Skip to main content

Tuâjjneävv da vuäppõs

Sääʹmturiism jieʹlli kulttuurkueʹstelm plaan (SMEKS)

Mii lij SMEKS

Sääʹmturiism jieʹlli kulttuurkueʹstelm plaan (SMEKS) lij tuâjjneävv, koonn veäkka põõrǥâs häämad da vuâmmaž toiʹmmjummšes vaaiktõõzzid jiiʹjjes toiʹmmjempirrõʹsse da tõn jeärrsid aassjid da toiʹmmjeeʹjid (ml. äʹrbbvuõđlaž jieʹllemvuõʹjji da dommtaarb harjjteei) jieʹlli kulttuurkueʹstelm vueʹssen.

SMEKS hiâlpad tuõttâd da kommunikâʹstted kuâstlvânji, čiõlggsânji da õđđmallânji pääiklažõutstõʹsse, äʹššniiʹǩǩid da õhttsažtuâjjvueʹsspieʹlid põrggâz vaʹstteemvuõđâst da eettlaž ǩeâllʼjemvuõđâst di tõʹst, kooi konkreettlaž naaʹlivuiʹm põõrǥâs čõõđat ǩeâllʼjemvuõđ jeeʹres vuälladvuõđid. Lââʹssen SMEKS vieʹǩǩad cõggâd čaʹjjõʹtti ceälkkmõõžžid (ouddm. ruânnceälkkmõõžž).

SMEKS veäkka turismmtååim ohjjeet nuʹtt, što tõt seeilat, tuärjjad da raavad sääʹm kulttuurkueʹstelm jieʹllemviõǥǥ. Plaan õhttad teâđ äʹrbbvuõđlaž jieʹllemvuõʹjjin, kulttuurääʹrbest, luâđ määŋghämmsažvuõđâst da vuuʹd âânnmõõžž jiiʹjjesnallšemvuõđin, di meäʹrtââll, mäʹhtt turismm vuäitt toiʹmmjed suåvâst täi äärvai, pääiklažõõutstõõzzin di jieʹlli kulttuurkueʹstlmin. SMEKS lij tuâjjneävv, kååʹtt ohjjad säʹmmlai dommvuuʹd turiism vaʹstteemvuõđlanji di kulttuursânji, sosiaalʼlânji da ekolooglânji ǩeâllʼjeeinalla.

SMEKS âlgg  ââʹnned seʹst konkreettlaž rajjõõzzid (ml. rajjõõzzi kovvõs) jååttlõkčuõvvmaall ââʹneeʹl õuddmiârkkân kueʹstelm âânnmõʹšše, turismmǩeäinai plaanmõʹšše, rajlmi sõõʹjid da šõddmõõžži jäʹrjstummša. Plaan täävtõsân lij staanâd jieʹlli kulttuurkueʹstelm nuʹtt, što turismm tuärjjad tõn seillmõõžž da äuʹǩǩad pääiklažõõutstõõzz kuʹǩes äiʹǧǧkõõskâst še.

Peeiʹvtummuš da muttsi lokku välddmõš

Plaan peeiʹvtet uuʹccmõsân kuõiʹt eeʹjj kõõski leʹbe tääuʹjben, jos toiʹmmjempirrõõzzâst šâʹdde miârkteei muttâz. Näkam muttâz vuäiʹtte leeʹd õuddmiârkkân:

  • äimmõsmuttsest šõddi muõtt- leʹbe jiõŋŋtuejjeeʹji muttâz,
  • ǩeäinai ânnʼjõõvvmõõžžâst šõddi muttâz,
  • turisttmeäʹri leiʹǧǧ šorrnummuš, kuäʹss jooʹttjid ohjjeet ooʹccben kuârmtum vuuʹdid leʹbe ääiʹjpooddid.

Muttsi mieʹldd äʹššniiʹǩǩid uvddum vuäppõõzzid vueiʹtet j še jouddâd peeiʹvted, što toiʹmmjummuš pââšš vaʹstteemvuõđliʹžžen, eettlânji ǩeâllʼjeeʹjen da õʹhttesuåppjen jieʹlli kulttuurkueʹstelm pueʹrrvââjjmõõžžin.

