Koltansaame, sääʹmǩiõll

Koltansaamen kieli kuuluu muiden saamen kielten tavoin suomalais-ugrilaisiin kieliin. Koltansaamen kieli on vakavasti uhanalainen, sillä sitä puhuu äidinkielenään enää noin 300 henkilöä. Venäjällä koltansaamen puhujia on nykyään arvioiden mukaan 20–30. Norjan alkuperäiset kolttasaamelaiset ovat sulautuneet valtaväestöön, mutta Norjassa asuu jonkin verran Suomesta muuttaneita kolttasaamelaisia kielen puhujia. Suomessa koltansaame on yksi Inarin kunnan neljästä virallisesta kielestä.
Koltansaame oli hyvin pitkään vain puhuttu kieli. Sen kirjakieltä alettiin kehittää järjestelmällisesti vasta 1970-luvulla. Koltansaamen kielessä on useita murteita ja kirjakielen pohjaksi valikoitui Suonikylän murre, koska sen puhujia oli Suomeen asutettujen kolttasaamelaisten keskuudessa eniten. Kielen opetus alkoi Sevettijärven koulussa vuonna 1972. Samana vuonna julkaistiin ensimmäinen koltansaamenkielinen aapinen ja vuonna 1973 Koltansaamen oppaassa esiteltiin sen kirjoitustapa. Ensimmäinen värillinen koltansaamenkielinen aapinen julkaistiin loppuvuodesta 2021. Ortodoksinen kirkko on ollut tärkeässä asemassa koltansaamen kielen kehittämisessä ja tehnyt vuosikymmenten ajan työtä kirkollisten tekstien kääntämiseksi koltansaameksi.