Kartta
SAAMELAISMATKAILUN ELÄVÄN KULTTUURIMAISEMAN SUUNNITELMAAN LIITETTÄVÄ KARTTA
Kartta on olennainen osa vastuullista ja eettisesti kestävää saamelaismatkailua ja Saamelaismatkailun elävän kulttuurimaiseman suunnitelmaa (SMEKS). Karttaan merkitään yrityksen toiminta ja sen vaikutusalue, ne kulttuurin ja luonnon osa-alueet, joita hyödynnetään matkailussa, sekä ne, jotka jätetään hyödyntämättä. Lisäksi karttaan sisällytetään tiedot muista alueen toimijoista, asukkaista sekä erityistä huomiota vaativista kohteista (esim. uhanalaisten lajien kasvuympäristöt ja elinpiirit, vasonta-alueet, pyhät paikat).
Kartta toimii myös eettisenä välineenä ja konkretisoi saamelaisten maailmankuvaan kuuluvan periaatteen: kulttuurimaisemassa toimitaan luontoa kunnioittavalla ja huomioivalla tavalla. Samalla se toimii dokumentointivälineenä, jolla yritys osoittaa vastuullisuutensa auditoinnissa ja suunnittelee toimintansa yhteensopivaksi poronhoidon, muiden perinteisten elinkeinojen ja saamelaiskulttuurin harjoittamisen kanssa. Kartan avulla voidaan osoittaa, että toiminta perustuu yhteisölähtöiseen arviointiin sekä paikkasidonnaisten kestävyyksien ja kantokykyjen kunnioittamiseen ja huomioimiseen.
Kartat ovat perinteisesti olleet sekä käytännön että kulttuurisen tiedon välittäjiä: niiden avulla on siirretty sukupolvelta toiselle tietoa luonnosta, kulkureiteistä, kalastus- ja metsästysalueista sekä paikoista, joilla on hengellistä tai symbolista merkitystä. Kansainvälisissä alkuperäiskansoja koskevissa linjauksissa painotetaan, että kulttuurisesti merkittävän tiedon esittäminen kartalla edellyttää aina yhteisön osallistumista ja hyväksyntää.
Vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun yhteydessä kartat voivat sisältää tietoa mm. perinteisistä elinkeinoista, kulttuuriperinnöstä ja historiallisista kohteista. Tällöin niiden suunnittelu ja laatiminen edellyttää yhteistyötä saamelaisyhteisön kanssa sekä yhteisön antamaa kulttuurista (Cultural Licence to Operate, CLO) ja sosiaalista toimilupaa (Social Licence to Operate, SLO) kulttuurisesti merkittävän tiedon esittämiseen. Karttoihin sisältyvän tiedon käyttö edellyttää sekä molemminpuolista luottamusta yrittäjän ja yhteisön välillä että yrityksen toiminnan kulttuurisen ja sosiaalisen hyväksyttävyyden varmistamista.
Kartta on Saamelaismatkailun vastuullisuussertifikaatin kannalta keskeinen työkalu, jolla osoitetaan yrityksen oman toiminnan vastuullisuus ja yhteisön hyväksyntä. Kaikkia karttaan merkittyjä tietoja ei kuitenkaan jaeta julkisesti. Arkaluontoiset kohteet, kuten pyhät paikat tai ruuhkautuneet alueet, eivät tule näkyä markkinoinnissa tai sosiaalisessa mediassa. Näin turvataan kulttuurisesti ja ekologisesti kestävien alueiden eheys sekä paikallisyhteisön oikeudet ja elinvoimaisuus.
Kartassa käytetään liikennevalomallia:
- Vihreä: alueet, joissa toiminta on sosiaalisesti, kulttuurisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää eikä kantokyky ylity.
- Keltainen: alueet, jotka ovat vain osan aikaa hyödynnettävissä tai joissa matkailu voi aiheuttaa haittaa tiettyinä ajankohtina (esim. vasomisaikana tai poroerotusten yhteydessä).
- Punainen: alueet, jotka jätetään kokonaan matkailun ulkopuolelle (esim. pyhät paikat, hauraat luontokohteet, sesonkiaikoina ylikuormittuvat hot spot -kohteet).
Yrityksen toiminta-alueen ja sen vaikutusten merkitseminen karttapohjaan
Kartan on tarkoitus auttaa sekä yritystä että auditoijaa hahmottamaan yrityksen hyödyntämän alueen kokonaisvaltainen käyttö ja kuormittuneisuus.
