Mii lea SMEKS

Sámemátkeealáhusa ealli kulturduovdaga plána (Saamelaismatkailun elävän kulttuurimaiseman suunnitelma, SMEKS) lea bargoreaidu, mainna fitnodat áicá ja čuovvu iežas doaimma váikkuhusaid doaibmanbirrasii ja dan eará ássiide ja doibmiide (mielde maiddái árbevirolaš ealáhusaiguin bargi ja ruovttudárbbu adni olbmot) ealli kulturduovdaga oassin.

SMEKS álkidahttá duođaštit ja gulahallat čađačuovgi vugiin, čielgasit ja oanehaččat báikkálašservošii, áššehasaide ja ovttasbargobeliide fitnodaga vásttolašvuođas ja ehtalaš suvdilvuođas ja das, makkár konkrehtalaš daguiguin fitnodat ollašuhttá suvdilvuođa iešguđet olámuttuid. Dasa lassin SMEKS veahkeha ovddalgihtii eastadit čádjidahtti čuoččuhusaid (omd. ruonáčuoččuhusat).

Mátkeealáhusdoaibma stivrejuvvo SMEKS vuođul dan láhkai, ahte dat seailluha, doarju ja nanne sámi kulturduovdaga eallinfámu. Plána ovttastahttá dieđu árbevirolaš ealáhusain, kulturárbbis, luonddu máŋggahámatvuođas ja guovllu geavahusa sierraiešvuođain, ja maid meroštallá, mo mátkeealáhus sáhttá doaibmat dássedeattus daiguin árvvuiguin, guovllu servošiin ja ealli kulturduovdagiin. SMEKS lea bargoreaidu, mii stivre sámiid ruovttuguovllu mátkeealáhusa vásttolaččat ja kultuvrralaččat, sosiálalaččat ja ekologalaččat suvdilis vugiin.

SMEKS galgá sisttisdoallat konkrehta ráddjemiid (mielde maid ráddjemiid govvádus) johtolatčuovgamálle bokte ovdamearkan duovdaga geavahussii, mátkeealáhusgeinnodagaid plánemii, visttiid sajáiduhttimii ja dáhpáhusaid ordnemii. Plánain mihttomearrin lea dorvvastit ealli kulturduovdaga dan láhkai, ahte mátkeealáhus doarju dan seailuma ja lea ávkin báikkálašservodahkii guhkes áigegaskkas.

Beaivideapmi ja nuppástusaid vuhtiiváldin

Plána beaividuvvo unnimustá guovtti jagi gaskkaid dahje dávjjibut, jos doaibmanbirrasis dáhpáhuvvet mearkkašahtti nuppástusat. Dákkár nuppástusat sáhttet leat ovdamearkan:

• dálkkádatnuppástusas boahtti muohta- dahje jiekŋadiliid nuppástusat,
• geinnodagaid gollamis boahtti nuppástusat,
• mátkkálaččaid meari liiggálaš lassáneapmi, dalle galledeaddjit stivrejuvvojit unnit noađuhuvvan guovlluide dahje áiggiide.

Nuppástusaid mielde maiddái áššehasaid rávvagiid sáhttá gártat beaividit, vai doaibma bissu vásttolažžan, ehtalaččat suvdilin ja oktiiheivvolažžan ealli kulturduovdaga buresveadjimiin

Ráva SMEKS ráhkadeapmái

SMEKS gánneha dahkat fuolalaččat ja dasa gánneha várret áiggi. Go fitnodat lea ráhkadan SMEKS, dan sáhttá atnit ávkin sertifiserenkritearajoavkkus. Seamma láhkai sertifikáhta kritearajoavkkuid sáhttá atnit ávkin dievasmahttit SMEKS. SMEKS sáhttá maid ráhkadit bálddalágaid sertifikáhta kritearajoavkkuin, dalle duppalbargu geahppána ja guktot dievasmahttet nuppiideaset.