Vuäppõs SMEKS raajjmõʹšše

SMEKS kaʹnnat raajjâd tärkka da ääiʹj ââʹneeʹl. Ǥu põõrǥâs lij raajjâm SMEKS, tõn vuäitt ââʹnned äuʹǩǩen sertifiâʹsttemkriteeʹrin. Nuuʹbbi õõri sertifikaatt kriteeʹrjooukid vuäitt še  äuʹǩǩeed SMEKS tiuddeʹmmen. SMEKS vueiʹtet še raajjâd palddlõõžži sertifikaatt kriteeʹrjooukin, kuäʹss pâjjlõs tuâjj occan da kuhttu tiuddee nuuʹbbeez.

SMEKS siiskõs

SMEKS sizz piijât pââjas vuäʹnkânji põrggâz pukid tååimaid di toiʹmmjemvuuʹdid vaaiktemvuuʹdineez (max. 1000 miârkkâd/äʹšš, kääzzkõs leʹbe tåimm). Jeäʹrben vääʹldet lokku tååim vueʹssvuuʹdid, kookk ǩieʹppee da/leʹbe lââʹzzte turiismâst šõddi vaʹǯǯtõõzzid, õõuʹdee positiivlaž da/leʹbe lââʹzzte negatiivlaž vaaiktõõzzid põrggâz toiʹmmjemvuuʹd sääʹmõõutstõõzzâst da jieʹlli kulttuurkueʹstlmest.

SMEKS sizz kuulli vueʹssvuuʹd

Vueʹlnn looǥǥtõllum vueʹssvuuʹd da tuâj âʹlǧǧe siskkned SMEKS sizz:

  1. Põrggâz äärv, tuâjj da täävtõõzz
    1. Põõrǥâs peejj pââjas SMEKS sizz põrggses äärvaid, tuâj (missio) da täävtõõzzid (visio leʹbe tõn koʹst põõrǥâsneǩ vuäinn åårrmes viiđ eeʹjj ǩeeʹjjest). Mõõkk lie põrggâz kõskksõmâs äärv? Mäʹhtt äärv kuâsttje põrggâz toiʹmmjummšest da tuâjast, što täävtõõzzid piâzzžet da visio šõõddči realiistliʹžžen?
      Õuddmiârkk: Meeʹst põrggâz kõskksaž äärvaid kooll kulttuur ciistvuõtt, vaʹstteemvuõtt da õhttsallâšvuõtt. Meeʹst missio lij taʹrjjeed määtklaid tuõtt da eettlânji ǩeâllʼjeei sääʹmkulttuuʹre vuâđđneei aiccmõõžžid, kookk äuʹǩǩee še pääiklažõõutstõõzz. Meeʹst visio lij viiđ eeʹjj ǩeeʹjjest leeʹd vaʹstteemvuõđstes da eettlaž ǩeâllʼjemvuõđstes tobddum toiʹmmjeei, kååʹtt taʹrjjad tuõtt sääʹmkulttuuršõddmõõžžid õhttsallašvuõđ da jieʹlli kulttuurkueʹstelm raaveeʹl.

  2. Põrggâz vaʹstteemvuõđlaž da eettlânji ǩeâllʼjeei sääʹmturiism linjjummuš (jäärnaǩtåimmplaan vueʹssen)
    1. Põõrǥâs rääjj jiiʹjjes vaʹstteemvuõđlaž da eettlânji ǩeâllʼjeei sääʹmturiism linjjummšes. Tät vuäʹnkõs teʹkstt lij põrggâz sääʹm čõõʹlmi raajjâm jäärnaǩjuurd. Põrggâz jiiʹjjes sääʹmturiism linjjummuš vaʹsttad vuäʹnkânji täid kõõččmõõžžid: Muʹvddem sääʹmkulttuuʹre vuâđđõõvvi jeäʹlstõõzzid, kääzzkõõzzid leʹbe ouddsid põõrǥâs taʹrjjad? Mâiʹd vuâđđjurddjid da linnjõõzzid põõrǥâs jiiʹjjes toiʹmmjummšest âânn? Mii da ǩeäk lie põrggâz toiʹmmjummša da äärvaid šiõttlõs tääʹvtõllum joouk?
      Õuddmiârkk: Meeʹst põõrǥâs lij vaʹstteemvuõđlaž da eettlânji ǩeâllʼjeei sääʹm põõrǥâs, kååʹtt taʹrjjad äʹrbbvuõđlaž âʹlddporrmõõžž, porrmõštuâjjpaaʹjid da ǩiõtt-tuâjjpaaʹjid. Meeʹst toiʹmmjummuš vuâđđââvv kulttuur ciʹsttjummša, õhttsallašvuõʹtte da ekolooglaž vaʹstteemvuõʹtte. Miʹjjid vaʹstteemvuõtt miârkkšââvv tååimai vaaiktõõzzi ǩeeʹjjteʹmes ärvvtõõllmõõžž pääiklažõõutstõõzz jieʹllma da tõn lokkuvälddmõõžž õhttsažtuâjast vuuʹd čiõǥǥârkååʹdd da jeeʹres toiʹmmjeeʹjivuiʹm, što turismm tuärjjad jieʹlli kulttuurkueʹstelm pueʹrrvââjjmõõžž. Tääʹvtõllum jooukâst lie turiist, kookk ouʹdde äärv tuõtt, vaʹstteemvuõđlaž da eettlânji ǩeâllʼjeei sääʹm kulttuuraiccmõʹšše.

