Tervetuloa Euroopan alkuperäiskansamatkailukonferenssiin EITC 2025:een!
World Indigenous Tourism Alliance (WINTA) yhdessä Saamelaiskäräjien ja Lapin yliopiston kanssa kutsuu kaikki kiinnostuneet Euroopan alkuperäiskansamatkailukonferenssiin EITC 2025:een, joka järjestetään 20.−22.5.2025 Inarissa. Osallistuminen on mahdollista sekä paikan päällä että etänä.
Konferenssi keskittyy eettisesti kestävään alkuperäiskansamatkailuun. Järjestäjät toivottavat lämpimästi tervetulleiksi kaikki aiheesta kiinnostuneet, erityisesti alkuperäiskansoihin kuuluvat matkailuyrittäjät ja sidosryhmät Saamenmaalta, Grönlannista ja muualta maailmasta sekä muut aiheeseen liittyvät matkailusektorin edustajat, samoin kuin alkuperäiskansatutkijat.
Osana konferenssia järjestetään 20.5.2025 alkuperäiskansamatkailun tutkimussymposium. 21.−22.5.2025 keskitytään eettisesti kestävän alkuperäiskansamatkailun käytäntöön.
Konferenssissa on simultaanitulkkaus englanniksi, inarin-, koltan- ja pohjoissaameksi sekä suomeksi lukuun ottamatta tutkimussymposiumia, jonka kielenä on pelkästään englanti.
Ilmoittautuminen konferenssiin tapahtuu täältä. Etäosallistujille ei ole ilmoittautumismaksua. Paikan päällä osallistuvilta peritään osallistumismaksu kattamaan ruokakustannukset. Paikan päällä osallistuvat vastaavat itse myös matka- ja majoituskuluistaan. Ilmoittautumissivulta löytyy tietoa saatavilla olevista majoitusvaihtoehdoista.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt erityisavustuksen konferenssin järjestämistä varten.
Alkuperäiskansamatkailun tutkimussymposium
World Indigenous Tourism Alliance (WINTA) yhdessä Saamelaiskäräjien ja Lapin yliopiston kanssa kutsuu kaikki kiinnostuneet Alkuperäiskansamatkailun tutkimussymposiumiin, joka järjestetään 20.5.2025 Inarissa osana Euroopan alkuperäiskansamatkailukonferenssia EITC 2025:tä. Osallistuminen on mahdollista myös etänä.
Järjestelytoimikunta pyytää lähettämään abstrakteja tutkimussymposiumiin. Toivomme mukaan empiirisiä tutkimuspapereita eri tieteenaloilta mukaan lukien matkailu- ja alkuperäiskansatutkimus, yhteiskuntatieteet laajemmin, taloustieteet ja oikeustieteet. Akateemisten paperien lisäksi kannustamme ruohonjuuritason alkuperäiskansayhteisöjä lähettämään omia esityksiään, jotka perustuvat heidän kokemuksiinsa ja maailmankuviinsa. Annamme ensisijan esityksille, jotka perustuvat alkuperäiskansojen tavoille ilmaista tietoa (esim. tarinankerronta tai laulu) ja voivat toimia voimaannuttavina inspiraation lähteinä
alkuperäiskansayhteisöille ja -yrittäjille.
Symposiumin teema ja kiinnostuksen kohteina olevat aiheet
Tutkimussymposiumin teemana on matkailu ja alkuperäiskansojen kulttuuriperintö. Matkailun ja alkuperäiskansojen kulttuuriperinnön väliset suhteet ja yhteydet, omimissyytökset, arvostus ja liialliset rajoitukset ovat olleet hanakasti keskusteltuja aiheita. Kun matkailu on alkuperäiskansajohtoista tai kehitetty kunnioittavassa kumppanuussuhteessa paikallisten alkuperäiskansayhteisöjen kanssa, sillä voi olla hyvin tärkeä rooli kulttuurin säilyttämisessä ja elvyttämisessä, jolloin se tarjoaa mahdollisuuksia alkuperäiskansayhteisöille ja -yrittäjille. Alkuperäiskansamatkailu voi vahvistaa alkuperäiskansayhteisöjä taloudellisesti luomalla työpaikkoja ja tuloja perinteisen tiedon haltijoille ja mahdollisuuksia nuorelle sukupolvelle oppia ja tulla osaaviksi oppaiksi, tarinankertojiksi, käsityöntekijöiksi ja yrittäjiksi. Jotta tämä voisi tapahtua, alkuperäiskansamatkailu on upotettava niiden yhteisöjen sisälle, joista tieto tulee. Alkuperäiskansojen tulee voida kertoa oma tarinansa matkailun yhteydessä.
Alkuperäiskansat ja -tutkimus ovat kritisoineet alkuperäiskansojen kulttuuriperinnön hyväksikäyttöä matkailussa jo kauan. Keskustelut kulttuurisesta omimisesta ja matkailun haitallisista vaikutuksista alkuperäiskansoille ovat viime vuosikymmeninä levinneet yleiseen tietoisuuteen. Tämän seurauksena kulttuurinen omiminen ja alkuperäiskansojen kulttuuriperinnön hyväksikäyttö ovat voineet saada hienovaraisempia ja piilotetumpia muotoja paitsi matkailussa, myös laajemmin liiketoiminnassa ja populaarikulttuurissa. Viherpesuun verrattavissa oleva alkuperäiskansapesu on uusi ilmiö, jota toistaiseksi on tutkittu vähän matkailuun tai muuhun liiketoimintaan liittyen. Myöskään sen laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia ei ole juuri tutkittu.
Viherpesu on myös olennainen asia matkailussa, joka tapahtuu alkuperäiskansojen mailla. Se saa matkailuliiketoiminnan näyttämään kestävältä piilottaen sen tuhoisat vaikutukset luonnon- ja kulttuuriympäristöille. Viherpesijöiden oletetaan olevan vastuullisia, kestäviä yrityksiä, ja tämä olettamus saatetaan laajentaa koskemaan tapoja, joilla yritykset kohtelevat alkuperäiskansoja ja -kulttuureja. Käynnissä oleva ilmastokriisi ja siihen liittyvä vihreä siirtymä epäoikeudenmukaisuuksineen ovat myös uhkia alkuperäiskansojen kulttuuriperinnölle. Esimerkiksi Saamenmaalla tuulivoimaloiden rakentaminen uhkaa poronhoitoa, joka jo kärsii maan anastamisesta, kaivoksista, laajamittaisista hakkuista ja muista kilpailevista maankäyttömuodoista, mukaan lukien matkailu. Ekomerkit ja kestävän matkailun sertifikaatit voivat kätkeä sisäänsä näitä ja muita epäoikeudenmukaisuuksia. Samaan aikaan alkuperäiskansat luovat omia eettisiä ohjeitaan ja sertifikaattejaan matkailulle tavoitteenaan saada siitä vahvempi ote. Matkailulla ja alkuperäiskansoilla voi olla luonnon suojelemisessa myös yhteisiä intressejä. Arktinen matkailu ei menesty ilman hyvinvoivaa ympäristöä.