SMEKS sisdoallu

SMEKS:i girjejuvvojit oanehaččat fitnodaga olles doaibma ja maid doaibmaguovlu váikkuhanguovlluiguin (eanemustá 1000 mearka/fáddá, bálvalus dahje doaibma). Erenomáš fuomášupmi giddejuvvo doaimma oassesurggiide, mat geahpedit ja/dahje lasihit mátkeealáhusas boahtti hástalusaid, ovddidit positiivvalaš ja/dahje lasihit negatiivvalaš váikkuhusaid fitnodaga doaibmaguovllu sámeservošis ja ealli kulturduovdagis.

SMEKS:i gullevaš oassesuorggit

Vulobealde máinnašuvvon oassesuorggit ja barggut galget gullat SMEKS:i:

1. Fitnodaga árvvut, barggut ja mihttomearit
   1. Fitnodat girje SMEKS:i iežas fitnodaga árvvuid, barggu (miššuvdna) ja mihttomeriid (višuvdna dahjege gos fitnodatdoalli oaidná, ahte lea ieš viđa jagi geahčen). Mat leat fitnodaga guovddáš árvvut? Mo árvvut oidnojit fitnodaga doaimmas ja barggus, vai mihttomearit juksojuvvošedje ja višuvdna ollašuvašii?
      Ovdamearka: Min fitnodaga guovddáš árvvuide gullet kultuvrra gudnejahttin, vásttolašvuohta ja searvvušlašvuohta. Min miššuvdnan lea fállat mátkkálaččaide eakti ja ehtalaččat suvdilis sámekultuvrii vuođđuduvvi vásáhusaid, mat leat ávkin maiddái báikkálašservošii. Min višuvdnan lea, ahte viđa jagi geahčen mii leat iežamet vásttolašvuođas ja ehtalaš suvdilvuođas dovdojuvvon doaibmi, guhte fállá eakti sámekulturdáhpáhusaid ja seamma áigge nanne searvvušlašvuođa ja ealli kulturduovdaga.

2. Fitnodaga vásttolaš ja ehtalaččat suvdilis sámemátkeealáhusa linnjen (gullá fitnodatdoaibmaplánii)
   1. Fitnodat ráhkada iežas vásttolaš ja ehtalaččat suvdilis sámemátkeealáhusa linnjema. Dát oanehis teaksta lea fitnodaga fitnodatjurdda, mii lea dahkkon sámi oaidninviŋkilis. Fitnodaga iežas sámemátkeealáhusa linnjen vástida oanehaččat čuovvovaš gažaldagaide: Makkár sámekultuvrii vuođđuduvvi vásáhusaid, bálvalusaid dahje buktagiid fitnodat fállá? Maid prinsihpaid ja linnjemiid fitnodat iežas doaimmas čuovvu? Mii ja geat leat fitnodaga doibmii ja árvvuide heivvolaš ulbmiljoavku?
      Ovdamearka: Min fitnodat lea vásttolaš ja ehtalaččat suvdilis sápmelaš fitnodat, mii fállá árbevirolaš lagasborramuša, borramušbargobájiid ja duodjebargobájiid. Min doaibma vuođđuduvvá kultuvrra gudnejahttimii, searvvušlašvuhtii ja ekologalaš vásttolašvuhtii. Midjiide vásttolašvuohta mearkkaša iežamet doaimma váikkuhusaid bistevaš árvvoštallama ja vuhtiiváldima báikkálašservoša eallima hárrái ovttasráđiid guovllu siidda ja eará doibmiiguin, vai mátkeealáhus doarju ealli kulturduovdaga buresveadjima. Min ulbmiljoavkun leat mátkkálaččat, geat atnet árvvus eakti, vásttolaš ja ehtalaččat suvdilis sámi kulturvásáhusa.

