Skip to main content

Työkalut ja ohjeistus

Sámemátkeealáhusa ealli kulturduovdaga plána (SMEKS)

Mii lea SMEKS

Sámemátkeealáhusa ealli kulturduovdaga plána (Saamelaismatkailun elävän kulttuurimaiseman suunnitelma, SMEKS) lea bargoreaidu, mainna fitnodat áicá ja čuovvu iežas doaimma váikkuhusaid doaibmanbirrasii ja dan eará ássiide ja doibmiide (mielde maiddái árbevirolaš ealáhusaiguin bargi ja ruovttudárbbu adni olbmot) ealli kulturduovdaga oassin.

SMEKS álkidahttá duođaštit ja gulahallat čađačuovgi vugiin, čielgasit ja oanehaččat báikkálašservošii, áššehasaide ja ovttasbargobeliide fitnodaga vásttolašvuođas ja ehtalaš suvdilvuođas ja das, makkár konkrehtalaš daguiguin fitnodat ollašuhttá suvdilvuođa iešguđet olámuttuid. Dasa lassin SMEKS veahkeha ovddalgihtii eastadit čádjidahtti čuoččuhusaid (omd. ruonáčuoččuhusat).

Mátkeealáhusdoaibma stivrejuvvo SMEKS vuođul dan láhkai, ahte dat seailluha, doarju ja nanne sámi kulturduovdaga eallinfámu. Plána ovttastahttá dieđu árbevirolaš ealáhusain, kulturárbbis, luonddu máŋggahámatvuođas ja guovllu geavahusa sierraiešvuođain, ja maid meroštallá, mo mátkeealáhus sáhttá doaibmat dássedeattus daiguin árvvuiguin, guovllu servošiin ja ealli kulturduovdagiin. SMEKS lea bargoreaidu, mii stivre sámiid ruovttuguovllu mátkeealáhusa vásttolaččat ja kultuvrralaččat, sosiálalaččat ja ekologalaččat suvdilis vugiin.

SMEKS galgá sisttisdoallat konkrehta ráddjemiid (mielde maid ráddjemiid govvádus) johtolatčuovgamálle bokte ovdamearkan duovdaga geavahussii, mátkeealáhusgeinnodagaid plánemii, visttiid sajáiduhttimii ja dáhpáhusaid ordnemii. Plánain mihttomearrin lea dorvvastit ealli kulturduovdaga dan láhkai, ahte mátkeealáhus doarju dan seailuma ja lea ávkin báikkálašservodahkii guhkes áigegaskkas.

Beaivideapmi ja nuppástusaid vuhtiiváldin

Plána beaividuvvo unnimustá guovtti jagi gaskkaid dahje dávjjibut, jos doaibmanbirrasis dáhpáhuvvet mearkkašahtti nuppástusat. Dákkár nuppástusat sáhttet leat ovdamearkan:

  • dálkkádatnuppástusas boahtti muohta- dahje jiekŋadiliid nuppástusat,
  • geinnodagaid gollamis boahtti nuppástusat,
  • mátkkálaččaid meari liiggálaš lassáneapmi, dalle galledeaddjit stivrejuvvojit unnit noađuhuvvan guovlluide dahje áiggiide.

Nuppástusaid mielde maiddái áššehasaid rávvagiid sáhttá gártat beaividit, vai doaibma bissu vásttolažžan, ehtalaččat suvdilin ja oktiiheivvolažžan ealli kulturduovdaga buresveadjimiin

Ráva SMEKS ráhkadeapmái

SMEKS gánneha dahkat fuolalaččat ja dasa gánneha várret áiggi. Go fitnodat lea ráhkadan SMEKS, dan sáhttá atnit ávkin sertifiserenkritearajoavkkus. Seamma láhkai sertifikáhta kritearajoavkkuid sáhttá atnit ávkin dievasmahttit SMEKS. SMEKS sáhttá maid ráhkadit bálddalágaid sertifikáhta kritearajoavkkuin, dalle duppalbargu geahppána ja guktot dievasmahttet nuppiideaset.