Matkailu hyödyntää kulttuuriperintöä monin tavoin. Museot, jotka määritelmänsä mukaisesti tallentavat, säilyttävät ja esittävät kulttuuriperintöä, ovat tunnetuimpien matkailukohteiden joukossa. Kansallisen kulttuuriperinnön lisäksi niihin on kerätty paljon alkuperäiskansojen kulttuuriperintöä. Alkuperäiskansojen kulttuuriperinnön omistuksesta, hallinnoinnista ja esittämisestä on keskusteltu useita vuosikymmeniä sekä museomaailman sisällä että alkuperäiskansojen kanssa. Nykyisin alkuperäiskansojen oikeus kulttuuriperintöönsä on tunnustettu yhä laajemmin. Tämän seurauksena aloitetut kokoelmien palautushankkeet ovat synnyttäneet laajempia kulttuuriperintökentän dekolonisaatiovaateita ja -pyrkimyksiä, joissa esineiden palauttaminen kotimaihinsa on viitoittanut tietä laajemmalle yhteisölähtöiselle kulttuuriperinnön haltuunotolle ja uudelleenmäärittelylle alkuperäiskansojen maailmoista ja lähtökohdista käsin. Museon alkuperäiskansalähtöinen uudelleenmäärittely on maailmanlaajuinen ilmiö, jossa museon tarkoitusta tarkastellaan uudelleen. Vaihtoehtoisten yhteisölähtöisten mallien kehittäminen – dekolonisaatio ja alkuperäiskansaistaminen − on uusi keskustelunaihe myös matkailusektorilla matkailututkimus mukaan lukien. Tavoitteena on rakentaa oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa, taloutta ja tiedontuottamistapoja. Alkuperäiskansamuseoiden ja matkailun suhteita on kuitenkin tutkittu toistaiseksi vähän.
Symposiumin kiinnostuksen kohteina ovat matkailun, alkuperäiskansojen kulttuuriperinnön ja seuraavien aiheiden leikkauspisteet:
- vastuullisuus, kestävyys ja oikeudenmukaisuus
- ilmastonmuutos ja luontokato
- kulttuurinen omiminen
- kolonialismi, dekolonisaatio ja alkuperäiskansaistaminen
- eettiset ohjeet, sertifioinnit
- alkuperäiskansamuseot
- nykyaikainen alkuperäiskansojen kulttuurituotanto ja kulttuurien elvyttäminen
- sovittelu
- alkuperäiskansayhteisöjen osallistuminen
- alkuperäiskansayrittäjyys ja -liiketoiminnan kehittäminen
- alkuperäiskansojen ontologiat, epistemologiat ja metodologiat
Akateemiset tutkimusabstraktit ja yhteisöprojektien abstraktit
Kannustamme alkuperäiskansoihin kuuluvia ja kuulumattomia tutkijoita sekä alkuperäiskansayhteisöjä edustavia esittäjiä lähettämään abstrakteja. Akateemisilta tutkijoilta pyydämme abstrakteja, jotka ovat korkeintaan 400 sanaa pitkiä (pois lukien lähteet). Abstraktien tulee olla kirjoittajiensa tekemään empiiriseen tutkimukseen pohjautuvia ja englanniksi.
Abstraktissa tulee olla:
- otsikko
- 3−5 avainsanaa
- lyhyt yhteenveto taustasta, menetelmistä, tuloksista ja johtopäätöksistä
- yhteenvetolause työn merkityksestä symposiumin teemalle.
Alkuperäiskansayhteisöjen esitysten abstraktien tulee olla englanniksi ja enintään 500 sanaa pitkiä. Niiden tulee sisältää yhteisöprojektin:
- otsikko
- 3−5 avainsanaa
- lyhyt yhteenveto projektin taustasta, yhteisöstä, jossa projekti on toteutettu, tuloksista ja johtopäätöksistä tulevaisuutta varten
- yhteenvetolause projektin merkityksestä symposiumin teemalle.
Akateemiset tutkimusabstraktit ja yhteisöprojektiabstraktit tulee lähettää Microsoft Word – tiedostoina. Niiden tulee sisältää maininta siitä, onko kyse akateemisesta vai yhteisöabstraktista sekä kirjoittajien täydet yhteystiedot mukaan lukien heidän:
- nimensä
- yhteytensä alkuperäiskansoihin, jos sellaisia on
- organisaationsa
- sähköpostiosoitteensa.
Abstraktien lähettäjien vastuulla on, että abstraktien oikeakielisyys on tarkastettu. Vähintään yhden kirjoittajan täytyy osallistua symposiumiin paikan päällä tai etänä, jotta paperi voidaan hyväksyä lopulliseen ohjelmaan.
Abstraktit lähetetään sähköpostitse osoitteeseen:
Symposiumin kieli on englanti.
Arviointiprosessi
Kaikki abstraktit vertaisarvioidaan. Arvioijat arvioivat abstraktit ja tekevät suosituksia järjestelytoimikunnalle valintoja varten. Järjestelytoimikunta päättää, hyväksytäänkö vai hylätäänkö yksittäinen abstrakti vai pyydetäänkö sitä muokkaamaan. Järjestelytoimikunnan päätökset ovat lopullisia.
Tuotokset
Alkuperäiskansamatkailun tutkimussymposiumiin hyväksyttyjen ja siellä esitettyjen akateemisten ja yhteisöprojektiabstraktien tekijänoikeudet jäävät tekijöilleen. Konferenssin nettisivuilla julkaistaan abstraktikirja pdf-muodossa ennen symposiumia. Symposiumin jälkeen akateemisilla kirjoittajilla on mahdollisuus julkaista paperinsa korkeatasoisen kansainvälisen akateemisen lehden erikoisnumerossa. Erikoisnumeroon lähetetyt paperit käyvät läpi lehden normaalin vertaisarviointiprosessin eikä järjestelytoimikunta siksi voi taata niiden julkaisua. Valikoiduille yhteisöprojekteille tarjotaan mahdollisuus julkaista yhteenveto projekteistaan konferenssiraportissa, joka julkaistaan avoimena verkkojulkaisuna TemaNord- julkaisusarjassa konferenssin jälkeen. Julkaisun tuottaa Kestävä alkuperäiskansamatkailu Pohjoismaiden arktisilla alueilla -projekti, jota rahoittaa Pohjoismaiden Ministerineuvoston arktisen yhteistyön ohjelma. Projekti tukee konferenssin toteuttamista.
Ilmoittautuminen
Ilmoittautuminen tapahtuu täältä. Etäosallistujille ei ole ilmoittautumismaksua. Paikan päällä osallistuvilta peritään ilmoittautumismaksu kattamaan lounaan ja kahvien kustannukset. Paikan päällä osallistuvat maksavat itse myös matka- ja majoituskulunsa. Ilmoittautumissivulta löytyy tietoa tarjolla olevista majoitusvaihtoehdoista.