  3. Mäʹhtt sosiaalʼlaž da kulttuursaž tåimmlååʹpp lij vuåǯǯum da ǩeäʹst?
    Õuddmiârkk: Meeʹst põõrǥâs lij saǥstõõllâm pääiklaž čiõǥǥârkooʹddin da suåppâm turismmǩeäinai šiõttummšest nuʹtt, što tõk jie sieʹjjet palggmõõžž. Šiõǥǥ kaammisueiʹn noorrâmvuuʹd lie mieʹrruum kueʹđđed ǩieʹssturismmvuuʹd åålǥpeälla. Nääiʹt leäʹp vuäǯǯam sosiaalʼlaž da kulttuursaž tåimmlååʹv toiʹmmjed vuuʹdest, da õhttsažtuâjj raavad naʹddjõõzz pääiklažõõutstõõzz da põrggâz kõõskâst.

  4. Mäʹhtt põrggâz tååim vaaiktemvuuʹd sosiaalʼlaž, kulttuursaž, ekolooglaž da tällõõzzlaž ǩeâllʼjemvuõđ da ǩiõrddâmvuõđ lie valddum lokku? Mäʹhtt tõk lie meäʹrtõllum? Ǩeäk puk lie vuässõttum?
    Õuddmiârkk: Meeʹst põõrǥâs lij kaartʼtam õhttsažtuâjast pääiklaž kueʹllšeeʹllemkooddin, čiõǥǥârkooʹddin da kååʹdd pirrõsäʹšštobddjin vuuʹd sosiaalʼlaž, kulttuursaž, ekolooglaž da tällõõzzlaž ǩeâllʼjemvuõđid da ǩiõrddâmvuõđid. Kaartʼtummšest vaʹlddeš lokku õuddmiârkkân čäʹccõõzzi kueʹllnaaʹlid, puäʒʒhååid palggâmvuuʹdid, rââʹžžes luâttpaaiʹǩi kuârmtõõzz di siid infrastruktuur kapasiteeʹtt. Õhttsaž saǥstõõllmõõžži vuâđald õnnum ǩeäinaid šiõtteeš nuʹtt, što tõk jie sieʹjjet palggmõõžž, jie ââʹn leeiǥas luâđ, väʹldde lokku pääiklaž viõʹlǧǧeshõʹppi reviir da äʹššneǩmieʹrid rajjteš sesoŋŋaaiʹjin. Nääiʹt ainsmõʹtteš, što turismm tuärjjad nuʹtt pääiklažõõutstõõzz ǥu pirrõõzz pueʹrrvââjjmõõžž kuʹǩes še äiʹǧǧkõõskâst.