SMEKS sisdoallu

SMEKS:i girjejuvvojit oanehaččat fitnodaga olles doaibma ja maid doaibmaguovlu váikkuhanguovlluiguin (eanemustá 1000 mearka/fáddá, bálvalus dahje doaibma). Erenomáš fuomášupmi giddejuvvo doaimma oassesurggiide, mat geahpedit ja/dahje lasihit mátkeealáhusas boahtti hástalusaid, ovddidit positiivvalaš ja/dahje lasihit negatiivvalaš váikkuhusaid fitnodaga doaibmaguovllu sámeservošis ja ealli kulturduovdagis.

SMEKS:i gullevaš oassesuorggit

Vulobealde máinnašuvvon oassesuorggit ja barggut galget gullat SMEKS:i:

  1. Fitnodaga árvvut, barggut ja mihttomearit
    1. Fitnodat girje SMEKS:i iežas fitnodaga árvvuid, barggu (miššuvdna) ja mihttomeriid (višuvdna dahjege gos fitnodatdoalli oaidná, ahte lea ieš viđa jagi geahčen). Mat leat fitnodaga guovddáš árvvut? Mo árvvut oidnojit fitnodaga doaimmas ja barggus, vai mihttomearit juksojuvvošedje ja višuvdna ollašuvašii?
      Ovdamearka: Min fitnodaga guovddáš árvvuide gullet kultuvrra gudnejahttin, vásttolašvuohta ja searvvušlašvuohta. Min miššuvdnan lea fállat mátkkálaččaide eakti ja ehtalaččat suvdilis sámekultuvrii vuođđuduvvi vásáhusaid, mat leat ávkin maiddái báikkálašservošii. Min višuvdnan lea, ahte viđa jagi geahčen mii leat iežamet vásttolašvuođas ja ehtalaš suvdilvuođas dovdojuvvon doaibmi, guhte fállá eakti sámekulturdáhpáhusaid ja seamma áigge nanne searvvušlašvuođa ja ealli kulturduovdaga.

  2. Fitnodaga vásttolaš ja ehtalaččat suvdilis sámemátkeealáhusa linnjen (gullá fitnodatdoaibmaplánii)
    1. Fitnodat ráhkada iežas vásttolaš ja ehtalaččat suvdilis sámemátkeealáhusa linnjema. Dát oanehis teaksta lea fitnodaga fitnodatjurdda, mii lea dahkkon sámi oaidninviŋkilis. Fitnodaga iežas sámemátkeealáhusa linnjen vástida oanehaččat čuovvovaš gažaldagaide: Makkár sámekultuvrii vuođđuduvvi vásáhusaid, bálvalusaid dahje buktagiid fitnodat fállá? Maid prinsihpaid ja linnjemiid fitnodat iežas doaimmas čuovvu? Mii ja geat leat fitnodaga doibmii ja árvvuide heivvolaš ulbmiljoavku?
      Ovdamearka: Min fitnodat lea vásttolaš ja ehtalaččat suvdilis sápmelaš fitnodat, mii fállá árbevirolaš lagasborramuša, borramušbargobájiid ja duodjebargobájiid. Min doaibma vuođđuduvvá kultuvrra gudnejahttimii, searvvušlašvuhtii ja ekologalaš vásttolašvuhtii. Midjiide vásttolašvuohta mearkkaša iežamet doaimma váikkuhusaid bistevaš árvvoštallama ja vuhtiiváldima báikkálašservoša eallima hárrái ovttasráđiid guovllu siidda ja eará doibmiiguin, vai mátkeealáhus doarju ealli kulturduovdaga buresveadjima. Min ulbmiljoavkun leat mátkkálaččat, geat atnet árvvus eakti, vásttolaš ja ehtalaččat suvdilis sámi kulturvásáhusa.

