Váikkuhanguovlu

Váikkuhanguovlu oaivvilda eatnandieđalaš ja doaimmalaš guovllu, masa dihto doaibma, mearrádus, prošeakta dahje albmanus ollá ja masa das leat njulges dahje eahpenjulges váikkuhusat. Dasa sáhttá gullat sihke lagašguovlu, mas váikkuhusat oidnojit garrasabbot, ja viiddit guovlu, masa váikkuhit eanet ruoja, johtolaga, duovddaváikkuhusaid, čázádatnuppástusaid dahje sosiálalaš ja kultuvrralaš váikkuhusaid čuovvumušat.

Sámekultuvrra ja -mátkeealáhusa oktavuođas váikkuhanguovllu meroštallamis galgá vuhtiiváldit árbevirolaš eanageavahanguovlluid, dego boazodoalloguovlluid, guollebivdo- ja meahccebivdoeatnamiid, čoagginguovlluid, bassi báikkiid ja eará kulturárbebáikkiid. Váikkuhusaid árvvoštallamis ferte vuhtiiváldit maid kumulatiivvalaš váikkuhusaid, maiguin oaivvilduvvojit máŋggaid seammaáigásaš dahje maŋŋálas prošeavttaid ja doaimmaid oktasašváikkuhusat guhkes áigegaskkas ja sierra sektoriid (omd. eará mátkeealáhusdoaibma (mielde maid iešdoaibmanmátkkálaččat), golledoidin, johtolat) gaskasaš gollosiid. Váikkuhusat sáhttet ollát viidát, jos mátkeealáhusa dagahan hehttehusat levvet ja hehttejit ovdamearkan bohccuid guođohangierddu ja guliid goargŋungeinnodagaid.

Váikkuhanguovllu dovdan lea guovddážis sámemátkeealáhusas, vai sáhttit sihkkarastit ahte mátkeealáhusdoaibma ii dorvvohuhte árbevirolaš ealáhusaid, luonddu máŋggahámatvuođa dahje kulturárbbi ja ahte doaibma ollašuvvá vásttolaš ja ehtalaččat suvdilis sámemátkeealáhusa prinsihpaid mielde. Ovdamearkan jos mátkeealáhusfitnodat pláne ođđa mohtorgielkámáđija, lea buorre diđoštit ja vuhtiiváldit, ahte váikkuhanguovlu ii ole dušše máđija fysalaš sadjái. Dat sáhttá gokčat bohccuid dálveguohtunguovlluid máŋggaid kilomehteriid geahčai, jos ruodja ja johtolat hehttejit guođoheami dahje bohccot sirdásit eret dábálaš johtingeinnodagain. Váikkuhanguvlui sáhttet gullat maiddái jogat ja jávrrit, jos máđija ráhkadeapmi dahje geavaheapmi váikkuha čázádagaide ja guollenáliide, maid báikkálaš olbmot atnet ávkin ruovttudárbo- ja ealáhusguollebivddus.