Galledannanusvuohta

Sámiid ruovttuguovllus galledannanusvuohta oaivvilda mátkeealáhusdoaimma ja galledeaddjiidmeriid árvvoštallama ja hálddašeami nu, ahte servoša ássanráffi, áššiiddikšunráffi, virkkosmahttinráffi ja buresveadjin seilot. Dainna sáhttá sihkkarastit, ahte mátkeealáhus ii noađut liiggás báikkálaš bálvalusaid, eallinbirrasa, kulturárbebáikkiid dahje árbevirolaš ealáhusaid, ja ahte báikkálašservoša árga ja astoáigi sáhttet joatkašuvvat hehttehusaid haga.

Geavada ovdamearkkat galledannanusvuođa ollašuhttimis:

• mátkkálaččaid beassama dihto guovlluide (omd. bigálusbáikkit, bassi báikkit, servoša dilálašvuođat) sáhttá ráddjet servoša ráfi ja kulturárbbi dorvvasteami várás,
• bálvalusaid kapasitehta árvvoštallojuvvo nu, ahte mátkkálaččaid mearri ii eastte báikkálaččaid beassama dearvvašvuođafuolahussii, gávppiide dahje eará vuođđobálvalusaide,
• luondobáikkiin sáhttá ráddjet johtima dahje stivret galledeaddjiid rávnnji, vai guohtunguovlluid, murjen- ja guollebivdobáikkiid ja maid hearkkes ekovuogádagaid suvdilvuohta ja guoddinnákca seilot.

Galledannanusvuohta lea Lappi universitehta MAMOMI-prošeavttas (Kestävän matkailun monitieteelliset mittarit kulttuuriympäristöissä (Suvdilis mátkeealáhusa máŋggadieđalaš mihttárat kulturbirrasiin)) ovddiduvvon doaba, mainna oaivvildit kulturbirrasiin dáhpáhuvvi mátkeealáhusa suvdilvuođa erenomážit báikki geahččanguovllus. Galledannanusvuohta oaivvilda mátkebáikki (mielde maid báikkálaš álbmot) návcca gierdat ja ávkašuvvat mátkeealáhusas nu, ahte dan kultuvra-, luondu- ja searvvušárvvut seilot ja nanosmuvvet vásttolaš ja mearrediđolaš ovddideami bokte. Galledannanusvuohta ii oaivvil mátkeealáhusa dievaslaš ráddjema, muhto dan mihttodallama nu, ahte báiki ja dan ássit girdet ja ávkašuvvet mátkeealáhusas.

Gv. dutkamušas galledannanusvuohta lea juhkkojuvvon golmma vuollekategoriijai: ássanráffái, áššiiddikšunráffái ja virkkosmuvvanráffái. Ássanráfi rihkkun dahje hehtten oaivvilda báikkálašservoša árgga hehttema, man dagaha mátkeealáhusdoaibma (omd. ruoktoráfi rihkkun, mii laktása menddo uhcánaš rávvemii dahje ránnjáid/ássandálu ortnethehttehusat, mat láktásit veardásašijastallamii, dego Airbnb). Áššiiddikšunráffái gullá ee. dat, ahte báikkálaš bálvalusat eai bahkkašuva (mielde maid dearvvašvuođafuolahus), hávdádeapmái oassálastin dahje mánáid vejolašvuohta johtit skuvlamátkki balu haga das, ahte govvejuvvo, ja maid ealáhusráffi ja ruovttudárboráffi. Virkkosmuvvanráffi gokčá báikkálaš álbmoga vejolašvuođa geavahit iežaset astoáiggi lagasguovllu luondo- ja kulturbáikkiin hehttehusa ja stuorra mátkkálašmeriid haga (omd. lagasdolastallanguovlluin).

Galledannanusvuođa guovddáš prinsihpat:

• golmmamihttosaš suvdilvuohta: kultuvrralaš, ekologalaš ja sosioekonomalaš ollilvuohta vuhtiiváldo ovttaveardásaččat.
• báikkis vuolgin: čuozáhaga iežas árvvut, guoddinnákca ja rašesvuohta leat vuolggasadjin, báiki ii leat beare mátkeealáhusa kulissa.
• mearrediđolašvuohta: ovddideapmi dorvvasta báikki eallinfámu ja árvvuid maiddái boahttevaš buolvvaide.
• árvvusatnin ja osolašvuohta: vuhtiiváldit sihke báikkálaččaid ja galledeaddjiid dárbbuid ja vásáhusaid.
• mihttárat ja čuovvun: geavahit bargoreaidduid (omd. golmmahasmihtidanmálle) váikkuhusaid čuovvumii ja hálddašeapmái.
• vásttolaš ovddideapmi: garvit oanehisoainnu stuorruma, doarjut suvdilis fitnodatdoaimma ja báikkálašservoša.