  3. Mo sosiálalaš ja kultuvrralaš doaibmalohpi lea juksojuvvon ja geas?
    Ovdamearka: Min fitnodat lea ságastallan báikkálaš siiddain ja soahpan, ahte mátkeealáhusgeinnodagat sajáiduhttojit dan láhkai, ahte dat eai hehtte guođoheami. Dehálaš gámasuinniid čoagginguovllut leat mearriduvvon guđđojuvvot geassemátkeealáhusguovllu olggobeallai. Ná mii leat ožžon sosiálalaš ja kultuvrralaš doaibmalobi bargat guovllus, ja ovttasbargu nanne luohttámuša báikkálašservoša ja fitnodaga gaskkas.

  4. Mo fitnodaga doaimma váikkuhanguovllu sosiálalaš, kultuvrralaš, ekologalaš ja ekonomalaš suvdilvuođat ja guoddinnávccat leat vuhtiiváldon? Mo dat leat meroštallon. Geat buohkat leat ožžon vejolašvuođa oassálastit?
    Ovdamearka: Min fitnodat lea gárten ovttasráđiid báikkálaš guollebivdogottiin, siiddain ja gieldda birasáššedovdiin guovllu sosiálalaš, kultuvrralaš, ekologalaš ja ekonomalaš suvdilvuođaid ja guoddinnávccaid. Gártemis vuhtiiváldojuvvojedje ovdamearkan čázádagaid guollenálit, boazodoalu guohtunguovllut, hearkkes luonddubáikkiid noađuhuvvan ja maid gili infrastruktuvrra kapasitehta. Geinnodagat, maid mii geavahit oktasaš ságastallamiid vuođul, sajáiduhttojuvvojedje dan láhkai, ahte dat eai hehtte guođoheami, dat vuhtiiváldet báikkálaš jievjaskuolffi reviira, eaige golat liiggás luonddu, ja áššehasmearit ráddjejuvvojedje sesoŋŋaáigge. Ná sihkkarastui, ahte mátkeealáhus doarju sihke báikkálašservoša ja birrasa buresveadjima guhkes áigegaskkas.

  5. Sámekultuvrra ja luonddu resurssat, mat adnojuvvojit ávkin fitnodaga doaimmas
    1. Maid sámekultuvrra oassesurggiid fitnodat atná ávkin dain vásáhusain, bálvalusain ja buktagiin, maid dat fállá?
      Ovdamearka: Min fitnodat fállá borramušbargobájiid, main geavahuvvojit árbevirolaš vuođđoávdnasat ja oahpahuvvo maid dat mearkkašit sámekultuvrras. Servošiin lea ságastallojuvvon ja sohppojuvvon dain rájiin, maid vuođđoávdnasiid birra háliiduvvo muitalit áššehasaide, ovdamearkan boskka geavahusa birra medisiinnalaš dárkkuhusaide.

    2. Maid luonddu oassesurggiid fitnodat geavaha iežas doaimmas, buktagiin ja/dahje bálvalusain? Mo fitnodat čuovvu iežas doaimma váikkuhanguvlui gullevaš birrasa dili? Mat leat fitnodaga doaibmaguovllu váttisvuođat ja hástalusat? Mo fitnodat eastá negatiivvalaš váikkuhusaid šaddama? Mo fitnodagas vuhtiiváldit hástalusaid, mat vejolaččat leat juo šaddan? Makkár birasustitlaš dahje birrasa vuhtiiváldi dagut fitnodagas leat ja mo daid birra gulahallojuvvo? Mo fitnodat duostu dálkkádatnuppástusa? Čiekŋudeaddji dieđut fitnodaga doaimma iežas čuovvumis ja dan ollašuhttimis gávdnojit sátnelisttus: čuovvunvuogádat.
      Ovdamearka: Ekologalaččat suvdilis mátkeealáhusa vugiide gullet galledanáiggi guhkideapmi ja oktasašsáhtuid aktiivvalaš ávkin atnin. Daid lassin min fitnodat stivre áššehasaid vásttolaš sámekultuvrra bálvalusaide, dego Sámekulturguovddáš Sajosa ja Sámemusea Siidda oahpistuvvon tuvrraide, vásttolaš ja ehtalaččat suvdilis boazodállogalledemiide ja maid geahčadit guovssahasaid ovdamearkan čuoigga. Mátkkálaččat ožžot alladását vásáhusaid ja báikkálaš luonddu ja kultuvrra árvvus adnin šaddá nannosabbon almmá, ahte dat dagaha hehttehusa báikkálašservošiidda.