  5. Põrggâz toiʹmmjummšest äuʹǩǩuum sääʹmkulttuur da luâđ resuurs
    1. Koid sääʹmkulttuur vueʹssvuuʹdid põõrǥâs äuʹǩǩad taʹrjjuum jeäʹlstõõzzin, kääzzkõõzzin da ouddsin?
      Õuddmiârkk: Meeʹst põõrǥâs taʹrjjad porrmõštuâjjpaaʹjid, koin ââʹnet äʹrbbvuõđlaž aunnsid da mättʼtet tõõi sääʹmkulttuur miârktõõzz. Õutstõõzzin lij saǥstõllum da suåppum tõin raajin, mâiʹd aunnsi diõtt haaʹleet särnnad äʹššniiʹǩǩid, õuddmiârkkân poorrâmrääʹzz âânnmõõžžâst talkksallaš âânnmõõžžâst.

    2. Mâiʹd luâđ vueʹssvuuʹdid põõrǥâs âânn jiiʹjjes toimmjummšest, ouddsin da/leʹbe kääzzkõõzzin? Mäʹhtt põõrǥâs seuʹrrai toiʹmmjummšes vaaiktemvoudda kuulli pirrõõzz vueʹjj? Mõõkk lie põrggâz toiʹmmjemvuuʹd čuõlmmpääiʹǩ da vaʹǯǯtõõzz? Mäʹhtt põõrǥâs câgg negatiivlaž vaaiktõõzzi šõddmõõžž? Mäʹhtt põrggsest vääʹldet lokku vueiʹtlvaž juʹn âʹlnn åårrai vaʹǯǯtõõzzid? Muʹvddem pirrõõzz lokku vaʹlddi leʹbe pirrõʹsse pueʹrid tuâjaid põõrǥâs harjjat da mäʹhtt tõin saaǥǥtet? Mäʹhtt põõrǥâs tuejjad äimmõsmuttâz vuâstta? Čiŋlmõʹtti teâtt põrggâz toiʹmmjem jiõččseuʹrrjummšest da tõn čõõđ viikkmõõžžâst käunnai sannõõzzâst: seuʹrrjemriâšldõk.
      Õuddmiârkk: Meeʹst kuånsttvaljstõʹǩǩe ekolooglânji ǩeâllʼjeei turiism õuʹdde koʹlle turiisti äjjnem kuuʹǩǩummuš da õhttsaž säättai aktiivlaž äuʹǩǩummuš. Täi lââʹssen meeʹst põõrǥâs ohjjad äʹššniiʹǩǩid vaʹstteemvuõđlaž sääʹmkulttuuʹre kuulli kääzzkõõzzid, mâʹte Sääʹmkulttuurkõõskõs Sajoozz da Sääʹm-museo Siida vuäʹpstum tobdstõõttmõõžžid, vaʹstteemvuõđlaž da eettlânji ǩeâllʼjeei puäʒʒtäälaid tobdstummšid di kuuskõõzzi ǩiõččõõllma õuddmiârkkân čuõiǥeeʹl. Turiist vuäǯǯa nääiʹt õll tääʹzz jeäʹlstõõzzid da äärv ouddmõš pääiklaž luõttu da kulttuuʹre lâssan hääit tuejjtemtaa pääiklaž õõutstõõzzid.

    3. Mâiʹd kulttuur da luâđ vueʹssvuuʹdid kueʹđet turiism åålǥpeälla da mõõnn diõtt?
      Õuddmiârkk: Meeʹst põõrǥâs ij jääʹrjest toiʹmmjummuž säʹmmlai pââʹss paaiʹǩin, rââʹžžes šõddâmpirrõõzzin leʹbe vaarvuâlaž šlaaji kueʹddempaaiʹǩin, što tõõi ärvv, rääuh da ceâlaivuõđ seilla še pueʹtti puõlvvõõǥǥid.

    4. Mâiʹd äʹrbbvuõđlaž jieʹllemvuõʹjjid harjjtet põrggâz tååim vaaiktemvuuʹdest? Mäʹhtt põõrǥâs suåvat toiʹmmjummšes õʹhtte äʹrbbvuõđlaž jieʹllemvuõʹjji harjjtummšin? Mäʹhtt hååidat taarbšum konsultaatioid äʹrbbvuõđlaž jieʹllemvuõʹjji harjjteeʹjivuiʹm? Mäʹhtt vääʹldet lokku põrggâz tååim vaaiktemvuuʹdest åårrai sääʹmõutstõõzz dommtaarb da porrmõš-staan puåtkteʹmes teâuddmõõžžâst.
      Õuddmiârkk: Meeʹst põrggâz toiʹmmjemvuuʹdest harjjtet puäʒʒhååid da kueʹllšeellmõõžž. Leäʹp suåppâm pääiklaž čiõǥǥârkooʹddin da kueʹllšiiʹllʼjivuiʹm (ml. Dommtarbbšiiʹlli) ǩeäinai da äiʹǧǧtaauli šiõttõõllmõõžžâst nuʹtt, što tõk jie sieʹjjet palggmõõžž leʹbe kueʹllšeellmõõžž. Lââʹssen leäʹp saǥstõõllâm mieʹrrkõõski tõʹst, mäʹhtt turismmtåimm lij vaaiktam õuddmiârkkân puõccui palggma.

