Borramušsihkkarvuohta

Borramušsihkkarvuohta oaivvilda dili, mas buot olbmuin lea ollesáigge fysalaš, sosiálalaš ja ekonomalaš vejolašvuohta háhkat doarvái, dorvvolaš ja álbmás borramuša, mii vástida sin biebmandárbbuid ja borramušlusttu dearvvašlaš ja aktiivvalaš eallima bajásdoallamii. Dát riikkaidgaskasaččat geavahuvvon meroštallan vuođđuduvvá ON:id borramušgálvo- ja eanadoalloorganisašuvnna (FAO) linnjemii ja sisttisdoallá njeallje ollilvuođa:

• Oažžun – borramuš lea doarvái oažžumis
• Olahahttivuohta – olbmuin lea várri ja vejolašvuohta oažžut borramuša
• Anolašvuohta – borramuš lea álbmái, dorvvolaš ja dearvvašlaš
• Stáđis oažžun – dilli seailu stáđisin maiddái kriissaid ja bajiid molsašuddamiid áigge

Suomas borramušsihkkarvuhtii gullá maiddái fuolahussihkkarvuohta ja ruovttueatnanlaš borramuša buvttadeami dorvvasteapmi, erenomážit spiehkastatdiliin, ja maid suvdilis ovdáneami prinsihpaid čuovvun borramuša buvttadeamis ja golaheamis.

Dán oktavuođas borramušsihkkarvuohta gokčá maiddái kultuvrralaš borramušsihkkarvuođa: vuoigatvuođa ja vejolašvuođa oažžut, geavahit ja sirdit ovddos guvlui iežas kultuvrii gullevaš borramušaid, mat leat háhkkojuvvon árbevirolaš vugiiguin ja nu, ahte árvvusatná luonddu birrajođu (omd. bohccobiergu, guolli, muorjjit, fuođđu). Borramušsihkkarvuohta gullá nannosit sámiid árbevirolaš ealáhusaide ja árbevirolaš dihtui (ärbivuáválâš tiätu, äʹrbbvuõđlaž teâtt, perinteinen tieto), ja dan ollašuvvan gáibida luondduriggodagaid vásttolaš ja ehtalaččat suvdilis geavahusa ja maid dálkkádaga, birrasa ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid dorvvasteami.

Dálkkádatnuppástus lea okta mearkkašahttimus dahkki, mii áitá borramušsihkkarvuođa. Sámiid árbevirolaš ealáhusat leat erenomáš hearkkit dálkkádatnuppástusa váikkuhusaide. Guollenáliid geahppáneapmi ja šlájaid nuppástuvvan, bohccuid guohtunguovlluid hedjoneapmi, dálkediliid vuorddekeahtesvuohta ja muohttaga kvalitehta nuppástusat váttásmahttet sihke borramuša háhkama ja árbevirolaš vugiid geavahusa. Dát hástá sihke fysalaš ja kultuvrralaš borramušsihkkarvuođa, daningo árbevirolaš borramušat ja diehtu dain gullet sámi identitehtii ja kultuvrralaš bistevašvuhtii.

Borramušsihkkarvuohta lea vuođđovuoigatvuohta. Sámiid geahččanguovllus dát oaivvilda maiddái vuoigatvuođa iežas borramušvuogádahkii, mii vuođđuduvvá árbevirolaš ealáhusaide ja kultuvrralaččat mearkkašahtti borramušaide. Ná borramušsihkkarvuohta laktása nannosit eamiálbmogiid vuoigatvuhtii bajásdoallat iežaset kultuvrra ja eallinvuogi. Borramušsihkkarvuođa kultuvrralaš ollilvuohta lea nannejuvvon maiddái riikkaidgaskasaš eamiálbmogiid guoski rievttis, gos deattuhuvvo árbevirolaš ealáhusaid, dieđu ja kultuvrra bistevašvuođa dorvvasteapmi.

Sámemátkealáhusas borramušsihkkarvuohta sáhttá oidnot ovdamearkan das, ahte fállojuvvon mállásat vuođđuduvvet báikkálaš ja árbevirolaš vuođđoávdnasiidda, mat háhkojuvvojit vásttolaš ja ehtalaččat suvdilis vugiin, ovttasráđiid báikkálašservošiin. Dát doarju sihke ekologalaš suvdilvuođa ja guoddinnávcca ja kultuvrralaš bistevašvuođa.

Borramušsihkkarvuođa ja dasa laktáseaddji kultuvrralaš ollilvuođa vuoigatvuođalaš vuođđu lea nannejuvvon máŋggain riikkaidgaskasaš soahpamušain ja julggaštusain.

• ON:id ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehuslaš vuoigatvuođaid guoski soahpamuš CESCR, artihkkal 11
  • dorvvasta juohkehažžii vuoigatvuođa ealáhii.
• ILO oktasašsoahpamuš nr 169 ja
• ON:id eamiálbmogiid vuoigatvuođaid julggaštus (UNDRIP)
  • nannejit eamiálbmogiid vuoigatvuođa bargat friija iežaset kultuvrrain ja maid friija ja dihtui vuođđuduvvi ovdamiehtama (FPIC) prinsihpa.