    3. Mat kultuvrra ja luonddu oassesuorggit guđđojit mátkeealáhusa olggobeallái ja manin?
      Ovdamearka: Min fitnodat ii ordne doaimma sámiid bassi báikkiin, rašes šaddanbirrasiin dahje áitatvuloš šlájaid bessenguovlluin, vai daid árvu, ráffi ja ovttalašvuohta seilot maiddái boahttevaš buolvvaide.

    4. Maiguin árbevirolaš ealáhusaiguin bargat fitnodaga doaimma váikkuhanguovllus? Mo fitnodat oktiiheiveha iežas doaimma árbevirolaš ealáhusaiguin? Mo dikšojuvvojit ráđđeohcamat árbevirolaš ealáhusaiguin bargi olbmuiguin? Mo vuhtiiváldojit fitnodaga doaimma váikkuhanguovllu sámeservoša ruovttudárbbu ja borramušsihkkarvuođa dievasmahttin hehttehusaid haga.
      Ovdamearka: Min fitnodaga doaibmaguovllus bargat bohccuiguin ja bivdit guoli. Mii leat soahpan báikkálaš siiddain ja guollebivdiiguin (mielde maid ruovttudárbbu guollebivdit), ahte geinnodagat ja áigeplánat sajáiduhttojit dan láhkai, ahte dat eai hehtte guođoheami dahje guollebivddu. Dasa lassin mii leat ságastallan jeavddalaččat das, mo min mátkeealáhusdoaibma lea váikkuhan ovdamearkan bohccuid guođoheapmái.

  6. Fitnodaga SWOT-analysa
    1. Fitnodat dahká oanehaš SWOT-analysa, mii vuođđuduvvá čuoggás vihtta dahkkojuvvon doaimma gártemii. Fitnodaga SWOT-analysa sisttisdoallá listtu fitnodaga doaimma nanusvuođain, váilevašvuođain, vejolašvuođain ja áitagiin.

    2. Dasa lassin fitnodat árvvoštallá iežas doaimma riskkaid ja váraid (láhka golahusbálvalusaid dorvvolašvuođas 185/2025) maiddái sámi oaidninviŋkilis. Riskkaid ja váraid árvvoštallama sáhttá ollašuhttit friijahápmásaččat, ovdamearkan govaid, kárttáid dahje eará visuálalaš vugiiguin.

  7. Fitnodaga doaibmaguovllu kártá (dárkilut rávvagat kártá)
    1. SMEKS sisttisdoallá kártávuođu, masa fitnodat merke olles doaimmas váikkuhanguovlluin mielde maid doaibmasadjái sirdáseamit. Kárttás geavahuvvo johtolatčuovgamálle, mas hearkkes guovllut eai govviduvvo dárkilit, muhto daid leahkin ja mearkkašupmi dovdojuvvo.

    2. Kártávuođđu konkretisere sámiid máilmmigovvii gullevaš prinsihpa doaibmat luonddu gudnejahtti ja vuhtiiváldi vugiin. Seammás dat duođašta sertifikáhtaprográmma árvvoštalliide ja sertifikáhtas mearrideaddji oassebeallái, ahte fitnodaga doaimma váikkuhusaide gullet dehálaš guovllut ja daid mearkkašumit leat dovdojuvvon, meroštallojuvvon, vuhtiiváldojuvvon ja daid geavahus lea árvvoštallojuvvon, vásttolaš ja ehtalaččat suvdil..

    3. Kártii merkejuvvojit iešguđet láhkai:
      • kultuvrra ja luonddu oassesuorggit, mat fitnodaga doaimmas adnojuvvojit ávkin ja maid guđđojit anekeahttá ávkin,

      • eará ássit guovllus, eará doaibmit,

      • erenomáš fuomášumi gáibideaddji rašes guovllut ja báikkit, dego áitatvuloš šlájaid reviirrat ja beasit dahje rašes šaddanbirrasat, maidda fitnodaga doaibma váikkuha dahje sáhttá váikkuhit.

