Tiõrv pueʹttem Euroopp alggmeerturismmkonferenssa EITC 2025:e!
World Indigenous Tourism Alliance (WINTA) õõutsââʹjest Sääʹmtiiʹǧǧin da Lappi universiteeʹttin kåčč pukid Euroopp alggmeerturismmkonferenssa EITC 2025:e, koonn jäʹrjstet 20.−22.5.2025 Aanrest. Vuässõõttâd vuäitt nuʹtt pääiʹǩ âʹlnn ǥu ougglõsõhttvuõđin.
Konfereʹnss vuäjjan eettlânji ǩeâllʼjeei alggmeerturiʹsmme. Jäʹrjsteei tuäivte pakkmiõʹlle tiõrvpueʹttjen pukid koid äʹšš ǩeäss, jeäʹrben alggmeeraid kuulli turismmpõõrǥâsniiʹǩǩid da čõõnâsjooukid Sääʹmjânnmest, Ruânnjânnmest da jeeʹresåʹrnn maaiʹlmest di jeärrsid äšša kuulli turismmsektoor eeʹttkõʹsttjid, seämmanalla ǥu alggmeertuʹtǩǩeeʹjid.
Vueʹssen konfereeʹnsest jäʹrjstet 20.5.2025 alggmeerturiism tuʹtǩǩeemsymposium. 21.−22.5.2025 vuäjjnet eettlânji ǩeâllʼjeei alggmeerturiism vuâkka.
Konfereeʹnsest lij simultaantuʹlǩǩummuš eŋgglõsǩiõʹlle, aanar-, nuõrtt- da tâʹvvsääʹmǩiõlid di lääʹddǩiõʹlle lokku vääʹldǩâni tuʹtǩǩeemsymposium, koonn ǩiõllân lij tåʹlǩ eŋgglõsǩiõll.
Iʹlmmtõõttmõš konferenssa lij tääiǥ. Ougglõsvuässõõttjid ij leäkku iʹlmmtõõttâm-mähss. Pääiʹǩ âʹlnn vuässõõttjin peʹrrjet vuässõõttâm-määus käʹtted porrmõškoolaid. Pääiʹǩ âʹlnn vuässõõđi vaʹsttee jiijj še mäʹtǩǩ- da innsââʹjjkoolain. Iʹlmmtõõttâmseeidain käunnai vuäǯǯmest åårrai innsââʹjjpaaiʹǩin teâtt.
Mättʼtõs- da kulttuurministeria lij miõttâm spesiaalveäʹǩǩvuõđ konfereeʹns jäʹrjstem vääras.
Alggmeerturiism tuʹtǩǩeemsymposium
World Indigenous Tourism Alliance (WINTA) õõutveäkka Sääʹmtiiʹǧǧin da Lappi universiteeʹttin kåčč pukid Alggmeerturiism tuʹtǩǩeemsymposiuuʹme, koonn jäʹrjstet 20.5.2025 Aanrest vueʹssen Euroopp alggmeerturismmkonfereeʹnsest EITC 2025:st. Vuässõõttâd vuäitt še ougglõsõhttvuõđin.
Jäʹrjstõõllâmtåimmkåʹdd räukk vuõltteed abstraaktid tuʹtǩǩeemsymposiuuʹme. Tuäivvap mieʹldd empiirlaž tuʹtǩǩeempõʹmmjid jeeʹres tiõđsueʹjin mieʹldd looǥǥeeʹl turismm- da alggmeertuʹtǩǩummuš, õhttsažkåʹddtiõđ veiddsõbân, tällõstiõđ da vuõiggâdvuõtt-tiõđ. Akateemlaž põʹmmji lââʹssen smeʹllkâʹttep rääʹsstääʹzz alggmeerõõutstõõzzid vuõltteed jiiʹjjes čuäjtõõzzid, kookk vuâđđâʹvve sij ǩiõččmid da maaiʹlmkooveez. Uʹvddep vuõss-sââʹj čuäjtõõzzid, kookk vuâđđâʹvve alggmeerai naaʹlid õlmmeed teâđ (ouddm. mainnâz leʹbe laaul) da vuäiʹtte toiʹmmjed viõkkuʹvddi inspiraatio käivvan alggmeerõutstõõzzid da – põõrǥâsniiʹǩǩid.
Symposiuum teeʹmm da ǩieʹssi äʹššvuuʹd
Tuʹtǩǩeemsymposiuum teeʹmmen lij turismm da alggmeerai kulttuuräʹrbb. Turiism da alggmeerai kulttuurääʹrb kõõsk da õhttvuõđ, äʹnstemviârtõõzz, äärvouddmõš da leiʹǧǧ rajjtõõzz lie leämmaž kõrrsen saǥstõllum ääʹšš. Ǥu turismm lij alggmeerjååʹđtõõzzâst leʹbe oouʹduum ciʹsttjeei kueiʹmmkõskkvuõđâst pääiklaž alggmeerõutstõõzzivuiʹm, tõʹst vuäitt leeʹd samai kaallšõs rool kulttuur seeiltummšest da jeälltummšest, kuäʹss tõt taʹrjjad vueiʹttemvuõđid alggmeerõutstõõzzid da -põõrǥâsniiʹǩǩid. Alggmeerturismm vuäitt raaveed alggmeerõutstõõzzid tääl peäʹlnn raajeeʹl tuâjjpaaiʹǩid da tiânnsid äʹrbbvuõđlaž teâđ vaaldšeeʹjid da vueiʹttemvuõđid nuõrr puõlvvõʹǩǩe mättjed da šõddâd siltteei vuäppsen, maainâsčeäʹppen, ǩiõtt-tuâjjliʹžžen da põõrǥâsneʹǩǩen. Što tät vuäitči šõddâd tuõttân, alggmeerturismm âlgg vuäjted tõi õutstõõzzi sizz, koʹst teâtt puätt. Alggmeer âʹlǧǧe vueiʹtted mainsted jiiʹjjeez mainnsid turiism õhttvuõđâst.
Alggmeer da -tuʹtǩǩummuš lie kritisâsttam alggmeerai kulttuurääʹrb äuʹǩǩenâânnmõõžž turiismâst juʹn kuuʹǩǩ. Saǥstõõllmõõžž kulttuursaž äʹnstummšest da turiism hääitlaž vaaiktõõzzin alggmeeraid lie mââimõs lååʹjeeʹǩǩpõõʹji ääiʹj liâvvnam õõlmâs teâđstummša. Tän ǩeeʹjjest kulttuursaž äʹnstummuš da alggmeerai kulttuurääʹrb äuʹǩǩenâânnmõš lie vuäittam vuäǯǯad vaarčõõzzjab da peittsab häämaid peʹce turiismâst, nuʹtt še veiddsõbân jäärnaǩtååimast da populaarkulttuurâst. Ruânnpõõssma veʹrddeemnalla åårrai alggmeerpõõssmõš lij ođđ eettmõš, koon tän räjja lij tuʹtǩǩuum occanj turiʹsmme leʹbe jeeʹres jäärnaǩtåimma kuuleeʹl. Nuʹtt še tõn veiddsab õhttsažkååddlaž vaaiktõõzzid jeät leäkku jiânnai tuʹtǩǩuum.
Ruânnpõõssmõš lij še kõskksaž äʹšš turiismâst, kååʹtt šâdd alggmeerai jânnmin. Tõt vuäǯǯ turismmjäärnaǩtååim čuäʹjted ǩeâllʼjeeʹjen peeiteeʹl tõn soʹrmmes vaaiktõõzzid luâtt- da kulttuurpirrõõzzid. Ruânnpõõssji juuʹrdet leäʹmen vaʹstteemvuõđlaž, ǩeâllʼjeei põrggâz, da tän viggmõõžž sääʹttet veeideed kuõskkâd naaʹlid, koivuiʹm põrggâz âʹnne alggmeeraid da – kulttuurid. Jååʹttmen åårrai äimmõskriis da tõõzz kuulli ruânn seʹrddem pannvuõiggvuõđeezvuiʹm lie še vaarrân alggmeerai kulttuurärbba. Õuddmiârkkân Sääʹmjânnmest piõggstroiʹttli raajjmõš sätt vaar vuâlla puäʒʒhååid, kååʹtt juʹn ǩeârdd määdd äʹnstummšest, kuåivvsin, veiddsõs muõrrčuõppmõõžžin da jeeʹres ǩeâštʼteei mäddââʹnnemnaaʹlin, mieʹldd looǥǥeeʹl turiism. Ekomiârk da ǩeâllʼjeei turiism sertifikaatt vuäiʹtte peiʹtted sizz täid da jeeʹres pannvuõiggmiõllsažvuõđid. Seämma ääiʹj alggmeer räʹjje jiiʹjjes eettlaž vuäppõõzzid da sertifikaattid turiʹsmme tääʹvtõsân vuäǯǯad tõʹst ravvsõbân ǩidd. Turiismâst da alggmeerain vuäiʹtte še leeʹd luâđ suõjjlummšest õhttsaž intreeʹss. Aarktlaž turismm ij ooʹnnast pueʹrrvââjjai pirrõõzztaa.