  6. Põrggâz SWOT-analyys
    1. Põõrǥâs rääjj vuäʹnkõs SWOT-analyys vuâđđõõveeʹl pääiʹǩest vitt tuejjuum põrggâz toiʹmmjem kaartʼtummša. Põrggâz SWOT-analyys âânn seʹst liist põrggâz tååim raavâs pieʹlin, rââʹžžesvuõđin, vueiʹttemvuõđin da vaarin.

    2. Lââʹssen põõrǥâs ärvvtââll toiʹmmjummšes riiskid da vaarid (lääʹǩǩ ââʹnnemkääzzkõõzzi staanvuõđâst 185/2025) säʹmmlai čõõʹlmi. Riiski da vaari ärvvtõõllmõõžž vueiʹtet tuejjeed jiiʹjjes maall mieʹldd, õuddmiârkkân snimldõõǥǥi, kaarti leʹbe jeeʹres visuaalʼlaž neävvaivuiʹm.

  7. Põrggâz toiʹmmjemvuuʹd kartt (tääʹrǩab vuäppõõzz: kartt)
    1. SMEKS âânn seʹst karttvuâđ, koozz põõrǥâs mieʹrǩǩad puk toiʹmmjummšes ââʹneeʹl seʹst vaaiktemvuuʹdid ml. tåimmpäikka šõddi serddjummuž. Kaartâst ââʹnet jååttlõkčuõvvmaall, koʹst rââʹžžes vuuʹdid jeäʹt kovvuku tääʹrǩeld, leša tõi åårrmõõžž da miârktõõzz tobdstet.

    2. Karttvuâđđ konkretisâstt säʹmmlai maaiʹlmkoʹvve kuulli vuâđđjurddi toiʹmmjed luâđ ciʹsttjeei da lokku vaʹlddi naaʹlin. Seämmast tõt raavad sertifikattprograamm auditõõʹstjid da sertifikaattâst mieʹrreei vueʹsspeälla, što põrggâz tååim vaaiktõõzzi sizz koʹlle tääʹrǩes vuuʹd da tõi miârktõõzz lie tobdstum, meäʹrtõllum, valddum lokku da tõi âânnmõš lij smiõttum, vaʹstteemvuõđlaž da eettlânji ǩeâllʼjeei..

    3. Kaart õõl mieʹrǩǩeet jeeʹres naaʹlivuiʹm:
      • kulttuur da luâđ vueʹssvuuʹdid, koid põrggâz toiʹmmjummšest äuʹǩǩeet di kueʹđet äuʹǩǩeeǩâni,

      • jeärrsid vuuʹd aassjid, jeärrsid toiʹmmjeeʹjid,

      • jeeʹrab teâđstummuž kaiʹbbjeei rââʹžžes vuuʹdid da paaiʹǩid, mâʹte vaarvuâlaž šlaaji reviirid da pieʹzzid leʹbe rââʹžžes šõddâmpirrõõzzid, koid põrggâz toiʹmmjummšest lij leʹbe vuäitt leeʹd vaaiktõs.

Sääʹmturiism jieʹlli kulttuurkueʹstelm plaaʹne õhttuum kartt

Kartta on olennainen osa vastuullista ja eettisesti kestävää saamelaismatkailua ja Saamelaismatkailun elävän kulttuurimaiseman suunnitelmaa (SMEKS). Karttaan merkitään yrityksen toiminta ja sen vaikutusalue, ne kulttuurin ja luonnon osa-alueet, joita hyödynnetään matkailussa, sekä ne, jotka jätetään hyödyntämättä. Lisäksi karttaan sisällytetään tiedot muista alueen toimijoista, asukkaista sekä erityistä huomiota vaativista kohteista (esim. uhanalaisten lajien kasvuympäristöt ja elinpiirit, vasonta-alueet, pyhät paikat).