Tärkeät päivämäärät
30.11.2024: Viimeinen päivä lähettää abstrakti
15.1.2025: Abstraktien kirjoittajat saavat tiedon järjestelytoimikunnan päätöksistä abstraktejaan koskien
31.1.2025: Viimeinen päivä hyväksyttyjen abstraktien kirjoittajille vahvistaa esittävänsä paperinsa symposiumissa
20.5.2025: Abstraktien kirjoittajat esittävät paperinsa Alkuperäiskansamatkailun tutkimussymposiumissa
Symposiumin järjestämisen rahoittaa Suomen Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Ilmoittautuminen
Tapahtuman järjestetään hybridinä, osallistua voi sekä paikan päällä Inarissa Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa että etänä. Maksimiosallistujamäärä paikan päällä Inarissa on 200. Kaikkien osallistujien, vieraiden ja puhujien on ilmoittauduttava konferenssiin. Konferenssissa ei ole osallistumismaksua, mutta järjestäjät keräävät tarjoilukulut osallistujilta (ohjelmaan merkityt kahvit ja lounaat). Tarjoilut on maksettava etukäteen. Lounasta on tarjolla kolmessa ravintolassa, Sajoksessa, Siidassa ja Wilderness Juutuassa.
Paikan päällä osallistuville ilmoittautuminen on auki 11.5. asti ja etänä osallistuville 15.5. asti.
Ilmoittaudu konferenssiin ja iltaohjelmaan käyttämällä tätä ilmoittautumislomaketta. Lomake on englanninkielinen. Jos sinulla on ongelmia lomakkeen täyttämisessä, ole yhteydessä kongressipalveluun (), jossa sinua autetaan suomeksi.
Tarjoilumaksut:
- Kahvit ja lounas Sajoksessa: 26 €/päivä
- Kahvit ja lounas Siidassa: 29 €/päivä
- Kahvit ja lounas Wilderness Juutua: 32 €/päivä
- Illallinen tiistaina 20.5.: 51 €
- Illallinen keskiviikkona 21.5.: 77 €
- Illallinen torstaina 22.5.: 51 €
Lentokenttäkuljetukset
Järjestäjät ovat tilanneet yksityiskuljetuksen konferenssin osallistujille näille lennoille:
- Ma 19.5., lento Helsinki – Ivalo klo 19:55-21:30
- Ti 20.5., lento Helsinki – Ivalo klo 7:40-9:55
- Ti 20.5., lento Helsinki – Ivalo klo 20:15-21:50
- Pe 23.5., lento Ivalo – Helsinki klo 22:10-23:45
Hinta 20 €/suunta, ilmoittaudu kuljetukseen ilmoittautumislomakkeella.
Maksut
Osallistumismaksun arvonlisävero on 0 %. Valitse maksutapasi ilmoittautumislomakkeella – vaihtoehdot ovat
- Verkkopankkimaksu (Paytrail)
- MobilePay (Paytrail)
- Luottokortti (Visa/MasterCard/Visa Electron/American Express – Paytrail)
- Laskutus
Mikäli valitset laskutusvaihtoehdon, sinun on ilmoitettava lomakkeella ao. kohdassa erikseen
laskutusosoite. Kaikkiin laskuihin lisätään laskutuslisä 10 €.
Toiveen ryhmälaskusta voi lähettää sähköpostilla kongressipalveluun () – ilmoita viestissä laskutusosoite, mahdolliset viitetiedot ja
laskutettavien henkilöiden nimet.
Peruutusehdot
Peruminen on tehtävä sähköpostitse kongressipalveluun (). Illallismaksut palautetaan, mikäli peruminen tehdään 14.4.2025 mennessä, ja lounas- ja kahvimaksut, mikäli peruminen tehdään 5.5.2025 mennessä. Näiden päivämäärien jälkeen maksuja ei palauteta. Kaikista palautetuista maksuista pidätetään käsittelymaksu 20 €. Osallistumisen siirtäminen toiselle henkilölle on maksutonta.
Majoittuminen
Järjestäjät ovat varanneet majoituskiintiöitä konferenssin osallistujia varten viidestä hotellista ja kahdesta lomakylästä Inarista ja Ivalosta. Varaukset suoraan majoituskohteista.
Wilderness Hotel Juutua (etäisyys Sajoksesta 300 m)
- Wilderness 1 hh 129 eur/yö
- Wilderness 2 hh 139 eur/yö
- Arctic 1 hh 149 eur/yö
- Arctic 2 hh 159 eur/yö
- Juutua-sviitti 1 hlö 154 eur/yö
- Juutua-sviitti 2 hlöä 164 eur/yö
Hotellikiintiö on voimassa 31.3.2025 saakka. Hinnat sisältävät aamiaisen. Varaaminen sähköpostitse: Käytä varauskoodia: EITC2025.
Maksuehdot: Täysi ennakkomaksu 14 päivää ennen saapumista.
Peruutusehdot: Ei peruutuskuluja peruutuksille, jos tulopäivään on enemmän kuin 14 vuorokautta. Maksuja ei palauteta peruutuksista, joissa saapumiseen on alle 14 vuorokautta.
Hotel Inari (etäisyys Sajoksesta 600 m)
- Superior 1hh 100 eur/yö
- Superior 2 hh 120 eur/yö
Hinnat sisältävät aamiaisen. Varaukset tämän sivun kautta. Käytä koodia: EITC2025.
Korppiojan mökit (etäisyys Sajoksesta 700 m)
- mökki 75 eur/yö, 1-2 henkilöä
Hinta ei sisällä aamiaista. Voit ostaa aamiaisen Hotelli Inarista varauslomakkeen kautta, aamiaisen hinta 10 €/hlö/päivä. Varaukset tämän sivun kautta. Käytä koodia: EITC2025.
Lomakylä Inari (etäisyys Sajoksesta 1.3 km)
- Panorama-mökki 95 eur/ yö, 1-2 henkilöä
- Inari Sauna Studio 120 eur/yö, 1-2 henkilöä
- Inari Sauna Suite 145 eur/yö, 1-2 henkilöä
- Auroramökki 150 eur/yö, 1-2 henkilöä
Hinta ei sisällä aamiaista. Voit ostaa aamiaisen Hotelli Inarista varauslomakkeen kautta, aamiaisen hinta 10 €/hlö/päivä. Varaukset tämän sivun kautta. Käytä koodia: EITC2025.
Hotel Korpikartano (etäisyys Sajoksesta 33 km)
- 1 hh 73 eur/yö
- 2 hh 98 eur/yö
Hinnat sisältävät aamiaisen ja tunnin yksityisen saunavuoron päivittäin. Varaukset sähköpostitse: Maksu varauksen yhteydessä laskulla, jonka maksuehto on 7 päivää. Varaus on vahvistettu, kun varaaja on maksanut laskun eräpäivään mennessä. Kuluton peruutus 30 päivää ennen saapumista. Vieraita suositellaan ottamaan matkavakuutus.