Turismm äuʹǩǩad kulttuurääʹrb määŋgnalla. Museo, kookk meäʹrteeʹlmes meâldlânji rueʹǩǩe, seeilte da čuäʹjte kulttuurääʹrb, lie tobddsõmâs turismmpääiʹǩ. Meersaž kulttuurääʹrb õõl tõid lij jiânnai norrum alggmeerai kulttuuräʹrbb. Alggmeerai kulttuurääʹrb vuäʹmstummšest, vaaldšummšest da čuäʹjtummšest lij saǥstõllum määŋgai lååʹjeeʹǩǩpõõʹji ääiʹj nuʹtt museomaaiʹlm seʹst ǥu alggmeeraivuiʹm. Ânnʼjõžääiʹj alggmeerai vuõiggâdvuõtt kulttuurärbbses lij tobdstum õinn veiddsõbân. Tän ǩeeʹjjest alttuum norldõõǥǥi maacctemhaʹŋǩǩõõzz lie šõõddtam veiddsab kulttuuräʹrbbǩeeʹdd dekolonisaatiokaiʹbbjõõzzid da -põrggmõõžžid, koin kaauʹni maacctummuš jânnmeez lij čuäʹjtam čuõkku veiddsab õutstõsvuâlǥaž kulttuurääʹrb vaaldšmavälddmõʹšše da oʹđđestmeäʹrtõõllmõʹšše alggmeerai maaiʹlmin da vueʹlǧǧemsõõʹjin ǩiõččeeʹl. Museo alggmeervuâlǥaž oʹđđestmeäʹrtõõllmõs lij maaiʹlmveiddsaž eettmõš, koʹst museo jurddi taʹrǩstõõlât oʹđđest. Vaajtõsmääinlaž õutstõsvuâlǥaž maalli õõuʹdummuš – dekolonisaatio da alggmeerstummuš − lij ođđ saakkân še turismmsektoorâst turismmtuʹtǩǩummuž mieʹldd looǥǥeeʹl. Tääʹvtõsân lij raajjâd vuõiggmiõllsab õhttsažkååʹdd, tällõõzz da teâđpuuʹtʼtemnaaʹlid. Alggmeermuseoi da turiism kõskkvuõđid lij kuuitâǥ tuʹtǩǩuum tän räjja ooccanj.
Symposiuum miõllǩieʹssi äʹššen lie turiism, alggmeerai kulttuurääʹrb da täi äʹššvuuʹdi čuõppâmceäkkaz:
- vaʹstteemvuõtt, ǩeâllʼjemvuõtt da vuõiggmiõllsažvuõtt
- äimmõsmuuttâs da luâttjaukkmõš
- kulttuursaž äʹnstummuš
- kolonialismm, dekolonisaatio da alggmeerstummuš
- eettlaž vuäppõõzz, sertifiâsttmõõžž
- alggmeermuseo
- ânnʼjõžäiggsaž alggmeerai kulttuurpuuʹtʼtummuš da kulttuuri jeälltummuš
- suåvtõõllmõš
- alggmeerõutstõõzzi vuässõõttmõš
- alggmeerpõõrǥâsvuõtt da -jäärnaǩtååim õõuʹdummuš
- alggmeerai ontologia, epistemologia da metodologia
Akateemlaž tuʹtǩǩeemabstraakt da õutstõsprojeeʹkti abstraakt
Älšsmâʹttep alggmeeraid kuullʼjid da kuulǩaʹnes tuʹtǩǩeeʹjid di alggmeerõutstõõzzid eeʹttkõʹsttjid čuäʹjteeʹjid vuõltteed abstraaktid. Akateemlaž tuʹtǩǩeeʹjin raukkâp abstraaktid, kookk lie jäänmõsân 400 sääʹnned kuuʹǩǩ (meädda looǥǥeeʹl teâttkääiv). Abstraakt âʹlǧǧe leeʹd ǩeeʹrjteeʹjes tuejjeem empiirlaž tuʹtǩǩummša vuâđđõõvvi da eŋgglõsǩiõʹlle.
abstraaktâst âlgg leeʹd:
- pâʹjjǩeeʹrjtõs
- 3−5 čooudsääʹn
- vuäʹnkõs õʹhtteǩeässmõš tuâkksest, mõõntõõllmõõžžin, puʹhttmin da juurdpuättmõõžžin
- õʹhtteǩieʹssemceälkkmõš tuâj miârktõõzzâst symposiuum temma.
Alggmeerõutstõõzzi čuäjtõõzz abstraakt âʹlǧǧe leeʹd eŋgglõsǩiõʹlle da jäänmõsân 500 sääʹnned kuuʹǩǩ. Tõi âlgg ââʹnned seʹst õutstõsprojeeʹkt:
- pâʹjjǩeeʹrjtõs
- 3−5 čooudsääʹn
- vuäʹnkõs õʹhtteǩeässmõš projeeʹkt tuâkksest, õutstõõzzâst, koʹst projeʹktt lij čõõđtum, puåđõõzzin da juurdpuättmõõžžin puäđlva vääras
- õʹhtteǩieʹssemceälkkmõš projeeʹkt miârktõõzzâst symposiuum temma.
Akateemlaž tuʹtǩǩeemabstraakt da õutstõsabstraakt âʹlǧǧe vuõltteed Microsoft Word – teâttõsân. Tõk âʹlǧǧe ââʹnned seʹst peäggtõõzz tõʹst, lij-a kõõččmõš akateemlaž avi õutstõsabstraaktâst di ǩeeʹrjteeʹji tiudd õhttvuõtt-teâđaid mieʹldd looǥǥeeʹl siʹjji:
- nõõm
- õhttvuõđid alggmeeraid, jos nåkam lie
- organisaatio
- neʹttpååʹštaddrõõzz
Abstraakti vuõltteeʹji vaʹstteemnalla lij, što abstraakti ǩiõl vuõiggvuõtt lij taʹrǩstum. Ooʹccmõsân õhtt ǩeeʹrjteeʹjin âlgg vuässõõttâd symposiuuʹme pääiʹǩ âʹlnn leʹbe ougglõsõhttvuõđin, što põʹmmai vueiʹtet priimmâd loopplaž prograʹmme.
Abstraaktid vuõltteet neʹttpååʹšt mieʹldd addrõʹsse:
Symposiuum ǩiõll lij eŋgglõsǩiõll.
Ärvvtõõllâmproseʹss
Pukid abstraaktid verddsõsärvvtõõlât. Ärvvtõʹlle ärvvtâʹlle abstraaktid da tuejjee siâzztõõzzid jäʹrjstõõllâmtåimmkådda vaʹlljummši vääras. Jäʹrjstõõllâmtåimmkåʹdd tuʹmmad, priimât-a avi heelǥeet-a jeeʹrab abstraakt avi raaukât-a tõn teevvad. Jäʹrjstõõllâmtåimmkååʹdd tuʹmmstõõǥǥ lie looppla.
Puuʹtʼtõõzz
Alggmeerturiism tuʹtǩǩeemsymposiuuʹme primmum da toʹben čuäʹjtum akateemlaž da õutstõsprojeʹkttabstraakti raajjivuõiggâdvuõđ kuâđđje tuejjeejeez. Konfereeʹns neʹttseeidain õlmstââʹttet abstrakttǩeeʹrj pdf-häämast õuʹddel symposiuum.
Symposiuum mâŋŋa akateemlaž ǩeeʹrjteeʹjin lij vueiʹttemvuõtt õlmstâʹtted põʹmmjes õlltääʹzz meeraikõskksaž akateemlaž lõõst spesiaalnââmrest. Spesiaalnââmra vuõlttuum põʹmmai mâʹnne čõõđ lõõst normaal verddsõsärvvtõõllâmproseeʹss ij-ǥa jäʹrjstõõllâmtåimmkåʹdd tõn diõtt vueiʹt låʹppeed tõi õlmstâttmõõžž.