Yrityksen hyödyntämät alueet/kohteet merkitään karttaan numeroimalla kukin kohde ja ympäröimällä kunkin numeroidun kohteen toiminnassa käytettävä alue (esim. tulistelupaikka, polttopuiden säilytyspaikka, aktiviteettialueen wc-tilat). Kohteeseen pääsyyn ja/tai seuraavaan kohteeseen liittyvät siirtymät reitit merkitään karttapohjaan viivalla. Jos yrityksellä on käytössä vaihtoehtoisia reittejä (esim. riippuen vuodenajoista) merkitään nämä reitit katkoviivalla ja selitteessä mainitaan eri reittien merkitykset. Jos yrityksellä on käytössä useampia reittejä ja/tai aktiviteetteja, merkitään kukin reitti eri värillä. Kaikki yrityksen käyttämät alueet/kohteet avataan myös lyhyesti kirjallisesti. Yrityksen toiminta-alueeseen sisältyy myös yrityksen toiminnan vaikutusalue, jonka kattavuus riippuu toiminnan laadusta, kestosta, toistuvuudesta ja laajuudesta. Liikennevaloalueiden värimaailma tulee tarkistaa vuosittain tai tarvittaessa useammin, jos tilanne muuttuu merkittävästi (esim. kanalintujen epäonnistunut pesintä, ilmastonmuutoksen negatiiviset vaikutukset talvilaitumiin).
Karttaan merkitään vihreällä ne alueet/kohteet, jotka sijaitsevat yrityksen toiminta-alueella ja joiden käytössä ei ole eettisesti kestämättömiä rajoitteita. Vihreät alueet nimetään tarkasti ja tietyn paikan nimen yhteyteen lisätään selite sekä avataan lyhyesti, miten kukin paikka on huomioitu. Esimerkiksi jos yrityksen huoltoreitti moottorikelkalla kulkee tietyn tokkakunnan talvilaitumen kautta, mainitaan selitteessä seuraavasti: alueella kuljetusten aikana nähtävät porot huomioidaan ja kierretään riittävän kaukaa, käytänteestä sovittu ko. tokkakunnan kanssa.
Keltaisella karttapohjaan merkitään ne alueet/kohteet, jotka saattavat olla osan aikaa hyödynnettävissä ja osan aikaa poissa yrityksen käytöstä, koska tiettynä aikana alueella liikkuminen aiheuttaa haittaa tai vaaraa elävälle kulttuurimaisemalle (esim. tunturihaukan pesät) tai kulttuurin harjoittamiselle (esim. kirkolliset juhlat kuten joulukirkko, helppokulkuiset kotitarvemarjastukseen liittyvät lähijängät). Keltaisten alueiden kulttuurisensitiiviset ja/tai ekologisesti herkät alueet jätetään yksilöimättä. Sen sijaan niiden kohdalle selitykseen kirjataan esimerkiksi herkkä elinympäristö tai kulttuurisensitiivinen paikka.
Punaisella karttaan merkitään alueet/kohteet, jotka tulee jättää kokonaan matkailun ulkopuolelle, mutta sijaitsevat yrityksen toiminta-alueella. Punaisia alueita ei tarvitse erikseen eritellä nimeltä, mutta ne tulee merkitä karttaan tarpeeksi laajasti alueen turvavyöhyke huomioiden.
Punaiset alueet nimetään kolmen kategorian alle:
1) perinteisten elinkeinojen käyttämät kriittiset alueet (esim. Tenojoen perinteiset lohen patopyyntipaikat)
2) kulttuurin harjoittamisen kriittiset alueet (esim. pyhät paikat)
3) luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kriittiset alueet (esim. naalin pesä/reviiri).
Yrityksen henkilökunnalle, asiakkaille ja yhteistyökumppaneille tulisi esitellä pelkistetty kartta, jossa näkyvät nimettyinä vain vihreät alueet, jotta arkaluontoinen tieto ei pääse leviämään sitä tarvitsemattomille tahoille.
Karttamerkintöjen lisäämisohjeet karttapohjaan:
Katso myös
saamelaismatkailun eettinen ohje, saamelainen luonnonkäyttö, saamelainen luontosuhde, alkuperäiskansamatkailu, arktinen ympäristö, valokuvaus, kulttuuriturvallisuus, kotirauha, elävä kulttuurimaisema, eettinen kestävyys, vastuullinen saamelaismatkailu, oikean tiedon välittäminen, perinteiset elinkeinot, sosiaalinen toimilupa, saamelaiskulttuuri, huomioiminen, heterogeenisyys, poro, porojen pelottelu, irrallaan olevat koirat, laidunrauha, jokirantarauha, tapaoikeus
Linkki saamelaismatkailun eettiseen ohjeeseen: Vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun toimintaperiaatteet
Linkki vastuullisen matkailijan kävijäohjeistukseen: Saamelaismatkailun tiedot ja taidot – vastuullinen matkailu saamelaisten kotiseutualueella
Linkki eettisen kestävyyden animaatioon: Kokonaisvaltainen kestävyys