Várrugasvuođaprinsihppa

Várrugasvuođaprinsihppa lea doaimma stivrejeaddji riikkaidgaskasaš ja álbmotlaš birasvuoigatvuođa guovddáš prinsihppa (EU-rievttis ovddalgihtii ráhkkaneami prinsihppa, SEUT 191 artihkal), mainna ulbmilin lea eastit ja unnidit nu olu go vejolaš hehttehusaid birrasii, dearvvasvuhtii ja kultuvrralaš árvvuide jo ovdalgo hehttehusaid sivvaoktavuođaid, duođavuogi dahje sturrodaga lea sáhttán čájehit dievaslaš dieđalaš sihkkarvuođain.

Várrugasvuođaprinsihppa lea ovddalgihtii eastadeaddji geatnegasvuohta ja eastadeaddji riskkaidhálddašeapmi, mas eahpesihkkarvuhtii gullevaš riskkat vuhtiiváldojit mearrádusbargamis. Eahpesihkkarvuohta ii oaččo dagahit doaimmahisvuođa, muhto geatnegahttá eastadit hehttehusaid juo ovddalgihtii. Prinsihppa doarju ehtalaččat suvdilis ja vásttolaš mátkeealáhusdoaimma erenomážit dalle, go doaimma guhkesáiggi ja kumulatiivvalaš váikkuhusat eai vel dovdojuvvo. Dán oktavuođas dat oaivvilda maiddái kultuvrralaš vuoigatvuođaid suoji ja dan, ahte doaimma plánemis ja lohpeproseassain sihkkarastit sámiid vuoigatvuođat ja ealáhusaid bistevašvuođa.

Eandaliige sámiid ruovttuguovllus doaibmi mátkeealáhusfitnodaga geahččanguovllus várrugasvuođaprinsihppa oaivvilda dan, ahte doaimma plánemis ja lohpeproseassain sihkkarastit sámiid vuoigatvuođaid ja árbevirolaš ealáhusaid bistevašvuođa. Fitnodat galgá árvvoštallat iežas doaimma vejolaš riskkaid sihke birrasa ja ekonomiija ja maiddái kultuvrralaš ja sosiálalaš váikkuhusaid geahččanguovllus. Dát sáhttá oaivvildit ovdamearkan geinnodagaid sajiid, dáhpáhusaid áiggiid dahje bálvalusaid sisdoalu nuppástahttima ovddalgihtii, vai hehttehusat eai šatta.

Mátkkálačča geahččanguovllus várrugasvuođaprinsihppa oaivvilda dan, ahte sámiid ruovttuguovllus iežas doaimma stivre várrugasvuohta, sámekultuvrra ja ealli kulturduovdaga gudnejahttin ja vuhtiiváldin, ovdamearkan nu, ahte garvit hearkkes guovlluid, čuovvut báikkálaš rávvagiid ja dahkat válljejumiid, mat dorjot luonddu ja kultuvrra guoddinávcca.

Várrugasvuođaprinsihppa sáhttá eaktudit earret eará, ahte:

• doaibmit galget árvvoštallat sihke birasustitlaš ja dearvvašvuođalaš ja maiddái kultuvrralaš ja sosiálalaš riskkaid, erenomážit sámiid ruovttuguovllus.
• eahpesihkkarvuođa dihte galgá garvit doaimmaid, mat sáhttet mearkkašahttiláhkai heajudit sámekultuvrra dahje dan hárjeheami eavttuid.