Hotel Ivalo (etäisyys Sajoksesta 40 km)
- Standard 1 hh 112 eur/yö (ei vielä remontoitu)
- Standard 2 hh 135 eur/yö (ei vielä remontoitu)
- Premium 1 hh 135 eur/yö
- Premium 2 hh 165 eur/yö
Huonehinnat sisältävät aamiaisen, iltasaunan, uima-altaan käytön ja wifin. Maksu paikan päällä saapuessa. Varaukset sähköpostitse: Kuluton peruutus 16.5.2025 saakka.
Hotelli Kultahippu (etäisyys Sajoksesta 39 km)
Alkuperäinen Kultahippu (ei hissiä)
- Standard 1hh 84 eur/yö
- Standard 2 hh 105 eur/yö
Jokiranta
- Deluxe 1hh 109 eur/yö
- Deluxe 2hh 143 eur/yö
- Saunallinen deluxe 1hh 133 eur/yö
- Saunallinen deluxe 2hh 176 eur/yö
Annetut hinnat sisältävät aamiaiset, iltasaunan, langattoman netin käytön sekä ALV:t. Huoneissa on erilliset sängyt. Varaukset tämän sivun kautta. Tapahtumahinnat saat käyttöösi syöttämällä koodin EITC2025 Tarjous-/lahjakortti -ikkunaan. Majoitus maksetaan varausta tehdessä ja peruutusehto on seuraava:
- varauksen voi perua 2 vrk:tta ennen tulopäivää, jolloin takaisin saa 100% maksamastaan summasta
- mikäli varausta ei peruta ajoissa, tai paikalle ei saavuta, maksuja ei palauteta
EITC ohjelma
Järjestelytoimikunta varaa itselleen oikeuden muuttaa ohjelmaa.
Kaikki ajat ovat Suomen ajassa, UTC+3h, Eastern European Summer Time (EEST).
Tiistai 20.5.2025
Alkuperäiskansamatkailun tutkimussymposium, Sajoksen Auditorio Dolla ja etäyhteys
| 08:30−09:00 | Ilmoittautuminen |
| Aamupäiväsessioiden puheenjohtaja: Monika Lüthje | |
| 09:00−09:05 | Monika Lüthje: Tervetuloa |
| 09:05−09:45 | Áile Aikio: pääpuheenvuoro: Čiktit firpmiid, čuoldit hearvvaid. Rethinking museum. |
| 09:45−10:05 | Britt Kramvig, Tarja Salmela ja Gaute Emil Svensson: The clash of ontologies: sustainable tourism and indigeneity |
| 10:05−10:35 | Rune Magne Opdahl, Dorthe Eide ja Anastasiya Henk: When indigenous culture experiences spur negative communication in SoMe: reasons for stereotypes and implications for Sámi tourism |
| 10:35−11:00 | Pascal Tremblay: The ambiguous interface between indigenous tourism and expanding ‘wellness tourism’ narratives: weighing market and product opportunities against cultural appropriation risks |
| 11:00−11:25 | Kahvi |
| 11:25−11:50 | Sanna Valkonen ja Áile Aikio: Preserving heritage, embracing tourism: the indigenous museum dilemma |
| 11:50−12:15 | Eleonora Alariesto: Colonial land-use as contaminant in Sámi sacred cultural environments – the cases of Äijih and Rástigáisá |
| 12:15−13:15 | Lounas |
| Iltapäiväsessioiden puheenjohtaja: Sanna Valkonen | |
| 13:15−13:40 | Nina Smedseng: Co-creating tourism knowledge: relational ethics (accountability) and indigenous methodologies in Sámi tourism research |
| 13:40−14:05 | Ningning Sun, Maud A.J. van Soest ja Zoë Wright: Co-producing codes of ethics for visitors to indigenous communities: adapting research practices for responsible tourism in the European Arctic |
| 14:05−14:30 | Kahvi |
| 14:30−14:55 | Sonya Graci, Yvette Rasmussen ja Wendy Cukier: Indigenous entrepreneurship and social innovation in indigenous tourism development in Northern Canada |
| 14:55−15:20 | Herminia Din: Connecting culture, land and nature: reimaging a new model of northern tourism program |
| 15:20−15:30 | Sanna Valkonen: Johtopäätökset |
Symposiumin kieli on englanti. Symposiumesityksiä ei tulkata muille kielille.
| Samanaikaisesti symposiumin kanssa: | |
| 09:00−18:00 | Näyttely Sajoksen aulassa: Saamelaisen sarjakuvataiteilija Sunna Kitin kuvituksia Vastuullinen matkailu saamelaisten kotiseutualueella – kävijäohjeistukseen |
| 10:00−17:00 | Mahdollisuus vierailla Saamelaismuseo Siidassa, pääsymaksu 12 euroa per henkilö (näytä EITC-nimikorttisi pääsylippua ostaessasi saadaksesi lipun tällä hinnalla) |
| 10:00−17:00 | Duodji-markkinat Sajoksen aulassa: Saamelaiset käsityöntekijät myyvät tuotteitaan Järjestäjä: Sámi Duodji ry |
| 10:00−12:00 | Duodji-työpaja 1: Tee itsellesi saamelainen nahkavyö Paikka: Silbanásti, Sajos Osallistumismaksu: 25 euroa per henkilö (maksetaan työpajassa) Ilmoittautuminen: konferenssin nettisivujen kautta Järjestäjä: Sámi Duodji ryTyöpajakielet ovat pohjoissaame, suomi ja englanti. |
| 13:30−15:30 | Duodji-työpaja 2: Tee itsellesi sisnanyöriavainnauha Paikka: Silbanásti, Sajos Osallistumismaksu: 13−16 euroa per henkilö (maksetaan työpajassa) Ilmoittautuminen: konferenssin nettisivujen kautta Järjestäjä: Sámi Duodji ryTyöpajakielet ovat pohjoissaame, suomi ja englanti. |
Kuvia työpajasta
| Modernia ja perinteistä saamelaista ruoanlaittoa perinteisistä raaka-aineista -työpaja, Sajoksen Auditorio Dolla ja etäyhteys | |
| 16:15−18:15 | Saamelainen keittiömestari Heikki Nikula ja perinneruoan taitaja Maarit Länsman laittavat ruokaa ja antavat maistiaisia
Juontaja: Saara-Maria Salonen Työpajakieli on englanti. Työpajaa ei tulkata muille kielille. Erikoisruokavalioita ei voida ottaa huomioon. Maistatettavien ruokalajien |
| Illallinen | |
| 19:00−20:00 | Wilderness Hotel Inari |
Keskiviikko 21.5.2025
Juontaja: Suvi West
Puhujat käyttävät eri kieliä. Puheet tulkataan viidellä kielellä (englanti, inarinsaame, koltansaame, pohjoissaame, suomi) sekä paikan päällä osallistuville että etäosallistujille.