Saamelaismatkailun elävän kulttuurimaiseman suunnitelmaan liitettävä kartta

Kartta on olennainen osa vastuullista ja eettisesti kestävää saamelaismatkailua ja Saamelaismatkailun elävän kulttuurimaiseman suunnitelmaa (SMEKS). Karttaan merkitään yrityksen toiminta ja sen vaikutusalue, ne kulttuurin ja luonnon osa-alueet, joita hyödynnetään matkailussa, sekä ne, jotka jätetään hyödyntämättä. Lisäksi karttaan sisällytetään tiedot muista alueen toimijoista, asukkaista sekä erityistä huomiota vaativista kohteista (esim. uhanalaisten lajien kasvuympäristöt ja elinpiirit, vasonta-alueet, pyhät paikat).

Kartta toimii myös eettisenä välineenä ja konkretisoi saamelaisten maailmankuvaan kuuluvan periaatteen: kulttuurimaisemassa toimitaan luontoa kunnioittavalla ja huomioivalla tavalla. Samalla se toimii dokumentointivälineenä, jolla yritys osoittaa vastuullisuutensa auditoinnissa ja suunnittelee toimintansa yhteensopivaksi poronhoidon, muiden perinteisten elinkeinojen ja saamelaiskulttuurin harjoittamisen kanssa. Kartan avulla voidaan osoittaa, että toiminta perustuu yhteisölähtöiseen arviointiin sekä paikkasidonnaisten kestävyyksien ja kantokykyjen kunnioittamiseen ja huomioimiseen.

Kartat ovat perinteisesti olleet sekä käytännön että kulttuurisen tiedon välittäjiä: niiden avulla on siirretty sukupolvelta toiselle tietoa luonnosta, kulkureiteistä, kalastus- ja metsästysalueista sekä paikoista, joilla on hengellistä tai symbolista merkitystä. Kansainvälisissä alkuperäiskansoja koskevissa linjauksissa painotetaan, että kulttuurisesti merkittävän tiedon esittäminen kartalla edellyttää aina yhteisön osallistumista ja hyväksyntää.

Vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun yhteydessä kartat voivat sisältää tietoa mm. perinteisistä elinkeinoista, kulttuuriperinnöstä ja historiallisista kohteista. Tällöin niiden suunnittelu ja laatiminen edellyttää yhteistyötä saamelaisyhteisön kanssa sekä yhteisön antamaa kulttuurista (Cultural Licence to Operate, CLO) ja sosiaalista toimilupaa (Social Licence to Operate, SLO) kulttuurisesti merkittävän tiedon esittämiseen. Karttoihin sisältyvän tiedon käyttö edellyttää sekä molemminpuolista luottamusta yrittäjän ja yhteisön välillä että yrityksen toiminnan kulttuurisen ja sosiaalisen hyväksyttävyyden varmistamista.

Kartta on Saamelaismatkailun vastuullisuussertifikaatin kannalta keskeinen työkalu, jolla osoitetaan yrityksen oman toiminnan vastuullisuus ja yhteisön hyväksyntä. Kaikkia karttaan merkittyjä tietoja ei kuitenkaan jaeta julkisesti. Arkaluontoiset kohteet, kuten pyhät paikat tai ruuhkautuneet alueet, eivät tule näkyä markkinoinnissa tai sosiaalisessa mediassa. Näin turvataan kulttuurisesti ja ekologisesti kestävien alueiden eheys sekä paikallisyhteisön oikeudet ja elinvoimaisuus.

Kartassa käytetään liikennevalomallia:

  • Vihreä: alueet, joissa toiminta on sosiaalisesti, kulttuurisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää eikä kantokyky ylity.
  • Keltainen: alueet, jotka ovat vain osan aikaa hyödynnettävissä tai joissa matkailu voi aiheuttaa haittaa tiettyinä ajankohtina (esim. vasomisaikana tai poroerotusten yhteydessä).
  • Punainen: alueet, jotka jätetään kokonaan matkailun ulkopuolelle (esim. pyhät paikat, hauraat luontokohteet, sesonkiaikoina ylikuormittuvat hot spot -kohteet).