Kartta toimii myös eettisenä välineenä ja konkretisoi saamelaisten maailmankuvaan kuuluvan periaatteen: kulttuurimaisemassa toimitaan luontoa kunnioittavalla ja huomioivalla tavalla. Samalla se toimii dokumentointivälineenä, jolla yritys osoittaa vastuullisuutensa auditoinnissa ja suunnittelee toimintansa yhteensopivaksi poronhoidon, muiden perinteisten elinkeinojen ja saamelaiskulttuurin harjoittamisen kanssa. Kartan avulla voidaan osoittaa, että toiminta perustuu yhteisölähtöiseen arviointiin sekä paikkasidonnaisten kestävyyksien ja kantokykyjen kunnioittamiseen ja huomioimiseen.

Kartat ovat perinteisesti olleet sekä käytännön että kulttuurisen tiedon välittäjiä: niiden avulla on siirretty sukupolvelta toiselle tietoa luonnosta, kulkureiteistä, kalastus- ja metsästysalueista sekä paikoista, joilla on hengellistä tai symbolista merkitystä. Kansainvälisissä alkuperäiskansoja koskevissa linjauksissa painotetaan, että kulttuurisesti merkittävän tiedon esittäminen kartalla edellyttää aina yhteisön osallistumista ja hyväksyntää.

Vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun yhteydessä kartat voivat sisältää tietoa mm. perinteisistä elinkeinoista, kulttuuriperinnöstä ja historiallisista kohteista. Tällöin niiden suunnittelu ja laatiminen edellyttää yhteistyötä saamelaisyhteisön kanssa sekä yhteisön antamaa kulttuurista (Cultural Licence to Operate, CLO) ja sosiaalista toimilupaa (Social Licence to Operate, SLO) kulttuurisesti merkittävän tiedon esittämiseen. Karttoihin sisältyvän tiedon käyttö edellyttää sekä molemminpuolista luottamusta yrittäjän ja yhteisön välillä että yrityksen toiminnan kulttuurisen ja sosiaalisen hyväksyttävyyden varmistamista.

Kartta on Saamelaismatkailun vastuullisuussertifikaatin kannalta keskeinen työkalu, jolla osoitetaan yrityksen oman toiminnan vastuullisuus ja yhteisön hyväksyntä. Kaikkia karttaan merkittyjä tietoja ei kuitenkaan jaeta julkisesti. Arkaluontoiset kohteet, kuten pyhät paikat tai ruuhkautuneet alueet, eivät tule näkyä markkinoinnissa tai sosiaalisessa mediassa. Näin turvataan kulttuurisesti ja ekologisesti kestävien alueiden eheys sekä paikallisyhteisön oikeudet ja elinvoimaisuus.

Kartassa käytetään liikennevalomallia:

  • Vihreä: alueet, joissa toiminta on sosiaalisesti, kulttuurisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää eikä kantokyky ylity.
  • Keltainen: alueet, jotka ovat vain osan aikaa hyödynnettävissä tai joissa matkailu voi aiheuttaa haittaa tiettyinä ajankohtina (esim. vasomisaikana tai poroerotusten yhteydessä).
  • Punainen: alueet, jotka jätetään kokonaan matkailun ulkopuolelle (esim. pyhät paikat, hauraat luontokohteet, sesonkiaikoina ylikuormittuvat hot spot -kohteet).

Yrityksen toiminta-alueen ja sen vaikutusten merkitseminen karttapohjaan

Kartan on tarkoitus auttaa sekä yritystä että auditoijaa hahmottamaan yrityksen hyödyntämän alueen kokonaisvaltainen käyttö ja kuormittuneisuus.