Vaʹlljuum õutstõsprojeeʹktid taʹrjjeet vueiʹttemvuõđ õlmstâʹtted õʹhtteǩieʹssmid projeeʹkteez pirr konfereʹnssrapoortâst, koonn õlmstââʹttet ääv neʹttčõõđtõsân TemaNord- õlmstâʹttemrääidast konfereeʹns mâŋŋa. Õlmstâttmõõžž puuʹtʼteeʹjen lij Ǩeâllʼjeei alggmeerturismm Tâʹvvjânnmi aarktlaž vuuʹdin -projeʹktt, koon teäggat Tâʹvvjânnmi Ministersuåvtõõzz aarktlaž õhttsažtuâj programm. Projeʹktt tuärjjad konfereeʹns čõõđ viikkmõõžž.
Iʹlmmtõõttmõš
Iʹlmmtõõttmõš tääiʹben. Ougglõsvuässõõttjid ij leäkku iʹlmmtõõttâm-mähss. Pääiʹǩ âʹlnn vuässõõttjin peʹrrjet iʹlmmtõõttâm-määus käʹtted kõskkpeiʹvvporrmõõžž da kooʹfi koolaid. Pääiʹǩ âʹlnn vuässõõtti mäʹhsse jiijj še mäʹtǩǩ- da innsââʹjjkoolain. Iʹlmmtõõttâmseeidain käunnai teâtt vuäǯǯmest åårrai innsââʹjjpaaiʹǩin.
Tääʹrǩes peiʹvvmeäʹr
30.11.2024: Mââimõs peiʹvv vuõltteed abstraakt
15.1.2025: Abstraakti ǩeeʹrjteei vuäǯǯa teâđ jäʹrjstõõllâmtåimmkååʹdd tuʹmmstõõǥǥin abstraakteez kuõskeeʹl
31.1.2025: Mââimõs peiʹvv primmum abstraakti ǩeeʹrjteeʹjid raaveed põʹmmai čuäʹjtummuž symposiuumâst
20.5.2025: Abstraakti ǩeeʹrjteei čuäʹjte põʹmmjes alggmeerturiism tuʹtǩǩeemsymposiuumâst Lââʹssteâđ:
Symposiuum jäʹrjstummuž teäggat Lääʹdd Mättʼtõs- da kulttuurministeria.
Iʹlmmtõõttmõš
Konfereeʹns jäʹrjstet hybriidân, vuässõõttâd vuäitt nuʹt pääiʹǩ âʹlnn Aanrest Sääʹmkulttuurkõõskõs Sajoozzâst leʹbe ougglõsõhttvuõđin. Maksimvuässõõttimieʹrr pääiʹǩ âʹlnn Aanrest lij 200. Puk vuässõõtti, kueʹss da mainsteei âʹlǧǧe iʹlmmtõõttâd konferenssa. Konfereeʹnsest ij leäkku vuässõõttâm-mähss, leša jäʹrjsteei nåʹrre stuällõõttâmkoolaid vuässõõttjin (prograʹmme mieʹrǩǩuum kååʹf da kõskkpeiʹvvporrmõõžž). Stuällõõttâmkoolaid âlgg mäʹhssed õuddǩiõʹtte. Kõskkpeiʹvvporrmõõžžid taʹrjjee koolm restraantâst, Sajoozzâst, Siidast da Wilderness Juutuast.
Paikan päällä osallistuville ilmoittautuminen on auki 11.5. asti ja etänä osallistuville 15.5. asti.
Iʹlmmtõõđ konferenssa da jeäʹǩǩesprograʹmme ââʹneeʹl tän iʹlmmtõõttâmlomaakk. Lomakk lij eŋgglõsǩiõllsaž. Jos tuʹnne lij vaiggâd tieuʹdded lomaakk vääʹld õhttvuõđ koŋŋgreʹsskääzzkõʹsse (), koʹst tuu vieʹǩǩtet lääddas.
Stuällõõttâm-määus:
- Kååʹf da kõskkpeiʹvvporrmõš Sajoozzâst: 26 €/peiʹvv
- Kååʹf da kõskkpeiʹvvporrmõš Siidast: 29 €/peiʹvv
- Kååʹf da kõskkpeiʹvvporrmõš Wilderness Juutua: 32 €/peiʹvv
- Jeäʹǩǩes-stueʹll mââibaarǥ 20.5.: 51 €
- Jeäʹǩǩes-stueʹll seärad 21.5.: 77 €
- Jeäʹǩǩes-stueʹll nelljdpeeiʹv 22.5.: 51 €
Ǩeʹrddemǩeʹddjååʹđtõõzz
Jäʹrjsteei lie tiʹllʼjam privattjååʹđtõõzz täid ǩeʹrddmid:
- Vu 19.5., ǩeârddmõš Heʹlssen – Âʹvvel čiâss 19:55-21:30
- Mâ 20.5., ǩeârddmõš Heʹlssen – Âʹvvel čiâss 7:40-9:55
- Mâ 20.5., ǩeârddmõš Heʹlssen – Âʹvvel čiâss 20:15-21:50
- Pi 23.5., ǩeârddmõš Âʹvvel – Heʹlssen čiâss 22:10-23:45
Hâʹdd 20 €/mäʹtǩǩ, iʹlmmtõõđ jååʹđtõʹsse iʹlmmtõõttâmlomaakkin.
Määus
Vuässõõttâm-määus ärvvlââʹsspiiđ lij 0 %. Vaʹlljed mäʹhssemnääʹl iʹlmmtõõttâmlomaakkin – vuäitak vaʹlljeed
- Neʹttbaŋkkmähss (Paytrail)
- MobilePay (Paytrail)
- Kredittkortt (Visa/MasterCard/Visa Electron/American Express – Paytrail)
- Laasktõs
Jos vaʹlljääk laasktõõzz, ton õõlǥak iʹlmmted lomaakkin äšša kuulli pääiʹǩest jeeʹrben laasktemaddrõõzz. Pukid laaskid lââʹzzet laasktõslââʹzz 10 €.
Tuõivvi joukklaaskâst vuäitak vuõltteed neʹttpååʹšt mieʹldd koŋŋreʹsskääzzkõʹsse () – iʹlmmet saaǥǥâst laasktemaddrõõzz, vueiʹtlvaž viiʹttjemteâđaid da laasktum oummui nõõmid.
Jårrâʹsttem-määin
Jårrâsttmõš âlgg tuejjeed neʹttpååʹšt mieʹldd koŋŋreʹsskääzzkõʹsse (). Jeäʹǩǩes-stueʹllmääusaid maacctet, jos jårrâsttmõõžž tuejjeet 14.4.2025 mõõneeʹst, da kõskkpeiʹvvporrmõš- da kååʹffmääusaid, jos jårrâsttmõõžž tuejjeet 5.5.2025 mõõneeʹst. Mâŋŋa täi peiʹvvmieʹri määusaid jeät maacctuku. Pukin maacctum määusain tuõʹllʼjet ǩiõttʼtõõllâm-määus 20 €. Vuässõõttmõõžž serddmõš nuuʹbb ooumže lij määustem.
Instummuš
Jäʹrjsteei lie vaʹrrjam innsââʹjjǩiddsid konferenssa vuässõõttji vääras viiđ hoteeʹllest da kuõiʹt
instemsiidâst Aanrest da Âʹvvlest. Vaʹrrjummuž vuõiʹǧǧest põrggsin.
Wilderness Hotel Juutua (kõskk Sajoozzâst 300 m)
- Wilderness 1 ooumže 129 euʹrred/inn
- Wilderness 2 ooumže 139 euʹrred/inn
- Arctic 1 ooumže 149 euʹrred/inn
- Arctic 2 ooumže 159 euʹrred/inn
- Juutua-sviitti 1 ooumaž 154 euʹrred/inn
- Juutua-sviitti 2 oummu 164 euʹrred/inn
Hoteʹllǩiiddâs lij viõǥǥâst 31.3.2025 räjja. Hââʹdd âʹnne seʹst tueʹlesveär. Vaʹrrjummuš neʹttpååʹšt mieʹldd: Ââʹn vaʹrrjemkood: EITC2025.
