Sosiaalinen kantokyky

Saamelaisten kotiseutualueella sosiaalista kantokykyä arvioidaan saamelaisyhteisön sekä saamelaiskulttuurin säilymisen ja kehittymisen näkökulmasta. Sosiaalisen kantokyvyn toleranssirajoja arvioitaessa tulee määrittää matkailijoiden ja matkailutoimintojen paikallisesti hyväksyttävä maksimimäärä, jolloin se alkaa vaikuttamaan heikentävästi saamelaisyhteisön identiteetin tunteeseen, elämäntapaan, sosiaaliseen käyttäytymiseen tai tapoihin. Matkailun ei tule ohittaa saamelaisyhteisön etuja tai oikeuksia eikä vaikuttaa negatiivisesti saamelaisyhteisön palveluiden tasoon. Myös matkailijoiden näkökulmasta matkailijoiden määrä ja matkailuohjelmapalveluiden määrän yhteensopivuus tulee pysyä hyväksyttävällä tasolla ilman matkailijoiden asiakastyytyväisyyden heikentymistä. Sosiaalisen kantokyvyn vaihtelu saattaa olla huomattavaa myös saamelaisyhteisön sisällä riippuen muun muassa siitä, onko yhteisön jäsenille matkailusta suoraa tai välillistä hyötyä, kuinka kaukana yhteisö tai sen jäsenet sijaitsevat peruspalveluista sekä siitä, kuinka matkailun lisääntyminen vaikuttaa esimerkiksi yhteisön tai yksilöiden perusturvan tunteeseen. Sosiaalista kantokykyä kartoittaessa tuleekin arvioida myös perusinfrastruktuurin kantokyky matkailijamäärien kasvaessa sekä paikallisesti että ajallisesti sesonkien vaihtelut huomioiden. Jos tiettyyn kohteeseen suuntautuvan matkailun tai matkailijoiden koetaan hankaloittavan paikallisten peruselämää tai perustarpeiden täyttymistä tai matkailun tai matkailijoiden vaikuttavan negatiivisesti paikallisväestön perusturvallisuuden tunteeseen, tulee tilanteeseen puuttua ja pyrkiä korjaamaan se mahdollisimman pian, jotta saamelaisyhteisön, muun paikallisyhteisön tai matkailijoiden hyvinvointi ei huonontuisi.