Yrityksen toiminta-alueen ja sen vaikutusten merkitseminen karttapohjaan

Kartan on tarkoitus auttaa sekä yritystä että auditoijaa hahmottamaan yrityksen hyödyntämän alueen kokonaisvaltainen käyttö ja kuormittuneisuus.

Yrityksen hyödyntämät alueet/kohteet merkitään karttaan numeroimalla kukin kohde ja ympäröimällä kunkin numeroidun kohteen toiminnassa käytettävä alue (esim. tulistelupaikka, polttopuiden säilytyspaikka, aktiviteettialueen wc-tilat). Kohteeseen pääsyyn ja/tai seuraavaan kohteeseen liittyvät siirtymät reitit merkitään karttapohjaan viivalla. Jos yrityksellä on käytössä vaihtoehtoisia reittejä (esim. riippuen vuodenajoista) merkitään nämä reitit katkoviivalla ja selitteessä mainitaan eri reittien merkitykset. Jos yrityksellä on käytössä useampia reittejä ja/tai aktiviteetteja, merkitään kukin reitti eri värillä. Kaikki yrityksen käyttämät alueet/kohteet avataan myös lyhyesti kirjallisesti. Yrityksen toiminta-alueeseen sisältyy myös yrityksen toiminnan vaikutusalue, jonka kattavuus riippuu toiminnan laadusta, kestosta, toistuvuudesta ja laajuudesta. Liikennevaloalueiden värimaailma tulee tarkistaa vuosittain tai tarvittaessa useammin, jos tilanne muuttuu merkittävästi (esim. kanalintujen epäonnistunut pesintä, ilmastonmuutoksen negatiiviset vaikutukset talvilaitumiin).

Karttaan merkitään vihreällä ne alueet/kohteet, jotka sijaitsevat yrityksen toiminta-alueella ja joiden käytössä ei ole eettisesti kestämättömiä rajoitteita. Vihreät alueet nimetään tarkasti ja tietyn paikan nimen yhteyteen lisätään selite sekä avataan lyhyesti, miten kukin paikka on huomioitu. Esimerkiksi jos yrityksen huoltoreitti moottorikelkalla kulkee tietyn tokkakunnan talvilaitumen kautta, mainitaan selitteessä seuraavasti: alueella kuljetusten aikana nähtävät porot huomioidaan ja kierretään riittävän kaukaa, käytänteestä sovittu ko. tokkakunnan kanssa.

Keltaisella karttapohjaan merkitään ne alueet/kohteet, jotka saattavat olla osan aikaa hyödynnettävissä ja osan aikaa poissa yrityksen käytöstä, koska tiettynä aikana alueella liikkuminen aiheuttaa haittaa tai vaaraa elävälle kulttuurimaisemalle (esim. tunturihaukan pesät) tai kulttuurin harjoittamiselle (esim. kirkolliset juhlat kuten joulukirkko, helppokulkuiset kotitarvemarjastukseen liittyvät lähijängät). Keltaisten alueiden kulttuurisensitiiviset ja/tai ekologisesti herkät alueet jätetään yksilöimättä. Sen sijaan niiden kohdalle selitykseen kirjataan esimerkiksi herkkä elinympäristö tai kulttuurisensitiivinen paikka.

Punaisella karttaan merkitään alueet/kohteet, jotka tulee jättää kokonaan matkailun ulkopuolelle, mutta sijaitsevat yrityksen toiminta-alueella. Punaisia alueita ei tarvitse erikseen eritellä nimeltä, mutta ne tulee merkitä karttaan tarpeeksi laajasti alueen turvavyöhyke huomioiden.

Punaiset alueet nimetään kolmen kategorian alle:

  1. perinteisten elinkeinojen käyttämät kriittiset alueet (esim. Tenojoen perinteiset lohen patopyyntipaikat)
  2. kulttuurin harjoittamisen kriittiset alueet (esim. pyhät paikat)
  3. luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kriittiset alueet (esim. naalin pesä/reviiri).