Mähssmääin: Tiudd ouddmähss 14 peiʹvved õuʹddel pueʹttem.
Jårrâʹsttem-määin: Jie jårrâʹsttemkool jårrâsttmõõžžin, jos pueʹttempeivva lij jäänab ǥu 14 sutkkâd. Määusaid jeät maacctuku jårrâsttmõõžžin, jos puättmõʹšše lij vuâlla 14 sutkkâd.
Hotel Inari (kõskk Sajoozzâst 600 m)
- Superior 1 ooumže 100 euʹrred/inn
- Superior 2 ooumže 120 euʹrred/inn
Hââʹdd âʹnne seʹst tueʹlesveär. Vaʹrrjõõzz tän seeid pääiʹǩ. Ââʹn koodd: EITC2025.
Korppiojan mökit (kõskk Sajoozzâst 700 m)
- põõrtâž 75 euʹrred/inn, 1-2 ooumže
Hâʹdd ij ââʹn seʹst tueʹlesveär. Vuäitak vuäʹstted tueʹlesveär Hotelli Inarist vaʹrrjõslomaakk pääiʹǩ, tueʹlesveär hâʹdd 10 €/ooumaž/peiʹvv. Vaʹrrjõõzz tän seeid pääiʹǩ. Ââʹn koodd: EITC2025.
Lomakylä Inari (kõskk Sajoozzâst 1.3 ǩm)
- Panorama- põõrtâž 95 euʹrred/inn, 1-2 ooumže
- Inari Sauna Studio 120 euʹrred/inn, 1-2 ooumže
- Inari Sauna Suite 145 euʹrred/inn, 1-2 ooumže
- Aurora-põõrtâž 150 euʹrred/inn, 1-2 ooumže
Hâʹdd ij ââʹn seʹst tueʹlesveär. Vuäitak vuäʹstted tueʹlesveär Hotelli Inarist vaʹrrjõslomaakk pääiʹǩ, tueʹlesveär hâʹdd 10 €/ooumaž/peiʹvv. Vaʹrrjõõzz tän seeid pääiʹǩ. Ââʹn koodd: EITC2025.
Hotel Korpikartano (kõskk Sajoozzâst 33 ǩm)
- 1 ooumže 73 euʹrred/inn
- 2 ooumže 98 euʹrred/inn
Hââʹdd âʹnne seʹst tueʹlesveär da õõut čiâss privatt säuʹnnvuâr peeivlânji . Vaʹrrjõõzz neʹttpååʹšt mieʹldd: Mähss vaʹrrjõõzz õhttvuõđâst laaskin, koon mäʹhssem- mäinn lij 7 peiʹvved. Vaʹrrjõs lij raavuum, ǥu vaʹrrjeei lij mähssam laask mieʹrrpeivva mõõneeʹst. Koolteʹmes jårrâsttmõš 30 peiʹvved õuʹddel pueʹttem. Kuõʹssid siâzztõõlât väʹldded mäʹtǩǩååsktõõzz.
Hotel Ivalo (kõskk Sajoozzâst 40 ǩm)
- Standard 1 ooumže 112 euʹrred/inn (ij veâl remontõsttum)
- Standard 2 ooumže 135 euʹrred/inn (ij veâl remontõsttum)
- Premium 1 ooumže 135 euʹrred/inn
- Premium 2 ooumže 165 euʹrred/inn
Hââʹdd âʹnne seʹst tueʹlesveär, jeäʹǩǩes-sääuʹn, vuõjjâmälddaz âânnmõõžž da wifi. Mähss pääiʹǩ âʹlnn puäʹđeen. Vaʹrrjõõzz neʹttpååʹšt mieʹldd: Koolteʹmes jårrâsttmõš 16.5.2025 räjja.
Hotelli Kultahippu (kõskk Sajoozzâst 39 ǩm)
Vuäʹmm Kultahippu (ij hiss)
- Standard 1 ooumže 84 euʹrred/inn
- Standard 2 ooumže 105 euʹrred/inn
Jokiranta
- Deluxe 1 ooumže 109 euʹrred/inn
- Deluxe 2 ooumže 143 euʹrred/inn
- Säuʹnn deluxe 1 ooumže 133 euʹrred/inn
- Säuʹnn deluxe 2 ooumže 176 euʹrred/inn
Uvddum hââʹdd âʹnne seʹst tueʹlesveäraid, jeäʹǩǩes-sääuʹn, straaŋgteʹmes neeʹtt âânnmõõžž di ÄLP. Lõõnjjin lie jerruum siâŋg. Vaʹrrjõõzz tän seeid pääiʹǩ. Šõddmõšhõõʹddid vuäǯǯak ââʹnnma poorteeʹl koodd EITC2025 Tarjous-/lahjakortti -ikkna. Instemsââʹj määuʹset vaʹrrjõõzz tuejjeʹmen da jårrâʹsttem-mäinn lij tät:
- vaʹrrjõõzz vuäitt jårrâʹstted 2 suutk õuʹddel pueʹttempeeiʹv, kuäʹss mååust vuäǯǯ 100%
mahssum hââʹddest - jos vaʹrrjõõzz jeät jårrõsttu ääiʹjstes, leʹbe pääiʹǩ õõl jeät puõttu, määusaid jeät maacctuku
EITC programm
Jäʹrjstõõllâmtåimmkåʹdd vaʹrrai jiõccses vuõiggâdvuõđ muʹtted prograamm.
Puk ääiʹj lie Lääʹddjânnam ääiʹjest, UTC+3h, Eastern European Summer Time (EEST).
Mââibargg 20.5.2025
Mââibargg 20.5.2025
Alggmeerturiism tuʹtǩǩeemsymposium, Sajoozz Auditorio Dolla da ougglõsõhttvuõtt
| Tueʹlespeiʹvvsessioi saaǥǥjååʹđteei: Monika Lüthje | |
| 09:00−09:05 | Monika Lüthje: Pueʹtted tiõrvân |
| 09:05−09:45 | Áile Aikio: väʹlddsaakkvuârr, pâʹjjǩeeʹrjtõõzz iʹlmmtet mâʹŋŋlõbân |
| 09:45−10:05 | Britt Kramvig, Tarja Salmela da Gaute Emil Svensson: The clash of ontologies: sustainable tourism and indigeneity |
| 10:05−10:35 | Rune Magne Opdahl, Dorthe Eide da Anastasiya Henk:: When indigenous culture experiences spur negative communication in SoMe: reasons for stereotypes and implications for Sámi tourism |
| 10:35−11:00 | Pascal Tremblay: The ambiguous interface between indigenous tourism and expanding ‘wellness tourism’ narratives: weighing market and product opportunities against cultural appropriation risks |
| 11:00−11:25 | Kååʹff |
| 11:25−11:50 | Sanna Valkonen da Áile Aikio: Preserving heritage, embracing tourism: the indigenous museum dilemma |
| 11:50−12:15 | Eleonora Alariesto: Colonial land-use as contaminant in Sámi sacred cultural environments – the cases of Äijih and Rástigáisá |
| 12:15−13:15 | Kõskkpeiʹvvporrmõš |
| Jeäʹǩǩespeiʹvvsessioi saaǥǥjååʹđteei: Sanna Valkonen | |
| 13:15−13:40 | Nina Smedseng: Co-creating tourism knowledge: relational ethics (accountability) and indigenous methodologies in Sámi tourism research |
| 13:40−14:05 | Ningning Sun, Maud A.J. van Soest ja Zoë Wright: Co-producing codes of ethics for visitors to indigenous communities: adapting research practices for responsible tourism in the European Arctic |
| 14:05−14:30 | Kååʹff |
| 14:30−14:55 | Sonya Graci, Yvette Rasmussen da Wendy Cukier: Indigenous entrepreneurship and social innovation in indigenous tourism development in Northern Canada |
| 14:55−15:20 | Herminia Din: Connecting culture, land and nature: reimaging a new model of northern tourism program |
| 15:20−15:30 | Sanna Valkonen: Juurdpuättmõõžž |
Symposiuum ǩiõll lij eŋgglõsǩiõll. Symposiumčuäjtõõzzid jeät tuʹlǩǩuku jeeʹres ǩiõlid.
