Mikä on SMEKS

Saamelaismatkailun elävän kulttuurimaiseman suunnitelma (SMEKS) on työkalu, jonka avulla yritys hahmottaa ja huomioi oman toimintansa vaikutukset toimintaympäristöönsä ja sen muihin asukkaisiin ja toimijoihin (ml. perinteisten elinkeinojen ja kotitarpeen harjoittajat) osana elävää kulttuurimaisemaa.

SMEKS helpottaa todentamaan ja kommunikoimaan läpinäkyvästi, selkeästi ja ytimekkäästi paikallisyhteisölle, asiakkaille ja yhteistyötahoille yrityksen vastuullisuudesta ja eettisestä kestävyydestä sekä siitä, millä konkreettisilla teoilla yritys toteuttaa kestävyyden eri ulottuvuuksia. Lisäksi SMEKS auttaa ehkäisemään harhaanjohtavia väittämiä (esim. viherväittämät).

SMEKS:n avulla matkailutoimintaa ohjataan niin, että se säilyttää, tukee ja vahvistaa saamelaisen kulttuurimaiseman elinvoimaa. Suunnitelma yhdistää tiedon perinteisistä elinkeinoista, kulttuuriperinnöstä, luonnon monimuotoisuudesta ja alueen käytön erityispiirteistä, sekä määrittelee, miten matkailu voi toimia näiden arvojen, paikallisyhteisön sekä elävän kulttuurimaiseman kanssa sopusoinnussa. SMEKS on työkalu, joka ohjaa saamelaisten kotiseutualueen matkailua vastuullisesti sekä kulttuurisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla.

SMEKS:n tulee sisältää konkreettiset rajaukset (ml. rajausten kuvaus) liikennevalomallin avulla esimerkiksi maiseman käytölle, matkailureittien suunnittelulle, rakennusten sijoittelulle ja tapahtumien järjestämiselle. Suunnitelman tavoitteena on turvata elävä kulttuurimaisema niin, että matkailu tukee sen säilymistä ja hyödyttää paikallisyhteisöä pitkällä aikavälillä.

Päivitys ja muutosten huomioiminen

Suunnitelmaa päivitetään vähintään kahden vuoden välein tai useammin, jos toimintaympäristössä tapahtuu merkittäviä muutoksia. Tällaisia muutoksia voivat olla esimerkiksi:

• ilmastonmuutoksesta johtuvat lumi- tai jääolosuhteiden muutokset,
• reittien kulumisesta aiheutuvat muutokset,
• matkailijamäärien liiallinen kasvu, jolloin kävijöitä ohjataan vähemmän kuormitetuille alueille tai ajankohdille.

Muutosten myötä myös asiakkaille annettavia ohjeistuksia voidaan joutua päivittämään, jotta toiminta pysyy vastuullisena, eettisesti kestävänä ja yhteensopivana elävän kulttuurimaiseman hyvinvoinnin kanssa.

Ohje SMEKS:n laatimiseen

SMEKS kannattaa tehdä huolellisesti ja ajan kanssa. Kun yritys on laatinut SMEKS:n, sitä voi käyttää hyväkseen sertifiointikriteeristössä. Vastavuoroisesti sertifikaatin kriteeristöjä voi hyödyntää täydentämään SMEKS:aa. SMEKS voidaan myös laatia rinnakkain sertifikaatin kriteeristön kanssa, jolloin päällekkäinen työ vähenee ja molemmat täydentävät toisiaan.

SMEKS:n sisältö

SMEKS:aan kirjataan tiiviisti yrityksen koko toiminta sekä toiminta-alue vaikutusalueineen (max. 1000 merkkiä/aihepiiri, palvelu tai toiminto). Erityistä huomiota kiinnitetään toiminnan osa-alueisiin, jotka vähentävät ja/tai lisäävät matkailusta aiheutuvia haasteita, edistävät positiivisia ja/tai lisäävät negatiivisia vaikutuksia yrityksen toiminta-alueen saamelaisyhteisössä ja elävässä kulttuurimaisemassa.

SMEKS:aan kuuluvat osa-alueet

Alla mainitut osa-alueet ja tehtävät tulee sisältyä SMEKS:aan:

