Sámiid luonddugeavaheapmi (saamelainen luonnonkäyttö)

Sámiid árvvuid, jurddašanvugiid ja árbevirolaš eallinvuogi mielde luonddu galgá seailluhit ja geavahit nu, ahte dat ealiha olbmuid addimiin áigáiboađu. Sámit eai leat figgan rievdadit luonddu muhto sii leat vuogáiduvvan dasa. Sámiid árbevirolaš ealáhusaide nugo boazodollui, guollebivdui ja meahcásteapmái sihke luonddubuktagiid čoaggimii ja duddjomii vuođđudeaddji eallinvuohki leamašan álot gitta viiddes árbeguovlluid geavaheamis suvdilis vugiin. Sámiide ja sin árbevirolaš ealáhusaiguin bargamii eallineaktu leamašan čađa áiggiid luonddu suvdilis geavaheapmi. Luondu ja eana leamašan sámiid ealiheaddjit. Sámiid kulturvuođu ja eallinvuogi suvdilis vuođđun lea dihto guovllu lunddolaš ovdáneapmi ja luonddudilli, man olmmoš ii rievdat, ii bilit dahje heađuš luonddu dainna lágiin ahte heajudahttá dan jahkásaš lunddolaš šaddama. Sámiid eamiálbmotkultuvra lea doloža rájes atnán ávkin šattuid, elliid, guliid ja lottiid, mat guovllus juo lunddolaččat šaddet almmá olbmo váikkuhusa haga. Nuppiiguin sániiguin daddjon, sápmelaččat leat atnán buot maid luondu ieš jahkásaččat šaddada olbmuide ávkin, juogo njuolga dahje eahpenjuolga. Go duottar- ja vuovderádjeguovlluid luonddu jahkásaš šaddu lea dušše 1/10-1/20 goahccemeahci guovllu šaddamis, de leat sámi kultuvrra hárjeheaddjit dárbbašan stuorát guovlluid ealáhusaideaset várás. Dákkár ekstensiiva eanageavaheapmi sámi borramušgottiid ja giliid viiddis guovlluin lea dattetge vuođđuduvvon olles guovllu dárkilis geavaheapmái guovllu luonddu ja ávkkástallama mielde.