| Õhttna symposiuumin: | |
| 09:00−18:00 | Čuäjtõs Sajoozz jõnnkääʹrdest: Sääʹm räiddkarttčeäppneǩ Sunna Kitti koov Vaʹstteemvuõđlaž turismm säʹmmlai dommvuuʹdest jooʹttivuäʹpstõʹsse |
| 10:00−17:00 | Vueiʹttemvuõtt kuõʹssjed Sääʹm-museo Siidast, sizzpiâssâm-mähss 12 euʹrred per ooumaž (liipp vuäʹsttmen čuäʹjet jiijjad EITC-nõmmkoort tän hâdda vuäǯǯam diõtt) |
| 10:00−17:00 | Duodji-markkân Sajoozz jõnnkääʹrdest: Säʹmmla ǩiõtt-tuâjjla kaaupše tuâjeez Jäʹrjsteei: Sámi Duodji ry |
| 10:00−12:00 | Ǩiõtt-tuâjjpääʹjj 1: Raaj jiõccsad sääʹmpuäkkanj
Päiʹǩǩ: Silbanásti, Sajos Tuâjjpääʹjjǩiõl lie tâʹvvsääʹmm, lääʹddǩiõll da eŋgglõsǩiõll. |
| 13:30−15:30 | Ǩiõtt-tuâjjpääʹjj 2: Raaj jiõccsad lokkčooudnueʹr šeeʹšnest
Päiʹǩǩ: Silbanásti, Sajos Tuâjjpääʹjjǩiõl lie tâʹvvsääʹmm, lääʹddǩiõll da eŋgglõsǩiõll. |
Kuvia työpajasta
| Modernn sääʹm pävvrõõššmõš äʹrbbvuõđlaž aunnsivuiʹm -tuâjjpääʹjj, Sajoozz Auditorio Dolla |
|
| 16:00−18:00 | Sääʹm ǩeʹttem-määstar Heikki Nikula pävvrââšš da njââʹddtââll porrmõõžžid
Vuässõõttâm-mähss: ij mähss Tuâjjpääʹjjǩiõllân lij eŋgglõsǩiõll. Tuâjjpääʹj jeät tuʹlǩǩuku jeeʹres ǩiõlid. |
| Jeäʹǩǩes-stueʹll | |
| 19:00−20:00 | Wilderness Hotel Inari |
Seärad 21.5.2025
Jååʹđteei: Suvi West
Mainsteei âʹnne jeeʹres ǩiõlid. Saaǥǥ tuʹlǩǩeet viiđin ǩiõlin (eŋgglõs, aanarsääʹmm, nuõrttsääʹmm, tâʹvvsääʹmm, lääʹdd) nuʹt pääiʹǩ âʹlnn vuässõõđjid ǥu ougglõsvuässõõđjid.
| 08:15−09:00 | Iʹlmmtõõttmõš da kååʹff |
| Ääʹveemsessio | |
| 09:00−09:10 | Leo Aikio, Sääʹmteʹǧǧ Lääʹddjânnmest: Tiõrvpueʹttemsääʹn |
| 09:10−09:20 | Frank Antoine, Moccasin Trails da WINTA: Tiõrvvʼvuõđ World Indigenous Tourism Alliancelta |
| 09:20−09:30 | Sääʹmteʹǧǧ Taarrâst: Tiõrvʼvuõđ Sääʹmteeʹǧǧest Taarrâst |
| 09:30−09:40 | Sääʹmteʹǧǧ Ruõccâst: Tiõrvʼvuõđ Sääʹmteeʹǧǧest Ruõccâst (raaveet mâʹŋŋlubust) |
| 09:40−09:50 | Per-Olof Nutti, Sääʹmsuåvtõs: Tiõrvʼvuõđ Sääʹmsuåvtõõzzâst |
| 9:50−10:00 | Naaja H. Nathanielsen, Ruânnjânnam halltõs: Videotiõrvʼvuõđ Kalaallit Nunaatâst/Ruânnjânnmest |
| 10:00–10:10 | Niila-Juhán Valkeapää, Sääʹmteeʹǧǧ Nuõrisuåvtõs: Tiõrvʼvuõđ Nuõrisuåvtõõzzâst |
| 10:10–10:45 | Väʹlddsaakkvuârr Sääʹmjânnmest: Suvi West: Lååʹv raukkmõš da mainnâz raukkmõš – sääʹm maainâsčieʹpp vuäinlmõš turiismâst da tõʹst, mâid juâkk |
| Sertifiâsttmõõžž alggmeerturiismâst | |
| 10:45−11:30 | Kirsi Suomi, Sääʹmteeʹǧǧ Lääʹddjânnmest: Ođđ sääʹmturismmsertifiâsttmõš Lääʹddjânnmest |
| 11:30−12:15 | Christina Hætta, Sääʹmsuåvtõs: Sääʹm Ǩiõtt-tuâjj da Sääʹm Made – täʹvvermiârk |
| 12:15−13:15 | Kõskkpeiʹvvporrmõš |
| 13:15–14:00 | Sébastien Desnoyers-Picard, Indigenous Tourism Association of Canada: Toobdâlm Original Original -sertifiâʹsttemprograammâst Kanadast |
| 14:00−14:30 | Lennart Pittja, Sápmi Nature da WINTA da Sébastien Desnoyers-Picard, Indigenous Tourism Association of Canada: Mäʹhtt ärvvtõõllâd alggmeerturismmsertifiâsttmõõžž vaaiktõõzzid? |
| 14:30−15:00 | Kååʹff |
| 15:00−15:45 | Frank Antoine, Moccasin Trails da WINTA: Alggmeersaž sertifiâsttmõš |
| 15:45−16:45 | Alggmeerturismmpõõrǥâsniiʹǩǩi paneeʹl: : paneʹliist iʹlmmtet mâʹŋŋlubust |
| 16:45−17:00 | Vuäʹnkõs õʹhtteǩeässmõš peeiʹvest |
| Seämma-äiggsânji konfereʹnss-sessioivuiʹm: | |
| 09:00−18:00 | Čuäjtõs Sajoozz jõnnkääʹrdest: Sääʹm räiddkarttčeäppneǩ Sunna Kitti koov Vaʹstteemvuõđlaž turismm säʹmmlai dommvuuʹdest jooʹttivuäʹpstõʹsse |
| 9:00−11:00 | Ǩiõtt-tuâjjpääʹjj 3: Raaj jiõccsad lokkčooudnueʹr šeeʹšnest Päiʹǩǩ: Silbanásti, Sajos Vuässõõttâm-mähss: 13−16 euʹrred per ooumaž (määuʹset tuâjjpääʹjest) Iʹlmmtõõttmõš: konfereeʹns neʹttseeidai pääiʹǩ Jäʹrjsteei: Sámi Duodji ry Tuâjjpääʹjjǩiõl lie tâʹvvsääʹmm, lääʹddǩiõll da eŋgglõsǩiõll. |
| 10:00−17:00 | Vueiʹttemvuõtt kuõʹssjed Sääʹm-museo Siida pääiʹǩest, sizzpiâssâm-mähss 12 euʹrred per ooumaž (liipp vuäʹsttmen čuäʹjet jiijjad EITC-nõmmkoort tän hâdda vuäǯǯam diõtt) |
| – | Ǩiõtt-tuâjjmarkkân Sajoozz jõnnkääʹrdest: Sääʹm ǩiõtt-tuâjjla kaaupše tuâjeez Jäʹrjsteei: Sámi Duodji ry |
| 15:45−17:45 | Ǩiõtt-tuâjjpääʹjj 4: Tueʹjjed jiõccsad sääʹm silbbhieʹrv Päiʹǩǩ: Silbanásti, Sajos Vuässõõttâm-mähss: iʹlmmtet mâʹŋŋlubust (määuʹset tuâjjpääʹjest) Iʹlmmtõõttmõš: konfereeʹns neʹttseeidai pääiʹǩ Jäʹrjsteei: Sámi Duodji ry Tuâjjpääʹjjǩiõl lie tâʹvvsääʹmm, lääʹddǩiõll da eŋgglõsǩiõll. |
| Jeäʹǩǩes-stueʹll | |
| 19:00−20:00 | Wilderness Hotel Inari |
Neljdpeiʹvv 22.5.2025
Jååʹđteei Suvi West
Mainsteei âʹnne jeeʹres ǩiõlid. Saaǥǥ tuʹlǩǩeet viiđin ǩiõlin (eŋgglõs, aanarsääʹmm, nuõrttsääʹmm, tâʹvvsääʹmm, lääʹdd) nuʹt pääiʹǩ âʹlnn vuässõõđjid ǥu ougglõsvuässõõđjid.