3. Mo sosiálalaš ja kultuvrralaš doaibmalohpi lea juksojuvvon ja geas?
   Ovdamearka: Min fitnodat lea ságastallan báikkálaš siiddain ja soahpan, ahte mátkeealáhusgeinnodagat sajáiduhttojit dan láhkai, ahte dat eai hehtte guođoheami. Dehálaš gámasuinniid čoagginguovllut leat mearriduvvon guđđojuvvot geassemátkeealáhusguovllu olggobeallai. Ná mii leat ožžon sosiálalaš ja kultuvrralaš doaibmalobi bargat guovllus, ja ovttasbargu nanne luohttámuša báikkálašservoša ja fitnodaga gaskkas.
4. Mo fitnodaga doaimma váikkuhanguovllu sosiálalaš, kultuvrralaš, ekologalaš ja ekonomalaš suvdilvuođat ja guoddinnávccat leat vuhtiiváldon? Mo dat leat meroštallon. Geat buohkat leat ožžon vejolašvuođa oassálastit?
   Ovdamearka: Min fitnodat lea gárten ovttasráđiid báikkálaš guollebivdogottiin, siiddain ja gieldda birasáššedovdiin guovllu sosiálalaš, kultuvrralaš, ekologalaš ja ekonomalaš suvdilvuođaid ja guoddinnávccaid. Gártemis vuhtiiváldojuvvojedje ovdamearkan čázádagaid guollenálit, boazodoalu guohtunguovllut, hearkkes luonddubáikkiid noađuhuvvan ja maid gili infrastruktuvrra kapasitehta. Geinnodagat, maid mii geavahit oktasaš ságastallamiid vuođul, sajáiduhttojuvvojedje dan láhkai, ahte dat eai hehtte guođoheami, dat vuhtiiváldet báikkálaš jievjaskuolffi reviira, eaige golat liiggás luonddu, ja áššehasmearit ráddjejuvvojedje sesoŋŋaáigge. Ná sihkkarastui, ahte mátkeealáhus doarju sihke báikkálašservoša ja birrasa buresveadjima guhkes áigegaskkas.
5. Sámekultuvrra ja luonddu resurssat, mat adnojuvvojit ávkin fitnodaga doaimmas
   1. Maid sámekultuvrra oassesurggiid fitnodat atná ávkin dain vásáhusain, bálvalusain ja buktagiin, maid dat fállá?
      Ovdamearka: Min fitnodat fállá borramušbargobájiid, main geavahuvvojit árbevirolaš vuođđoávdnasat ja oahpahuvvo maid dat mearkkašit sámekultuvrras. Servošiin lea ságastallojuvvon ja sohppojuvvon dain rájiin, maid vuođđoávdnasiid birra háliiduvvo muitalit áššehasaide, ovdamearkan boskka geavahusa birra medisiinnalaš dárkkuhusaide.
   2. Maid luonddu oassesurggiid fitnodat geavaha iežas doaimmas, buktagiin ja/dahje bálvalusain? Mo fitnodat čuovvu iežas doaimma váikkuhanguvlui gullevaš birrasa dili? Mat leat fitnodaga doaibmaguovllu váttisvuođat ja hástalusat? Mo fitnodat eastá negatiivvalaš váikkuhusaid šaddama? Mo fitnodagas vuhtiiváldit hástalusaid, mat vejolaččat leat juo šaddan? Makkár birasustitlaš dahje birrasa vuhtiiváldi dagut fitnodagas leat ja mo daid birra gulahallojuvvo? Mo fitnodat duostu dálkkádatnuppástusa? Čiekŋudeaddji dieđut fitnodaga doaimma iežas čuovvumis ja dan ollašuhttimis gávdnojit sátnelisttus: čuovvunvuogádat.
      Ovdamearka: Ekologalaččat suvdilis mátkeealáhusa vugiide gullet galledanáiggi guhkideapmi ja oktasašsáhtuid aktiivvalaš ávkin atnin. Daid lassin min fitnodat stivre áššehasaid vásttolaš sámekultuvrra bálvalusaide, dego Sámekulturguovddáš Sajosa ja Sámemusea Siidda oahpistuvvon tuvrraide, vásttolaš ja ehtalaččat suvdilis boazodállogalledemiide ja maid geahčadit guovssahasaid ovdamearkan čuoigga. Mátkkálaččat ožžot alladását vásáhusaid ja báikkálaš luonddu ja kultuvrra árvvus adnin šaddá nannosabbon almmá, ahte dat dagaha hehttehusa báikkálašservošiidda.
   3. Mat kultuvrra ja luonddu oassesuorggit guđđojit mátkeealáhusa olggobeallái ja manin?
      Ovdamearka: Min fitnodat ii ordne doaimma sámiid bassi báikkiin, rašes šaddanbirrasiin dahje áitatvuloš šlájaid bessenguovlluin, vai daid árvu, ráffi ja ovttalašvuohta seilot maiddái boahttevaš buolvvaide.
   4. Maiguin árbevirolaš ealáhusaiguin bargat fitnodaga doaimma váikkuhanguovllus? Mo fitnodat oktiiheiveha iežas doaimma árbevirolaš ealáhusaiguin? Mo dikšojuvvojit ráđđeohcamat árbevirolaš ealáhusaiguin bargi olbmuiguin? Mo vuhtiiváldojit fitnodaga doaimma váikkuhanguovllu sámeservoša ruovttudárbbu ja borramušsihkkarvuođa dievasmahttin hehttehusaid haga.
      Ovdamearka: Min fitnodaga doaibmaguovllus bargat bohccuiguin ja bivdit guoli. Mii leat soahpan báikkálaš siiddain ja guollebivdiiguin (mielde maid ruovttudárbbu guollebivdit), ahte geinnodagat ja áigeplánat sajáiduhttojit dan láhkai, ahte dat eai hehtte guođoheami dahje guollebivddu. Dasa lassin mii leat ságastallan jeavddalaččat das, mo min mátkeealáhusdoaibma lea váikkuhan ovdamearkan bohccuid guođoheapmái.