| 08:15−09:00 | Ilmoittautuminen ja kahvi |
| Avaussessio | |
| 09:00−09:10 | Leo Aikio, Saamelaiskäräjät Suomessa: Tervetuliaissanat |
| 09:10−09:20 | Frank Antoine, Moccasin Trails ja WINTA: Terveiset World Indigenous Tourism Alliancelta |
| 09:20−09:30 | Saamelaiskäräjät Norjassa: Terveiset Saamelaiskäräjiltä Norjasta |
| 09:30−09:40 | Saamelaiskäräjät Ruotsissa: Terveiset Saamelaiskäräjiltä Ruotsista (vahvistetaan myöhemmin) |
| 09:40−09:50 | Per-Olof Nutti, Saamelaisneuvosto: Terveiset Saamelaisneuvostolta |
| 9:50−10:00 | Naaja H. Nathanielsen, Grönlannin hallitus: Videoterveiset Kalaallit Nunaatista/Grönlannista |
| 10:00−10:10 | Niila-Juhán Valkeapää, Saamelaiskäräjien Nuorisoneuvosto: Terveiset Nuorisoneuvostolta |
| 10:10–10:45 | Pääpuheenvuoro Saamenmaalta: Suvi West: Luvan pyytäminen ja tarinan pyytäminen – saamelaisen tarinankertojan ote matkailusta ja siitä, mitä jakaa |
| Sertifioinnit alkuperäiskansamatkailussa | |
| 10:45−11:30 | Kirsi Suomi, Saamelaiskäräjät Suomessa: Uusi saamelaismatkailusertifiointi Suomessa |
| 11:30−12:15 | Christina Hætta, Saamelaisneuvosto: Sámi Duodji ja Sámi Made tavaramerkit |
| 12:15−13:15 | Lounas |
| 13:15–14:00 | Sébastien Desnoyers-Picard, Indigenous Tourism Association of Canada: Kokemuksia Original Original -sertifiointiohjelmasta Kanadasta |
| 14:00−14:30 | Lennart Pittja, Sápmi Nature ja WINTA ja Sébastien Desnoyers-Picard, Indigenous Tourism Association of Canada: Kuinka arvioida alkuperäiskansamatkailusertifioinnin vaikutuksia? |
| 14:30−15:00 | Kahvi |
| 15:00−15:45 | Frank Antoine, Moccasin Trails ja WINTA: Alkuperäiskansainen sertifiointi |
| 15:45−16:45 | Alkuperäiskansamatkailuyrittäjien paneeli: : panelistit ilmoitetaan myöhemmin |
| 16:45−17:00 | Lyhyt yhteenveto päivästä |
| Samanaikaisesti konferenssisessioiden kanssa: | |
| 09:00−18:00 | Näyttely Sajoksen aulassa: Saamelaisen sarjakuvataiteilija Sunna Kitin kuvituksia Vastuullinen matkailu saamelaisten kotiseutualueella – kävijäohjeistukseen |
| 9:00−11:00 | Duodji-työpaja 3: Tee itsellesi sisnanyöriavainnauha Paikka: Silbanásti, Sajos Osallistumismaksu: 13-16 euroa per henkilö (maksetaan työpajassa) Ilmoittautuminen: konferenssin nettisivujen kautta Järjestäjä: Sámi Duodji ryTyöpajakielet ovat pohjoissaame, suomi ja englanti. |
| 10:00−17:00 | Mahdollisuus vierailla Saamelaismuseo Siidassa, pääsymaksu 12 euroa per henkilö (näytä EITC-nimikorttisi pääsylippua ostaessasi saadaksesi lipun tällä hinnalla) |
| – | Duodji-markkinat Sajoksen aulassa: Saamelaiset käsityöntekijät myyvät tuotteitaan Järjestäjä: Sámi Duodji ry |
| 15:45−17:45 | Duodji-työpaja 4: Tee itsellesi saamelainen hopeakoru Paikka: Silbanásti, Sajos Osallistumismaksu: ilmoitetaan myöhemmin (maksetaan työpajassa) Ilmoittautuminen: konferenssin nettisivujen kautta Järjestäjä: Sámi Duodji ryTyöpajakielet ovat pohjoissaame, suomi ja englanti. |
| Illallinen | |
| 19:00−20:00 | Wilderness Hotel Inari |
Torstai 22.5.2025
Juontaja: Suvi West
Puhujat käyttävät eri kieliä. Puheet tulkataan viidellä kielellä (englanti, inarinsaame, koltansaame, pohjoissaame, suomi) sekä paikan päällä osallistuville että etäosallistujille.
| 08:30−09:00 | Kahvi |
| Kestävä matkailu | |
| 09:00−09:30 | John Barrett, Kapiti Island Nature Tours ja Nature Lodge ja WINTA: Kuinka Maori-perheemme ymmärtää kestävyyden |
| 09:30−10:00 | Ellinor Guttorm Utsi, Davvi Siida: Onko vihreä siirtymä kestävä saamelaiselinkeinojen näkökulmasta? |
| 10:00−10:30 | Taija Aikio, Saamelaismuseo Siida: Kulttuurisesti kestävää matkailua yhteisön kanssa työskentelyn kautta |
| 10:30−11:00 | Ulunnguaq Markussen, Grönlannin yliopisto ja Carina Ren, Aalborgin yliopisto: Oikeudenmukainen matkailukohde? Tutkimassa paikallisia toiveita, pelkoja ja epätasapainoisia valtasuhteita Itä-Grönlannin (Tunu) matkailun kehittämisessä |
| 11:00−12:15 | Alkuperäiskansamatkailuyrittäjien paneeli: panelistit ilmoitetaan myöhemmin Juontaja: Lennart Pittja, Sápmi Nature ja WINTA |
| 12:15−13:15 | Lounas |
| Alkuperäiskansamatkailun myyminen globaalisti ja paikallisesti | |
| 13:15−13:35 | Frank Antoine, Moccasin Trails ja WINTA: Alkuperäiskansainen markkinointi |
| 13:35−13:55 | Esitys WINTA:lta (vahvistetaan myöhemmin) |
| 13:55−14:15 | Sébastien Desnoyers-Picard, Indigenous Tourism Association of Canada: Uutisia uudesta globaalista DO-IT (Destination Original Indigenous Tourism) -markkinointiorganisaatiosta |
| 14:15−14:45 | Kahvi |
| 14:45−15:15 | Saamelais- ja inuiittimatkailuyritysten esittely: osallistujat ilmoitetaan myöhemmin |
| 15:15−15:45 | Viherpesu ja EU:n uusi ympäristöväitedirektiivi – vaikutukset matkailulle (vahvistetaan myöhemmin) |
| 15:45−16:00 | Saamelaiskäräjät Suomessa: Päätössanat |
| Modernia saamelaista ruoanlaittoa perinteisistä raaka-aineista -työpaja, Saamelaisalueen koulutuskeskus, opetuskeittiö | |
| 16:00−19:00 | Ruoanvalmistustyöpaja saamelaisen keittiömestari Heikki Nikulan kanssa rajoitetulle määrälle alkuperäiskansamatkailuyrittäjiä Osallistumismaksu: ei maksua Ilmoittautuminen: Sähköpostitse Järjestäjä:Máhtut-hankeTyöpajan kieli on suomi. |
| Samanaikaisesti konferenssisessioiden kanssa: | |