1. Yrityksen arvot, tehtävä ja tavoitteet
   1. Yritys kirjaa SMEKS:aan yrityksensä arvot, tehtävän (missio) ja tavoitteet (visio eli missä yrittäjä näkee olevansa viiden vuoden päästä). Mitkä ovat yrityksen keskeisimmät arvot? Miten arvot näkyvät yrityksen toiminnassa ja tehtävässä, jotta tavoitteet saavutettaisiin ja visio realisoituisi?
      Esimerkki: Yrityksemme keskeisiin arvoihin kuuluu kulttuurin kunnioitus, vastuullisuus ja yhteisöllisyys. Missiomme on tarjota matkailijoille aitoja ja eettisesti kestäviä saamelaiskulttuuriin perustuvia kokemuksia, jotka hyödyttävät myös paikallisyhteisöä. Visionamme on viiden vuoden kuluttua olla vastuullisuudestaan ja eettisestä kestävyydestään tunnettu toimija, joka tarjoaa aitoja saamelaiskulttuuritapahtumia yhteisöllisyyttä ja elävää kulttuurimaisemaa vahvistaen.
2. Yrityksen vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun linjaus (osa liiketoimintasuunnitelmaa)
   1. Yritys laatii oman vastuullisen ja eettisesti kestävään saamelaismatkailun linjauksensa. Tämä lyhyt teksti on yrityksen liikeidea saamelaisesta näkökulmasta tehtynä. Yrityksen oma saamelaismatkailun linjaus vastaa lyhyesti seuraaviin kysymyksiin: Millaisia saamelaiskulttuuriin perustuvia elämyksiä, palveluita tai tuotteita yritys tarjoaa? Mitä periaatteita ja linjauksia yritys toiminnassaan noudattaa? Mikä ja ketkä on yrityksen toimintaan ja arvoihin sopiva kohderyhmä?
      Esimerkki: Yrityksemme on vastuullinen ja eettisesti kestävä saamelainen yritys, joka tarjoaa perinteistä lähiruokaa, ruokatyöpajoja ja käsityöpajoja. Toimintamme perustuu kulttuurin kunnioittamiseen, yhteisöllisyyteen ja ekologiseen vastuullisuuteen. Meille vastuullisuus merkitsee oman toimintamme vaikutusten jatkuvaa arvioimista ja huomioimista paikallisyhteisön elämään yhteistyössä alueen tokkakunnan ja muiden toimijoiden kanssa, jotta matkailu tukee elävän kulttuurimaiseman hyvinvointia. Kohderyhmämme ovat matkailijat, jotka arvostavat aitoa, vastuullista ja eettisesti kestävää saamelaista kulttuurikokemusta.
3. Miten sosiaalinen ja kulttuurinen toimilupa on saavutettu ja keneltä?
   Esimerkki: Yrityksemme on keskustellut paikallisen tokkakunnan kanssa ja sopinut matkailureittien sijoittelusta niin, että ne eivät häiritse laidunnusta. Tärkeät kenkäheinän keruualueet on päätetty jättää kesämatkailualueen ulkopuolelle. Näin olemme saaneet sosiaalisen ja kulttuurisen toimiluvan toimia alueella, ja yhteistyö vahvistaa luottamusta paikallisyhteisön ja yrityksen välillä.
4. Miten yrityksen toiminnan vaikutusalueen sosiaaliset, kulttuuriset, ekologiset ja taloudelliset kestävyydet ja kantokyvyt on huomioitu? Miten ne on määritelty? Keitä kaikkia on osallistettu?
   Esimerkki: Yrityksemme on kartoittanut yhteistyössä paikallisen kalastuskunnan, tokkakunnan ja kunnan ympäristöasiantuntijan kanssa alueen sosiaaliset, kulttuuriset, ekologiset ja taloudelliset kestävyydet ja kantokyvyt. Kartoituksessa huomioitiin esimerkiksi vesistöjen kalakannat, poronhoidon laidunalueet, herkkien luontokohteiden kuormitus sekä kylän infrastruktuurin kapasiteetti. Yhteisten keskustelujen pohjalta käyttämämme reitit sijoitettiin siten, että ne eivät häiritse laidunnusta, huomioi paikallisen tunturipöllön reviirin, eikä kuluta liikaa luontoa, ja asiakasmääriä rajattiin sesonkiaikoina. Näin varmistettiin, että matkailu tukee sekä paikallisyhteisön että ympäristön hyvinvointia pitkällä aikavälillä.
5. Yrityksen toiminnassa hyödynnettävät saamelaiskulttuurin ja luonnon resurssit
   1. Mitä saamelaiskulttuurin osa-alueita yritys hyödyntää tarjoamissaan elämyksissä, palveluissa ja tuotteissa?
      Esimerkki: Yrityksemme tarjoaa ruokatyöpajoja, joissa käytetään perinteisiä raaka-aineita ja opetetaan niiden merkitystä osana saamelaista kulttuuria. Yhteisön kanssa on keskusteltu ja sovittu niistä rajoista, mitä raaka-aineista halutaan kertoa asiakkaille, esimerkiksi väinönputken käytöstä lääkinnällisiin tarkoituksiin.
