oidno turismmas ja maiddái dan, maid kultuvrra osiid sáhttá buvttan ráhkadit ja maid galgá guođđit gávppálašvuođa olggobeallái. Guovddáš dovdomearka kultuvrralaš suvdilvuođas sámi turismmas lea eaktivuohta ja kultuvrra buvttan ráhkadeapmi báikkálaš árbevieruid ja dábiid ja maiddái dálá áiggi vuođul. Kultuvrralaš suvdilvuođa vuolggasadjin turismma buvttan ráhkadeami ja čájeheami plánedettiin ja ollašuhtidettiin galgá leat kultuvrra seailluheapmi boahttevaš sohkabuolvvaide fuolakeahttá buvttan ráhkadeamis dahje čájeheamis. Turismaealáhus ii oaččo dagahit doaimmaidisguin kulturárbbi áitatvuložin, uhkivuložin dahje ahte dat  jávká. Sámekultuvrra gávppálaš buvttadeapmi ja ávkkástallan gullá sápmelaš doibmiide. Báikkálaš sámekultuvrra gudnejahttin ja eaktivuohta kultuvrra ávkin atnimis gullet dehálaš oassin kultuvrralaččat suvdilis ja vásttolaš sámi turismmaealáhusaide. Kultuvrralaččat suvdilis turisma maiddái dahká vejolažžan dan, ahte turismačuozáhaga sámesearvvuš sáhttá ollašuhttit ja sirdit kultuvrra sihke árggas ja ávvudoaluin almmá turismmas dahje mátkkálaččain šaddi uhcánačča stuorát hehttehusaid dahje nuppástusaid kultuvrralaš dábiide dahje geavadiidda.