| 09:00−18:00 | Näyttely Sajoksen aulassa: Saamelaisen sarjakuvataiteilija Sunna Kitin kuvituksia Vastuullinen matkailu saamelaisten kotiseutualueella – kävijäohjeistukseen |
| 10:00−17:00 | Mahdollisuus vierailla Saamelaismuseo Siidassa, pääsymaksu 12 euroa per henkilö (näytä EITC-nimikorttisi pääsylippua ostaessasi saadaksesi lipun tällä hinnalla) |
| Duodji-markkinat Sajoksen aulassa: Saamelaiset käsityöntekijät myyvät tuotteitaan Järjestäjä: Sámi Duodji ry |
|
| 10:00−12:00 | Duodji-työpaja 5: Tee itsellesi saamelainen nahkavyö Paikka: Silbanásti, Sajos Osallistumismaksu: 25 euroa per henkilö (maksetaan työpajassa) Ilmoittautuminen: konferenssin nettisivujen kautta Järjestäjä: Sámi Duodji ryTyöpajakielet ovat pohjoissaame, suomi ja englanti. |
| 16:00−18:00 | Duodji-työpaja 6: Tee itsellesi saamelainen hopeakoru Paikka: Silbanásti, Sajos Osallistumismaksu: ilmoitetaan myöhemmin (maksetaan työpajassa) Ilmoittautuminen: konferenssin nettisivujen kautta Järjestäjä: Sámi Duodji ryTyöpajakielet ovat pohjoissaame, suomi ja englanti. |
| Illallinen | |
| 19:00−20:00 | Wilderness Hotel Inari |
Puhujaesittelyt
Suvi West
Suvi West on jokisaamelainen ohjaaja ja käsikirjoittaja. West on tehnyt useita palkittuja dokumenttielokuvia, joita on esitetty merkittävillä elokuvafestivaaleilla sekä eurooppalaisilla tv-kanavilla. Taiteellisen työn ohella West on palkittu myös vaikuttamistyöstään muun muassa Pro Feminismi –palkinnolla (2022) ja Valtion tiedonjulkistamispalkinnolla (2022). Vuonna 2023 Suomen elokuvaohjaajien liitto valitsi Suvi Westin Vuoden ohjaajaksi. Toukokuussa 2025 Westiltä ilmestyi esikoisromaani Syntien kummun naiset (S&S). Suurin osa Westin työstä sijoittuu jokisaamelaiseen kulttuuriympäristöön. Hän käsittelee töissänsä kolonialismin vaikutusta yksilöön sekä unelmoi dekolonialistisesta todellisuudesta.
Sebastien Desnoyers Picard
Sebastien on Huron-Wendat-alkuperäiskansajohtaja Quebecissä ja yhteisönsä aiempi valittu päällikkö. 20 vuoden kokemuksellaan hän on eteenpäin vievä voima alkuperäiskansamatkailussa, rakentaa globaaleja kumppanuuksia ja johtaa muutosta aikaansaavia aloitteita, jotka nostavat alkuperäiskansamatkailun maailman näyttämölle. Alkuperäiskansamatkailun globaalin markkinointiorganisaation, Destination Original Indigenous Tourismin, puheenjohtajana ja toimitusjohtajana Sebastien organisoi uraauurtavaa yhteistyötä Kanadan Alkuperäiskansamatkailuyhdistyksen (Indigenous Tourism Association of Canada, ITAC), Amerikan Intiaanien Alaskan Alkuperäiskansamatkailuyhdistyksen (American Indian Alaska Native Tourism Association, AIANTA) ja Uuden-Seelannin Maori-matkailuorganisaation (New Zealand Māori Tourism) välillä. Hänen työnsä ITAC:in varapuheenjohtajana ja markkinointipäällikkönä muistetaan Destination Indigenous -markkinointialustan luomisesta sekä palkitusta The Original Original -markkinointikampanjasta, jotka loivat uuden benchmarkkauskohteen erinomaisuuteen pyrkiville. Sebastien on intohimoinen alkuperäiskansaoikeuksien ja -kulttuurin puolestapuhuja. Hänen työnsä globaalin median kanssa on poikinut arvovaltaisia huomionosoituksia, kuten Explore Canada Award of Excellence -palkinnon. Sitoutuneena edistämään alkuperäiskansamatkailua hän työskentelee sen puolesta, että alkuperäiskansayhteisöt maailmanlaajuisesti pystyisivät innovoimaan, osallistumaan ja matkailusta merkityksellistä edistystä itselleen.
Lennart Pittja
Lennart Pittja, saamelainen Ruotsin puolelta Saamenmaata, syntyi ja kasvoi poronhoitajaperheessä Unna Tjerusjin saamelaisyhteisössä ja pitää poroa kauneimpana eläimenä maapallolla. Lennartilla on 30 vuotta kokemusta saamelaismatkailusta. Hän on Sápmi Naturen perustaja. Vieraat kaikkialta maailmasta tulevat yritykseen kokemaan saamelaista elämäntapaa pienimuotoisella ja kestävällä tavalla. Sápmi Nature Camp sijaitsee Jällivaaran ja Jokkmokkin ulkopuolella Sjávnján luonnonsuojelualueella, joka on osa UNESCO:n Laponia -maailmanperintöaluetta arktisessa Ruotsissa. Sápmi Nature Camp oli listattuna National Geographicin “21 paikkaa, joissa käydä, jos välität maapallosta” -listalla ja AFAR:in “yksi 27 parhaasta hotellista maailmassa” -listalla muutama vuosi sitten. Lennart on voittanut Paras ruotsalainen ekomatkailuyritys -palkinnon kahdesti, vuosina 2004 ja 2019, ja oli ehdokkaana Ruotsin Lapin matkailun alueorganisaation Swedish Lapland Visitors Boardin Suuressa Matkailupalkinnossa vuonna 2019. Lennart Pittja oli yksi projektijohtajista Visit Sápmissa 2010 - 2014, hän on työskennellyt Nature’s Best -sertifioinnin kanssa kansallisen luontomatkailuorganisaation Naturturismföretagenin hyväksi, jonka hallituksessa hän on ollut mukana useampia vuosia. Tällä hetkellä on Swedish Lapland Visitors Boardin hallituksessa. Lennart Pittja on jakanut tietoa saamelaismatkailusta ja alkuperäiskansojen arvoista konferensseissa ja tapaamisissa ympäri maailman. Kaikkialla Saamenmaalla (paitsi Kuolan niemimaalla), Euroopassa ja maailmassa. Maaliskuussa 2023 hänellä oli esitys Maailman Alkuperäiskansamatkailuhuippukokouksessa Perthissä, Australiassa. Lennart kuuluu WINTA:n – World Indigenous Tourism Alliancen johtajuusneuvostoon. Lennartilla on kaksi aikuista tytärtä. Hän asuu Jällivaarassa, Ruotsin puolella Saamenmaata.