6. Fitnodaga SWOT-analysa
   1. Fitnodat dahká oanehaš SWOT-analysa, mii vuođđuduvvá čuoggás vihtta dahkkojuvvon doaimma gártemii. Fitnodaga SWOT-analysa sisttisdoallá listtu fitnodaga doaimma nanusvuođain, váilevašvuođain, vejolašvuođain ja áitagiin.
   2. Dasa lassin fitnodat árvvoštallá iežas doaimma riskkaid ja váraid (láhka golahusbálvalusaid dorvvolašvuođas 185/2025) maiddái sámi oaidninviŋkilis. Riskkaid ja váraid árvvoštallama sáhttá ollašuhttit friijahápmásaččat, ovdamearkan govaid, kárttáid dahje eará visuálalaš vugiiguin.

7. Fitnodaga doaibmaguovllu kártá (dárkilut rávvagat: kártá)
   1. SMEKS sisttisdoallá kártávuođu, masa fitnodat merke olles doaimmas váikkuhanguovlluin mielde maid doaibmasadjái sirdáseamit. Kárttás geavahuvvo johtolatčuovgamálle, mas hearkkes guovllut eai govviduvvo dárkilit, muhto daid leahkin ja mearkkašupmi dovdojuvvo.
   2. Kártávuođđu konkretisere sámiid máilmmigovvii gullevaš prinsihpa doaibmat luonddu gudnejahtti ja vuhtiiváldi vugiin. Seammás dat duođašta sertifikáhtaprográmma árvvoštalliide ja sertifikáhtas mearrideaddji oassebeallái, ahte fitnodaga doaimma váikkuhusaide gullet dehálaš guovllut ja daid mearkkašumit leat dovdojuvvon, meroštallojuvvon, vuhtiiváldojuvvon ja daid geavahus lea árvvoštallojuvvon, vásttolaš ja ehtalaččat suvdil..
   3. Kártii merkejuvvojit iešguđet láhkai:
      • kultuvrra ja luonddu oassesuorggit, mat fitnodaga doaimmas adnojuvvojit ávkin ja maid guđđojit anekeahttá ávkin,
      • eará ássit guovllus, eará doaibmit,
      • erenomáš fuomášumi gáibideaddji rašes guovllut ja báikkit, dego áitatvuloš šlájaid reviirrat ja beasit dahje rašes šaddanbirrasat, maidda fitnodaga doaibma váikkuha dahje sáhttá váikkuhit.