Sápmelaš biebmodoallu (saamelainen ruokavalio )

Sápmelaččaid árbevirolaš borramuššii gullá olu eanetge go bohccobáistebiđus bajálušaiguin. Sápmelaš biebmodoallu lea hápmašuvvan luondduaddámušain, mat leat árbevirolaččat adnojuvvon ávkin eatnama guoddinnávccaid mielde. Sápmelaččaid eamiálbmotkultuvra lea dološ áiggiid rájes atnán ávkin šattuid, ealliid, guliid ja lottiid, mat šaddet juo dan guovllus olbmo mielváikkuheami haga. Nuppiin sániiguin sápmelaččat leat geavahan buot dan, man luondu ieš jahkásaččat šaddada olbmo geavahussii juogo njuolga dahje eahpenjuolga. Go duottar- ja ordarádjeguovllu luonddu jahkásaš šaddu lea dušše 1/10–1/20 goahccevuovddi šattus, leat sámekultuvrra ollašuhttit dárbbašan vástideaddji láhkai stuorát guovlluid ealáhusaidis várás. Dákkár sápmelaš borramušgottiid ja giliid viiddes guovlluid ekstensiivvalaš eanageavaheapmi lea goittotge vuođđuduvvan olles guovllu dárkilis geavahussii guovllu luonddu ja buvttadeami mielde. Árbevirolaš eallinvuogit leat vuođđuduvvan eatnamiid ja resurssaid geavaheapmái ja daid geavahanvieruid bistevaš rievdamii, mii lea leamaš eallineaktu hástaleaddji ja garra dilálašvuođain. Dát oktavuohta eatnamii, ealiheaddjái, mii suddje ja fuolaha das, lea leamaš buot sápmelaččaid servoša guoski njuolggadusaid, mearrádusaid, lágaid, geavadagaid ja doaimmaid vuođđu.