   2. Mitä luonnon osa-alueita yritys käyttää toiminnassaan, tuotteissaan ja/tai palveluissaan? Millä tavoin yritys seuraa oman toimintansa vaikutusalueen piiriin kuuluvaa ympäristön tilaa? Mitkä ovat yrityksen toiminta-alueen ongelmat ja haasteet? Miten yritys estää negatiivisten vaikutusten syntymisen? Miten yrityksessä huomioidaan jo mahdolliset olemassa olevat haasteet? Millaisia ympäristöystävällisiä tai ympäristöä huomioivia tekoja yritys harjoittaa ja miten niistä viestitään? Miten yritys torjuu ilmastonmuutosta? Syventävää tietoa yrityksen toiminnan omaseurannasta ja sen toteutuksesta löytyy sanastosta: seurantajärjestelmä.
      Esimerkki: Ekologisesti kestävän matkailun keinovalikoimaamme kuuluu viipymän pidentäminen ja yhteiskuljetusten aktiivinen hyödyntäminen. Näiden lisäksi yrityksemme ohjaa asiakkaita vastuullisiin saamelaiskulttuuriin liittyviin palveluihin, kuten Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen ja Saamelaismuseo Siidan opastetuille kierroksille, vastuullisille ja eettisesti kestäville porotilavierailuille sekä revontulien katseluun esimerkiksi hiihtäen. Matkailijat saavat laadukkaita elämyksiä ja paikallisen luonnon ja kulttuurin arvostus vahvistuu ilman, että se aiheuttaa haittaa paikallisille yhteisöille.
   3. Mitä kulttuurin ja luonnon osa-alueita jätetään matkailun ulkopuolelle ja miksi?
      Esimerkki: Yrityksemme ei järjestä toimintaa saamelaisten pyhillä paikoilla, haurailla kasvuympäristöillä tai uhanalaislajien pesimäalueilla, jotta niiden arvo, rauha ja eheys säilyvät myös tuleville sukupolville.
   4. Mitä perinteisiä elinkeinoja harjoitetaan yrityksen toiminnan vaikutusalueella? Miten yritys yhteensovittaa oman toimintansa perinteisten elinkeinojen harjoittamisen kanssa? Miten hoidetaan tarvittavat konsultaatiot perinteisten elinkeinojen harjoittajien kanssa? Miten huomioidaan yrityksen toiminnan vaikutusalueen saamelaisyhteisön kotitarpeen ja ruokaturvan häiriötön täyttäminen.
      Esimerkki: Yrityksemme toiminta-alueella harjoitetaan poronhoitoa ja kalastusta. Olemme sopineet paikallisen tokkakunnan ja kalastajien (ml. kotitarvekalastajat) kanssa reittien ja aikataulujen sijoittelusta siten, etteivät ne häiritse laidunnusta tai kalastusta. Lisäksi olemme keskustelleet säännöllisesti siitä, miten matkailutoimintamme on vaikuttanut esimerkiksi porojen laiduntamiseen.
6. Yrityksen SWOT-analyysi
   1. Yritys tekee tiiviin SWOT-analyysin pohjautuen kohdassa viisi tehtyyn yrityksen toiminnan kartoitukseen. Yrityksen SWOT analyysi sisältää listan yrityksen toiminnan vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhista.
   2. Lisäksi yritys arvioi toimintansa riskit ja vaarat (laki kulutuspalvelujen turvallisuudesta 185/2025) myös saamelaisesta näkökulmasta. Riskien ja vaarojen arviointi voidaan toteuttaa vapaamuotoisesti, esimerkiksi valokuvien, karttojen tai muiden visuaalisten keinojen avulla.
7. Yrityksen toiminta-alueen kartta (tarkemmat ohjeet: kartta)
   1. SMEKS sisältää karttapohjan, johon yritys merkitsee koko toimintansa vaikutusalueineen ml. toimintapaikalle tapahtuvat siirtymät. Kartassa käytetään liikennevalomallia, jossa herkkiä alueita ei kuvata tarkasti, mutta niiden olemassaolo ja merkitys tunnistetaan.
   2. Karttapohja konkretisoi saamelaisten maailmankuvaan kuuluvan periaatteen toimia luontoa kunnioittavalla ja huomioivalla tavalla. Samalla se todentaa sertifikaattiohjelman auditoijille ja sertifikaatista päättävälle taholle, että yrityksen toiminnan vaikutusten piiriin kuuluvat tärkeät alueet ja niiden merkitykset on tunnistettu, määritelty, huomioitu ja niiden käyttöon harkittua, vastuullista ja eettisesti kestävää.
   3. Karttaan merkitään eri tavoin:
      • kulttuurin ja luonnon osa-alueet, joita yrityksen toiminnassa hyödynnetään sekä jätetään hyödyntämättä,
      • muut alueen asukkaat, muut toimijat,
      • erityistä huomiota vaativat hauraat alueet ja kohteet, kuten uhanalaisten lajien reviirit ja pesät tai hauraat kasvuympäristöt, joihin yrityksen toiminnalla on tai voi olla vaikutusta.