John Barrett
John Barrett on Kapiti Island Nature Tours and Nature Lodge -yrityksen puheenjohtaja ja perustaja. Kyseessä on Maori-perheen operoima, useita palkintoja voittanut matkailuyritys, joka sijaitsee yhdellä Uuden-Seelannin tärkeimmistä luonnonsuojelualueista, Kapitin saarella. Yritys keskittyy voimakkaasti kehittämään whanau (perhe) hapu ja Iwi (heimoryhmä) jäseniä matkailutyöhön, joka on merkityksellistä taloudellisesti, kulttuurisesti, ympäristöllisesti ja sosiaalisesti. John on ollut mukana matkailusektorilla hallinnollisissa rooleissa alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla NZ Maori Tourism -Maori-matkailuorganisaation kautta ja on perustajajäsen World Indigenous Tourism Alliancen (WINTA) johtajuusneuvostossa. John on aktiivinen heimoissaan taloudellisen kehittämisen, korkeakoulutuksen, kulttuurin säilyttämisen sekä ympäristöstä huolehtimisen aloilla. Hänellä on yli 40 vuotta kokemusta johtamisesta ja hallinnasta yksityisissä ja julkisissa organisaatioissa ja yrityksissä.
Heikki Nikula
Olen syntyperäinen inarilainen ja perheessäni on elämänkumppanini Anna-Leena Lahti ja kaksi pientä poikaa Marttin ja Juhháán. Isäni perhe eli inarinsaamelaisessa luontaistaloudessa eli heidän pääelinkeinonsa olivat kalastus, metsästys ja poronhoito. Äitini on kotoisin Ounasjokilaaksosta ja muutti nuorena naisena 1960-luvulla Inariin ottaakseen hotellinjohtajan pestin vastaan Inarin matkailuhotellissa ja aika pian tapasi Isäni. Olen lapsesta saakka tottunut käymään äitini työn ansiosta eri ravintoloissa sekä hotelleissa. Isä Reino on opettanut minut kalastamaan, metsästämään, keräilemään ja kaikkeen siihen, mitä pohjoinen kulttuuri on. Isän opeista tärkein on kuitenkin luonnon kunnioittaminen ja arvostaminen. Kun maistaa loppukesästä Juutuanjoelta pyydettyä sen rannalla hiilloksella halsterissa paistettua harjusta, ymmärtää miksi Lapin puhtaasta luonnosta saatava ruoka on huippulaatuista. Ei ruoka muutu sen paremmaksi missään maailmalla, vaikka sen tryffeleillä ja hanhenmaksalla kuorruttaisi. Lukion jälkeen lähdin opiskelemaan kokiksi Rovaniemelle ravintolakoulu Oppipoikaan, kun olin jossakin vaiheessa alkanut kiinnostua ruoanlaitosta. Kesät menivät töissä äitini hotellissa ja vuonna 1994 päätin lähteä opiskelemaan päätoimisesti musiikkia pop-jazz-linjalle Joensuun konservatorioon. Pohjois-Karjalan kierros kesti vajaan kymmenen vuotta ja sen aikana ehdin toimia hevostilallisena, ravintoloitsijana, muusikkona ja kouluttauduin keittiömestariksi ravintolakoulu Perhossa. Etelässä vietettyjen vuosien jälkeen kotikylä alkoi kutsua luokseen ja v. 2003 muutin takaisin Inariin ja aloimme pitämään ja kehittämään siskoni Kaisun kanssa äitini hotellia. Paluuni jälkeen myös isäni suvun inarinsaamelainen kulttuuri ja perinteet ovat alkaneet kiinnostamaan yhä enemmän. Toimimme siskoni Kaisu Nikulan kanssa hotelli Inarin Kultahovin yrittäjinä vuosina 2001-2023 ja ravintolamme Aanaar valittiin Suomen gastronomisen seuran toimesta vuoden ravintolaksi Suomessa vuonna 2020. Olen toiminut kokkina lukuisissa tv-ohjelmissa (mm. Loirinuotiolla, Burgerimies ja Villen keittiössä). Sijoituin Sápmi awards keittiötaidon kilpailussa jaetulle toiselle sijalle v. 2014. Tykkään kalastaa perholla ja uistimella ja kaikki luontoelämykset ja niihin liittyvä pohjoinen vuodenkierto ovat minulle ne tärkeimmät syyt asua Inarissa ja niistä nautitaan päivittäin. Suhteeni luontoon näkyy myös ruokafilosofiassani ja koskematon luonto ja viimeiset vanhat metsät, joita Inaristakin vielä löytyy, ovat minusta tärkeitä ja säilyttämisen arvoisia.
Frank Antoine
Päällikkö Frank Antoine on Bonaparte-alkuperäiskansaa, joka on osa Sisä-Salishin alueen Shuswap-kansaa Kanadassa. Hän on myös yksi Moccasin Trails -alkuperäiskansamatkailuyrityksen perustajista. Yritys toimii Kamloopsissa ja Kelownassa Brittiläisessä Kolumbiassa Kanadassa. Frankin elämänaikaiset kokemukset ja kulttuuriset käytännöt ovat antaneet hänelle alustan, jolla työskennellä matkailuelinkeinossa monella tasolla. “Alkuperäiskansamatkailun kasvattamisen haluaminen on sen oppimista, kuinka luottaa ja kuinka jakaa alkuperäiskansa-arvojamme kunnioittavan liiketoiminnan muodossa. Oikein tehtynä matkailu opettaa vieraillemme ja kävijöillemme esi-isiemme autenttisia tapoja.” Frank on toiminut erilaisissa matkailun hallintoelimissä Brittiläisessä Kolumbiassa ja Kanadassa ruohonjuuritasolta kansalliselle tasolle. Hän on tällä hetkellä myös World Indigenous Tourism Alliancen (WINTA) puheenjohtaja. Hän on haluttu puhuja, joka hallitsee monet alkuperäiskansoihin liittyvät aiheet mukaan lukien hänen oma inspiroiva matkansa, suhteiden ja kumppanuuksien rakentaminen, autenttisen alkuperäiskansamatkailun kehittäminen, alkuperäiskansainen voimaantuminen ja monia muita aiheita. Frank on vahva kulttuurilähettiläs ja jakaa ylpeänä perinteisiä arvoja, joita hän kantaa tänään.