| 08:30−09:00 | Kååʹff |
| Ǩeâllʼjeei turismm | |
| 09:00−09:30 | John Barrett, Kapiti Island Nature Tours da Nature Lodge da WINTA: Mäʹhtt Maori-piârrjem fiʹttai ǩeâllʼjemvuõđ |
| 09:30−10:00 | Ellinor Guttorm Utsi, Davvi Siida: Lij-a ruânn seʹrddem ǩeâllʼjeei sääʹmjieʹllemvuõʹjji ǩiõččâmvueʹjjest? |
| 10:00−10:30 | Taija Aikio, Sääʹm-museo Siida: Kulttuursânji ǩeâllʼjeei turiism õhttsažkooʹddin tuejjummuž pääiʹǩ |
| 10:30−11:00 | Ulunnguaq Markussen, Ruânnjânnam universiteʹtt da Carina Ren, Aalboorg universiteeʹtt: Vuõiggâdvuõđmeâldlaž turismmpäiʹǩǩ? Tuʹtǩǩeeʹmen pääiklaž tuõivid, põõlid da panntääʹssteäddsaž väʹlddkõskkvuõđid Nuõrtt- Ruânnjânnam (Tunu) turiism ooudâsviikkmõõžžâst |
| 11:00−12:15 | Alggmeerturismmpõõrǥâsniiʹǩǩi paneeʹl: : paneʹliist iʹlmmtet mâʹŋŋlubust Jååʹđteei: Lennart Pittja, Sápmi Nature da WINTA |
| 12:15−13:15 | Kõskkpeiʹvvporrmõš |
| Alggmeerturiism kaaupšummuš globaalnalla da pääiklânji | |
| 13:15−13:35 | Frank Antoine, Moccasin Trails da WINTA: Alggmeersaž sertifiâsttmõš |
| 13:35−13:55 | Čuäjtõs WINTA:st (raaveet mâʹŋŋlubust) |
| 13:55−14:15 | Lennart Pittja, Sápmi Nature da WINTA da Sébastien Desnoyers-Picard, Indigenous Tourism Association of Canada: Ođđâz ođđ globaalâst DO-IT (Destination Original Indigenous Tourism) -markknâʹsttemorganisaatiost |
| 14:15−14:45 | Kååʹff |
| 14:45−15:15 | Sääʹm- da inuiitt-turismmpõrggsi čiõʹlǧǧõs: vuässõõđi iʹlmmtet mâʹŋŋlubust |
| 15:15−15:45 | Ruânnpõõssmõš da EU ođđ pirrõsnaggtõsdirektiiv – vaaiktõõzz turiʹsmme (raaveet mâʹŋŋlubust) |
| 15:45−16:00 | Leo Aikio, Sääʹmteʹǧǧ Lääʹddjânnmest: Loopptõs-sääʹn |
| Modernn sääʹm pävvrõõššmõš äʹrbbvuõđlaž aunnsivuiʹm -tuâjjpääʹjj, Sääʹmvuuʹd škooultõskõõskõs, mättʼtõsǩeʹttempõrtt | |
| 16:00−19:00 | Porrmõšvalmštemtuâjjpääʹjj sääʹm ǩeʹttem-mestar Heikki Nikulain rääʹjtum ooumažmeärra alggmeerturismmpõõrǥâsneeʹǩǩ Vuässõõttâm-mähss: iʹlla mähss Iʹlmmtõõttmõš: Neʹttpååʹšt addrõs Jäʹrjsteei: Máhtut-haʹŋǩǩõs Tuâjjpääʹj ǩiõllân lij lääʹddǩiõll. |
| Seämma-äiggsânji konfereʹnss-sessioivuiʹm: | |
| 09:00−18:00 | Čuäjtõs Sajoozz jõnnkääʹrdest: Sääʹm räiddkarttčeäppneǩ Sunna Kitti koov Vaʹstteemvuõđlaž turismm säʹmmlai dommvuuʹdest jooʹttivuäʹpstõʹsse |
| 10:00−17:00 | Vueiʹttemvuõtt kuõʹssjed Sääʹm-museo Siidast, sizzpiâssâm-mähss 12 euʹrred per ooumaž (liipp vuäʹsttmen čuäʹjet jiijjad EITC-nõmmkoort tän hâdda vuäǯǯam diõtt) |
| – | Ǩiõtt-tuâjj-markkân Sajoozz jõnnkääʹrdest: Säʹmmla ǩiõtt-tuâjjla kaaupše tuâjeez Jäʹrjsteei: Sámi Duodji ry |
| 10:00−12:00 | Ǩiõtt-tuâjjpääʹjj 5: Raaj jiõccsad sääʹmpuäkkanj Päiʹǩǩ: Silbanásti, Sajos Vuässõõttâm-mähss: 25 euʹrred per ooumaž (määuʹset tuâjjpääʹjest) Iʹlmmtõõttmõš: konfereeʹns neʹttseeidai pääiʹǩ Jäʹrjsteei: Sámi Duodji ry Tuâjjpääʹjjǩiõl lie tâʹvvsääʹmm, lääʹddǩiõll da eŋgglõsǩiõll. |
| 16:00−18:00 | Ǩiõtt-tuâjjpääʹjj 6: Tueʹjjed jiõccsad sääʹm silbbhieʹrv Päiʹǩǩ: Silbanásti, Sajos Vuässõõttâm-mähss: iʹlmmtet mâʹŋŋlubust (määuʹset tuâjjpääʹjest) Iiʹlmmtõõttmõš: konfereeʹns neʹttseeidai pääiʹǩ Jäʹrjsteei: Sámi Duodji ry Tuâjjpääʹjjǩiõl lie tâʹvvsääʹmm, lääʹddǩiõll da eŋgglõsǩiõll. |
| Jeäʹǩǩes-stueʹll | |
| 19:00−20:00 | Wilderness Hotel Inari |
Puhujaesittelyt
Suvi West
Suvi West on jokisaamelainen ohjaaja ja käsikirjoittaja. West on tehnyt useita palkittuja dokumenttielokuvia, joita on esitetty merkittävillä elokuvafestivaaleilla sekä eurooppalaisilla tv-kanavilla. Taiteellisen työn ohella West on palkittu myös vaikuttamistyöstään muun muassa Pro Feminismi –palkinnolla (2022) ja Valtion tiedonjulkistamispalkinnolla (2022). Vuonna 2023 Suomen elokuvaohjaajien liitto valitsi Suvi Westin Vuoden ohjaajaksi. Toukokuussa 2025 Westiltä ilmestyi esikoisromaani Syntien kummun naiset (S&S). Suurin osa Westin työstä sijoittuu jokisaamelaiseen kulttuuriympäristöön. Hän käsittelee töissänsä kolonialismin vaikutusta yksilöön sekä unelmoi dekolonialistisesta todellisuudesta.
Sebastien Desnoyers Picard
Sebastien on Huron-Wendat-alkuperäiskansajohtaja Quebecissä ja yhteisönsä aiempi valittu päällikkö. 20 vuoden kokemuksellaan hän on eteenpäin vievä voima alkuperäiskansamatkailussa, rakentaa globaaleja kumppanuuksia ja johtaa muutosta aikaansaavia aloitteita, jotka nostavat alkuperäiskansamatkailun maailman näyttämölle. Alkuperäiskansamatkailun globaalin markkinointiorganisaation, Destination Original Indigenous Tourismin, puheenjohtajana ja toimitusjohtajana Sebastien organisoi uraauurtavaa yhteistyötä Kanadan Alkuperäiskansamatkailuyhdistyksen (Indigenous Tourism Association of Canada, ITAC), Amerikan Intiaanien Alaskan Alkuperäiskansamatkailuyhdistyksen (American Indian Alaska Native Tourism Association, AIANTA) ja Uuden-Seelannin Maori-matkailuorganisaation (New Zealand Māori Tourism) välillä. Hänen työnsä ITAC:in varapuheenjohtajana ja markkinointipäällikkönä muistetaan Destination Indigenous -markkinointialustan luomisesta sekä palkitusta The Original Original -markkinointikampanjasta, jotka loivat uuden benchmarkkauskohteen erinomaisuuteen pyrkiville. Sebastien on intohimoinen alkuperäiskansaoikeuksien ja -kulttuurin puolestapuhuja. Hänen työnsä globaalin median kanssa on poikinut arvovaltaisia huomionosoituksia, kuten Explore Canada Award of Excellence -palkinnon. Sitoutuneena edistämään alkuperäiskansamatkailua hän työskentelee sen puolesta, että alkuperäiskansayhteisöt maailmanlaajuisesti pystyisivät innovoimaan, osallistumaan ja matkailusta merkityksellistä edistystä itselleen.