Yrityksen henkilökunnalle, asiakkaille ja yhteistyökumppaneille tulisi esitellä pelkistetty kartta, jossa näkyvät nimettyinä vain vihreät alueet, jotta arkaluontoinen tieto ei pääse leviämään sitä tarvitsemattomille tahoille.

Sámemátkeealáhusa guovlokártáreaidu – geavahanráva

Fitnodat merke kártii iežas olles doaimma váikkuhanguovlluiguin, mielde maid doaibmasadjái sirdáseamit. Juohke guovllu sáhttá vurket ja maŋŋá máhcahit JSON-fiilan.

1. Ođđa guovllu sárgun

Raba “➕ Lisää uusi alue (Lasit ođđa guovllu)” -oasi siidofálus.

Vállje guovllu ivnni:

  1. 🟢 Ruoná – mátkeealáhussii heivvolaš guovlu
  2. 🟡 Fiskat – guovlu, man sáhttá atnit ávkin mátkeealáhussii dušše oasi áiggis
  3. 🔴 Ruoksat – mátkeealáhussii heivemeahttun guovlu

Vállje čuovvovažžan hámi, man háliidat sárgut:

  1. Polygona (máŋggačiegahas) – friijahápmásaš guovlu
  2. Njuolggočiegahas – čielga ráddjejuvvon guovlu
  3. Gierdu – suonjar meroštallá guovllu ravddaid
  4. Sáhcu – geinnodat (mielde maid fuolahanfievrrideamit)

Go válljet hámi, rahpasa lássa, mas sáhtát addit guvlui nama ja oanehaš govvádusa. Go leat deavdán boahttevaš guovllu vuođđodieđuid, vállje ”tallenna” (vurke) ja sárggo guovllu kártii sáhpániin. Guovlu vurkejuvvo automáhtalaččat.

2. Guovllu nuppástahttin

Sáhtát nuppástahttit guovlluid, mat gávdnojit juo, go válljet guovllu listtus dahje deaddilat dan kárttás. Guvlui almmustuvvet rohttenkássat ja sáhtát nuppástahttit dan hámi, dahje joatkit teakstasisdoaluid nuppástahttimii.

3. JSON-fiilla vurken sertifiserema várás

Go buot guovllut leat meroštallon, raba  “🧰 Työkalut (Bargoreaiddut)” -oasi.

Deaddil ”Vie JSON (Doalvvo JSON)”.

Bargoreaidu luđe fiilla (omd. guovllut.geojson) du dihtorii.
Lavtte dán fiilla SMEKS  čuovusin sertifiserema várás.

4. Ovddit barggu máhcaheapmi

Jos háliidat joatkit ovddit vurkejuvvon bargguin, raba  “🧰 Työkalut (Bargoreaiddut)” -oasi.

Vállje ”Tuo JSON” (Buvtte JSON) ja oza árabut vurkejuvvon .json dahje .geojson -fiilla.

Kártá luđe ja čájeha buot vurkejuvvon guovlluid automáhtalaččat.

5. Ávžžuhusat

Sáhtát geahčadit guovlluid dieđuid maiddái listtus  “📍 Kaikki alueet” (Buot guovllut)”–

deaddil guovllu vai fidnet rabas dárkilut dieđuid.

Jos háliidat álggahit álggus, deaddil Tyhjennä kaikki (sihkku eret buot mearkkaid).

Kártá vurke barggu maiddái automáhtalaččat neahttalogana muitui, de smávva nuppástusat seilot vaikko siiddu beaivida.

Čoahkkáigeassu:

  1. Sárggo, nammat ja govvit guovlluid
  2. vurke JSON-fiilan
  3. lavtte vurkejuvvon JSON-fiilaollisvuođa SMEKS čuovusin sertifiserema várás dahje buvtte maŋŋelabbos ruovttoluotta gieđahallamii.

Sámedikki čihččet sámemátkeealáhusprošeavtta, Vasan matka eli Vastuullisen saamelaismatkailun sertifikaatti: toimintamallin ja digitaalisen hakusivuston kehittäminen, lea Eurohpa uniovdna ruhtadan – NextGenerationEU.