Ellinor Guttorm Utsi
Lähes 60-vuotias, isoäiti 8:lle. Kasvanut poronhoitajaperheessä, naimisissa poronhoitajan kanssa, ja olemme valinneet poronhoidon päätulonlähteeksemme. Poronhoito on haasteellinen ammatti. Elämme porojen kanssa ja poroja varten. Kutsumme sinut osallistumaan puhtaaseen elämään vierailemalla yrityksessämme Davvi Siidassa. (linkki: https://davvisiida.no/en/) Seikkailuja Saamenmaalla. Ole vieraamme elämässämme, perinteissämme ja historiassamme, jotka punoutuvat yhteen porojen kanssa. Saamenkäsityö duodji on tärkeä osa elämääni.
Carina Ren
Carina Ren on apulaisprofessori Aalborgin yliopistossa Tanskassa ja AAU Arcticin, yliopistonsa arktisen yhteistyöalustan, johtaja. Carina tutkii matkailun kehittämisen ja arktisen sosiaalisuuden välisiä suhteita keskittyen erityisesti Grönlantiin. Hänen viimeaikaiset ja meneillään olevat tutkimusprojektinsa keskittyvät kulttuurisensitiiviseen matkailun kehittämiseen, risteily-yhteisöihin Grönlannissa sekä arktisen matkailun tulevaisuuteen sosio-ympäristöllisten muutosten valossa.
Áile Aikio
Áile Aikio on saamelainen tutkija, joka toimii tutkijatohtorina Lapin yliopistossa. Hänen tutkimusintresseihinsä kuuluvat saamelainen käsityö ja taide, kulttuuriperintö, perintökäytäntöjen dekolonisaatio ja alkuperäiskansaistaminen sekä monilajinen yhteiselo. Hänellä on tohtorin tutkinto yhteiskuntatieteistä sekä maisterin tutkinto etnologiasta. Tällä hetkellä hän työskentelee ’Sámi Political Traditions and Thought in Co-becoming with the Environment’ -hankkeessa, jota rahoittaa Suomen Akatemia. Hänen viimeisimpiin julkaisuihinsa kuuluvat hänen väitöskirjansa ’Saamelainen museo? Tutkimus saamelaisen kulttuuriperinnön ontologisesta politiikasta’ (2023) sekä yhteistoimitettu kirja ‘The Sámi world’ (2022). Ennen tohtoriopintojaan Aikio työskenteli kuraattorina Saamelaismuseo Siidassa, jossa hän syvensi asiantuntemustaan saamelaisesta kulttuuriperinnöstä ja taiteesta.
Taija Aikio
Taija Aikio toimii yleisövastaavana Saamelaismuseo Siidassa Inarissa. Hän on työskennellyt Siidassa seitsemän vuotta, aloittaen asiakaspalvelusta, siirtyen markkinointiin ja nyt johtaa yleisöt ja näyttelyt tiimiä. Hän on opiskellut saamelaiskulttuuria Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa ja tuo työhönsä sekä henkilökohtaisen että ammatillisen näkökulman inarinsaamelaisena. Siida valittiin Euroopan vuoden museoksi 2024, erityisesti ansiokkaasta työstään saamelaisyhteisöjen kanssa tehdystä työssä. Siidassa kulttuurinen kestävyys ei ole vain periaate – se on kaiken toiminnan ydin. Työ perustuu aina tiiviiseen yhteistyöhön saamelaisyhteisöjen kanssa, varmistaen, että alkuperäiskansojen ääni ei ole vain mukana, vaan aktiivisesti ohjaamassa kehitystä.
Maarit Länsman
Maarit Länsman on Utsjoelta kotoisin oleva saamelaisen perinneruoan taitaja. Taustaltaan Maarit on sosiaalityön ammattilainen ja hän on ollut mukana aktiivisesti yhteisötoiminnassa vuosikymmeniä.
Euroopan alkuperäiskansamatkailukonferenssi EITC 2025
World Indigenous Tourism Alliance, Saamelaiskäräjät ja Lapin yliopisto järjestävät kansainvälisen alkuperäiskansamatkailukonferenssin Inarissa toukokuussa 2025.
Konferenssin pääteemana on eettisesti kestävä alkuperäiskansamatkailu. Erityisesti keskitytään matkailuun, joka tapahtuu Euroopan arktisilla alueilla.
Konferenssi järjestetään Suomen Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän erityisavustuksen turvin.
Kestävä alkuperäiskansamatkailu Pohjoismaiden arktisilla alueilla
Hanke vahvistaa kestävän alkuperäiskansamatkailun kehittämistä Pohjoismaiden arktisilla alueilla verkostoitumisen ja yhteistyön avulla, joihin osallistuu Grönlannissa, Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja muissa maissa toimivia alkuperäiskansamatkailuyrittäjiä, Saamelaiskäräjät, yliopistoja, matkailun kohdeorganisaatioita sekä World Indigenous Tourism Alliance. Hankkeen toimenpiteet tapahtuvat Euroopan alkuperäiskansamatkailukonferenssin EITC 2025:n puitteissa Inarissa toukokuussa 2025.
Hankkeen tavoitteena on vahvistaa kestävän alkuperäiskansamatkailun kehittämistä Pohjoismaiden arktisilla alueilla:
- aloittamalla ja vahvistamalla yhteistyössä läpi arktisen alueen tapahtuvaa tiedon
yhteisluontia ja valmiuksien kehittämistä - tukemalla paikallisia matkailun kohdeorganisaatioita ja yrityksiä niiden strategisissa
tavoitteissa kestäviä liiketoimintaratkaisuja koskien
Hanketta rahoittaa Pohjoismaiden Ministerineuvoston arktisen yhteistyön ohjelma.
Hankekumppanit
Järjestäjät
”Vappuna vasa hangella.”
Vanha sanonta, joka kertoo milloin vasojen olisi aika tupsahdella maailmaan
Kuvassa poro on vasan kanssa yksin ympäristössä, mihin se on tullut joka vuosi vasomaan.
Kuinka maailma sen ympärillä onkaan muuttunut edellisvuosien vasotusten jälkeen. Mitä jos vasa ei tupsahdakaan hangelle?
Lapin luonto on erittäin herkkä, ja tässä teoksessa yritin tuoda ilmi, kuinka nopeasti maailma muuttuu, johon eläinten, kuten poron, on vain mukauduttava sen mukana. Luonnon herkkyyttä me ei ehkä ihan täysin ymmärretä ja sitä, miten ne pienetkin asiat vaikuttavat suuresti. Poro kuitenkin elää ja toimii kuten on vuosisatoja tottunut, mutta miten käy, kun maailma muuttuu liian nopeasti sen ympärillä?
– Ellen Maarit Juuso, graafikko