Lennart Pittja
Lennart Pittja, saamelainen Ruotsin puolelta Saamenmaata, syntyi ja kasvoi poronhoitajaperheessä Unna Tjerusjin saamelaisyhteisössä ja pitää poroa kauneimpana eläimenä maapallolla. Lennartilla on 30 vuotta kokemusta saamelaismatkailusta. Hän on Sápmi Naturen perustaja. Vieraat kaikkialta maailmasta tulevat yritykseen kokemaan saamelaista elämäntapaa pienimuotoisella ja kestävällä tavalla. Sápmi Nature Camp sijaitsee Jällivaaran ja Jokkmokkin ulkopuolella Sjávnján luonnonsuojelualueella, joka on osa UNESCO:n Laponia -maailmanperintöaluetta arktisessa Ruotsissa. Sápmi Nature Camp oli listattuna National Geographicin “21 paikkaa, joissa käydä, jos välität maapallosta” -listalla ja AFAR:in “yksi 27 parhaasta hotellista maailmassa” -listalla muutama vuosi sitten. Lennart on voittanut Paras ruotsalainen ekomatkailuyritys -palkinnon kahdesti, vuosina 2004 ja 2019, ja oli ehdokkaana Ruotsin Lapin matkailun alueorganisaation Swedish Lapland Visitors Boardin Suuressa Matkailupalkinnossa vuonna 2019. Lennart Pittja oli yksi projektijohtajista Visit Sápmissa 2010 - 2014, hän on työskennellyt Nature’s Best -sertifioinnin kanssa kansallisen luontomatkailuorganisaation Naturturismföretagenin hyväksi, jonka hallituksessa hän on ollut mukana useampia vuosia. Tällä hetkellä on Swedish Lapland Visitors Boardin hallituksessa. Lennart Pittja on jakanut tietoa saamelaismatkailusta ja alkuperäiskansojen arvoista konferensseissa ja tapaamisissa ympäri maailman. Kaikkialla Saamenmaalla (paitsi Kuolan niemimaalla), Euroopassa ja maailmassa. Maaliskuussa 2023 hänellä oli esitys Maailman Alkuperäiskansamatkailuhuippukokouksessa Perthissä, Australiassa. Lennart kuuluu WINTA:n – World Indigenous Tourism Alliancen johtajuusneuvostoon. Lennartilla on kaksi aikuista tytärtä. Hän asuu Jällivaarassa, Ruotsin puolella Saamenmaata.
John Barrett
John Barrett on Kapiti Island Nature Tours and Nature Lodge -yrityksen puheenjohtaja ja perustaja. Kyseessä on Maori-perheen operoima, useita palkintoja voittanut matkailuyritys, joka sijaitsee yhdellä Uuden-Seelannin tärkeimmistä luonnonsuojelualueista, Kapitin saarella. Yritys keskittyy voimakkaasti kehittämään whanau (perhe) hapu ja Iwi (heimoryhmä) jäseniä matkailutyöhön, joka on merkityksellistä taloudellisesti, kulttuurisesti, ympäristöllisesti ja sosiaalisesti. John on ollut mukana matkailusektorilla hallinnollisissa rooleissa alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla NZ Maori Tourism -Maori-matkailuorganisaation kautta ja on perustajajäsen World Indigenous Tourism Alliancen (WINTA) johtajuusneuvostossa. John on aktiivinen heimoissaan taloudellisen kehittämisen, korkeakoulutuksen, kulttuurin säilyttämisen sekä ympäristöstä huolehtimisen aloilla. Hänellä on yli 40 vuotta kokemusta johtamisesta ja hallinnasta yksityisissä ja julkisissa organisaatioissa ja yrityksissä.
Heikki Nikula
Olen syntyperäinen inarilainen ja perheessäni on elämänkumppanini Anna-Leena Lahti ja kaksi pientä poikaa Marttin ja Juhháán. Isäni perhe eli inarinsaamelaisessa luontaistaloudessa eli heidän pääelinkeinonsa olivat kalastus, metsästys ja poronhoito. Äitini on kotoisin Ounasjokilaaksosta ja muutti nuorena naisena 1960-luvulla Inariin ottaakseen hotellinjohtajan pestin vastaan Inarin matkailuhotellissa ja aika pian tapasi Isäni. Olen lapsesta saakka tottunut käymään äitini työn ansiosta eri ravintoloissa sekä hotelleissa. Isä Reino on opettanut minut kalastamaan, metsästämään, keräilemään ja kaikkeen siihen, mitä pohjoinen kulttuuri on. Isän opeista tärkein on kuitenkin luonnon kunnioittaminen ja arvostaminen. Kun maistaa loppukesästä Juutuanjoelta pyydettyä sen rannalla hiilloksella halsterissa paistettua harjusta, ymmärtää miksi Lapin puhtaasta luonnosta saatava ruoka on huippulaatuista. Ei ruoka muutu sen paremmaksi missään maailmalla, vaikka sen tryffeleillä ja hanhenmaksalla kuorruttaisi. Lukion jälkeen lähdin opiskelemaan kokiksi Rovaniemelle ravintolakoulu Oppipoikaan, kun olin jossakin vaiheessa alkanut kiinnostua ruoanlaitosta. Kesät menivät töissä äitini hotellissa ja vuonna 1994 päätin lähteä opiskelemaan päätoimisesti musiikkia pop-jazz-linjalle Joensuun konservatorioon. Pohjois-Karjalan kierros kesti vajaan kymmenen vuotta ja sen aikana ehdin toimia hevostilallisena, ravintoloitsijana, muusikkona ja kouluttauduin keittiömestariksi ravintolakoulu Perhossa. Etelässä vietettyjen vuosien jälkeen kotikylä alkoi kutsua luokseen ja v. 2003 muutin takaisin Inariin ja aloimme pitämään ja kehittämään siskoni Kaisun kanssa äitini hotellia. Paluuni jälkeen myös isäni suvun inarinsaamelainen kulttuuri ja perinteet ovat alkaneet kiinnostamaan yhä enemmän. Toimimme siskoni Kaisu Nikulan kanssa hotelli Inarin Kultahovin yrittäjinä vuosina 2001-2023 ja ravintolamme Aanaar valittiin Suomen gastronomisen seuran toimesta vuoden ravintolaksi Suomessa vuonna 2020. Olen toiminut kokkina lukuisissa tv-ohjelmissa (mm. Loirinuotiolla, Burgerimies ja Villen keittiössä). Sijoituin Sápmi awards keittiötaidon kilpailussa jaetulle toiselle sijalle v. 2014. Tykkään kalastaa perholla ja uistimella ja kaikki luontoelämykset ja niihin liittyvä pohjoinen vuodenkierto ovat minulle ne tärkeimmät syyt asua Inarissa ja niistä nautitaan päivittäin. Suhteeni luontoon näkyy myös ruokafilosofiassani ja koskematon luonto ja viimeiset vanhat metsät, joita Inaristakin vielä löytyy, ovat minusta tärkeitä ja säilyttämisen arvoisia.
Frank Antoine
Päällikkö Frank Antoine on Bonaparte-alkuperäiskansaa, joka on osa Sisä-Salishin alueen Shuswap-kansaa Kanadassa. Hän on myös yksi Moccasin Trails -alkuperäiskansamatkailuyrityksen perustajista. Yritys toimii Kamloopsissa ja Kelownassa Brittiläisessä Kolumbiassa Kanadassa. Frankin elämänaikaiset kokemukset ja kulttuuriset käytännöt ovat antaneet hänelle alustan, jolla työskennellä matkailuelinkeinossa monella tasolla. “Alkuperäiskansamatkailun kasvattamisen haluaminen on sen oppimista, kuinka luottaa ja kuinka jakaa alkuperäiskansa-arvojamme kunnioittavan liiketoiminnan muodossa. Oikein tehtynä matkailu opettaa vieraillemme ja kävijöillemme esi-isiemme autenttisia tapoja.” Frank on toiminut erilaisissa matkailun hallintoelimissä Brittiläisessä Kolumbiassa ja Kanadassa ruohonjuuritasolta kansalliselle tasolle. Hän on tällä hetkellä myös World Indigenous Tourism Alliancen (WINTA) puheenjohtaja. Hän on haluttu puhuja, joka hallitsee monet alkuperäiskansoihin liittyvät aiheet mukaan lukien hänen oma inspiroiva matkansa, suhteiden ja kumppanuuksien rakentaminen, autenttisen alkuperäiskansamatkailun kehittäminen, alkuperäiskansainen voimaantuminen ja monia muita aiheita. Frank on vahva kulttuurilähettiläs ja jakaa ylpeänä perinteisiä arvoja, joita hän kantaa tänään.
Ellinor Guttorm Utsi
Lähes 60-vuotias, isoäiti 8:lle. Kasvanut poronhoitajaperheessä, naimisissa poronhoitajan kanssa, ja olemme valinneet poronhoidon päätulonlähteeksemme. Poronhoito on haasteellinen ammatti. Elämme porojen kanssa ja poroja varten. Kutsumme sinut osallistumaan puhtaaseen elämään vierailemalla yrityksessämme Davvi Siidassa. (linkki: https://davvisiida.no/en/) Seikkailuja Saamenmaalla. Ole vieraamme elämässämme, perinteissämme ja historiassamme, jotka punoutuvat yhteen porojen kanssa. Saamenkäsityö duodji on tärkeä osa elämääni.
Carinan Ren
Carina Ren on apulaisprofessori Aalborgin yliopistossa Tanskassa ja AAU Arcticin, yliopistonsa arktisen yhteistyöalustan, johtaja. Carina tutkii matkailun kehittämisen ja arktisen sosiaalisuuden välisiä suhteita keskittyen erityisesti Grönlantiin. Hänen viimeaikaiset ja meneillään olevat tutkimusprojektinsa keskittyvät kulttuurisensitiiviseen matkailun kehittämiseen, risteily-yhteisöihin Grönlannissa sekä arktisen matkailun tulevaisuuteen sosio-ympäristöllisten muutosten valossa.
Áile Aikio
Áile Aikio on saamelainen tutkija, joka toimii tutkijatohtorina Lapin yliopistossa. Hänen tutkimusintresseihinsä kuuluvat saamelainen käsityö ja taide, kulttuuriperintö, perintökäytäntöjen dekolonisaatio ja alkuperäiskansaistaminen sekä monilajinen yhteiselo. Hänellä on tohtorin tutkinto yhteiskuntatieteistä sekä maisterin tutkinto etnologiasta. Tällä hetkellä hän työskentelee ’Sámi Political Traditions and Thought in Co-becoming with the Environment’ -hankkeessa, jota rahoittaa Suomen Akatemia. Hänen viimeisimpiin julkaisuihinsa kuuluvat hänen väitöskirjansa ’Saamelainen museo? Tutkimus saamelaisen kulttuuriperinnön ontologisesta politiikasta’ (2023) sekä yhteistoimitettu kirja ‘The Sámi world’ (2022). Ennen tohtoriopintojaan Aikio työskenteli kuraattorina Saamelaismuseo Siidassa, jossa hän syvensi asiantuntemustaan saamelaisesta kulttuuriperinnöstä ja taiteesta.
Taija Aikio
Taija Aikio toimii yleisövastaavana Saamelaismuseo Siidassa Inarissa. Hän on työskennellyt Siidassa seitsemän vuotta, aloittaen asiakaspalvelusta, siirtyen markkinointiin ja nyt johtaa yleisöt ja näyttelyt tiimiä. Hän on opiskellut saamelaiskulttuuria Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa ja tuo työhönsä sekä henkilökohtaisen että ammatillisen näkökulman inarinsaamelaisena. Siida valittiin Euroopan vuoden museoksi 2024, erityisesti ansiokkaasta työstään saamelaisyhteisöjen kanssa tehdystä työssä. Siidassa kulttuurinen kestävyys ei ole vain periaate – se on kaiken toiminnan ydin. Työ perustuu aina tiiviiseen yhteistyöhön saamelaisyhteisöjen kanssa, varmistaen, että alkuperäiskansojen ääni ei ole vain mukana, vaan aktiivisesti ohjaamassa kehitystä.
Maarit Länsman
Maarit Länsman on Utsjoelta kotoisin oleva saamelaisen perinneruoan taitaja. Taustaltaan Maarit on sosiaalityön ammattilainen ja hän on ollut mukana aktiivisesti yhteisötoiminnassa vuosikymmeniä.
Euroopp Alggmeerturismmkonfereʹnss EITC 2025
World Indigenous Tourism Alliance, Sääʹmteʹǧǧ da Lappi universiteʹtt jäʹrjste meeraikõskksaž alggmeerturismmkonfereeʹns Aanrest vueʹssmannust 2025.
Konfereeʹns väʹlddteeʹmmen lij eettlânji ǩeâllʼjeei alggmeerturismm. Jeäʹrben vuäjjnet maatkčummša, kååʹtt šâdd Euroopp aarktlaž vuuʹdin.
Konfereeʹns jäʹrjstet Lääʹdd Mättʼtõs- da kulttuurministeria miõttâm spesiaalveäʹǩǩvuõđin.
Ǩeâllʼjeei alggmeerturiism aarktlaž vuuʹdin
Haʹŋǩǩõs ravsmâtt ǩeâllʼjeei alggmeerturiism õõudâsviikkmõõžž Tâʹvvjânnmi aarktlaž vuuʹdin säimmõõttmõõžž da õhttsažtuâj veäkka, koid vuässâʹtte Ruânnjânnmest, Taarrjânnmest, Ruõccjânnmest, Lääʹddjânnmest da jeeʹres jânnmin toiʹmmjeei alggmeerturismmpõõrǥâsneeʹǩǩ, Sääʹmteeʹǧǧ, universiteeʹtt, turiism organisaatio di World Indigenous Tourism Alliance. Haʹŋǩǩõõzz tååim šâʹdde Euroopp alggmeerturismmkonfereeʹns EITC 2025 seʹst Aanrest vueʹssmannust 2025.
Haʹŋǩǩõõzz tääʹvtõsân lij ravsmâʹtted ǩeâllʼjeei alggmeerturiism õõudâsviikkmõõžž Tâʹvvjânnmi aarktlaž vuuʹdin:
- altteeʹl da raaveeʹl õhttsažtuâjast čõõđ aarktlaž vuuʹd šõddi teâđ õhttsaž raajjmõõžž da vaalmâšvuõđi ooudâsviikkmõõžž
- tuärjjeeʹl pääiklaž turiism mieʹrrorganisaatioid da põrggsid tõi strateeglaž täävtõõzzin ǩeâllʼjeei jäärnaǩtåimmčåuddmõõžžid kuõskeeʹl
Haʹŋǩǩõõzz teäggat Tâʹvvjânnmi Ministersuåvtõõzz aarktlaž õhttsažtuâj programm.
Haʹŋǩǩõskueiʹm
Järjestäjät
”Valpurpeeiʹv vuâzzaž cuõŋŋu âʹlnn.”
Vuäʹmmvueʹǩǩ särnnad, kååʹtt mainstââll kuäʹss leʹčči vueʹzzin äiʹǧǧ šõddâd maailma.
Snimldõõǥǥâst äldd lij vueʹzzin õhttu jiõččines pirrõõzzâst, koʹst tõt lij mättjam juõʹǩǩ eeʹjj kueʹdded.
Mäʹhtt-i lij maaiʹlm tõn pirr mottjam õõuʹdab iiʹjji kueʹddem mâŋŋa. Mâiʹd jos vueʹss ij ni šõõdd cuõŋŋu õõl?
Lappist luâtt lij čuuʹt rââʹžžes, da tän tuejjõõzzâst koittum puʹhtted õlmmsa, mõõn jåʹttlânji maaiʹlm mottai, koozz meäʹccjieʹllʼjin, mâʹte puõccuin, âlgg pâi šiõttlõõvvâd. Luâđ rââʹžžesvuõđ mij jeäʹp možât samai fiʹtte da tõn, mõõn nalla tõk še uuʹcces ääʹšš vaaikte jiânnai. Puäʒʒ kuuitâǥ jeäll da tuejjad mâʹte lij čueʹđi iiʹjji ääiʹj mättjam, leša mäʹhtt ǩeävv, ǥu maaiʹlm čuuʹt jåʹttlânji mottai tõn pirr?