Yrityksen hyödyntämät alueet/kohteet merkitään karttaan numeroimalla kukin kohde ja ympäröimällä kunkin numeroidun kohteen toiminnassa käytettävä alue (esim. tulistelupaikka, polttopuiden säilytyspaikka, aktiviteettialueen wc-tilat). Kohteeseen pääsyyn ja/tai seuraavaan kohteeseen liittyvät siirtymät reitit merkitään karttapohjaan viivalla. Jos yrityksellä on käytössä vaihtoehtoisia reittejä (esim. riippuen vuodenajoista) merkitään nämä reitit katkoviivalla ja selitteessä mainitaan eri reittien merkitykset. Jos yrityksellä on käytössä useampia reittejä ja/tai aktiviteetteja, merkitään kukin reitti eri värillä. Kaikki yrityksen käyttämät alueet/kohteet avataan myös lyhyesti kirjallisesti. Yrityksen toiminta-alueeseen sisältyy myös yrityksen toiminnan vaikutusalue, jonka kattavuus riippuu toiminnan laadusta, kestosta, toistuvuudesta ja laajuudesta. Liikennevaloalueiden värimaailma tulee tarkistaa vuosittain tai tarvittaessa useammin, jos tilanne muuttuu merkittävästi (esim. kanalintujen epäonnistunut pesintä, ilmastonmuutoksen negatiiviset vaikutukset talvilaitumiin).

Karttaan merkitään vihreällä ne alueet/kohteet, jotka sijaitsevat yrityksen toiminta-alueella ja joiden käytössä ei ole eettisesti kestämättömiä rajoitteita. Vihreät alueet nimetään tarkasti ja tietyn paikan nimen yhteyteen lisätään selite sekä avataan lyhyesti, miten kukin paikka on huomioitu. Esimerkiksi jos yrityksen huoltoreitti moottorikelkalla kulkee tietyn tokkakunnan talvilaitumen kautta, mainitaan selitteessä seuraavasti: alueella kuljetusten aikana nähtävät porot huomioidaan ja kierretään riittävän kaukaa, käytänteestä sovittu ko. tokkakunnan kanssa.

Keltaisella karttapohjaan merkitään ne alueet/kohteet, jotka saattavat olla osan aikaa hyödynnettävissä ja osan aikaa poissa yrityksen käytöstä, koska tiettynä aikana alueella liikkuminen aiheuttaa haittaa tai vaaraa elävälle kulttuurimaisemalle (esim. tunturihaukan pesät) tai kulttuurin harjoittamiselle (esim. kirkolliset juhlat kuten joulukirkko, helppokulkuiset kotitarvemarjastukseen liittyvät lähijängät). Keltaisten alueiden kulttuurisensitiiviset ja/tai ekologisesti herkät alueet jätetään yksilöimättä. Sen sijaan niiden kohdalle selitykseen kirjataan esimerkiksi herkkä elinympäristö tai kulttuurisensitiivinen paikka.

Punaisella karttaan merkitään alueet/kohteet, jotka tulee jättää kokonaan matkailun ulkopuolelle, mutta sijaitsevat yrityksen toiminta-alueella. Punaisia alueita ei tarvitse erikseen eritellä nimeltä, mutta ne tulee merkitä karttaan tarpeeksi laajasti alueen turvavyöhyke huomioiden.

Punaiset alueet nimetään kolmen kategorian alle:

  1. perinteisten elinkeinojen käyttämät kriittiset alueet (esim. Tenojoen perinteiset lohen patopyyntipaikat)
  2. kulttuurin harjoittamisen kriittiset alueet (esim. pyhät paikat)
  3. luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kriittiset alueet (esim. naalin pesä/reviiri).

Yrityksen henkilökunnalle, asiakkaille ja yhteistyökumppaneille tulisi esitellä pelkistetty kartta, jossa näkyvät nimettyinä vain vihreät alueet, jotta arkaluontoinen tieto ei pääse leviämään sitä tarvitsemattomille tahoille.

Sääʹmturiism vuʹvddkartt-tuâjjneävv – ââʹnnemvuäppõs

Yritys merkitsee karttaan koko toimintansa vaikutusalueineen ml. toimintapaikalle tapahtuvat siirtymät. Jokainen alue voidaan tallentaa ja myöhemmin palauttaa JSON-tiedostona.

1. Uuden alueen piirtäminen

Avaa “➕ Lisää uusi alue” -osio sivupalkista.

Valitse alueen väri:

  1. 🟢 Vihreä – matkailuun sopiva alue
  2. 🟡 Keltainen – vain osan aikaa matkailun hyödynnettävissä oleva alue
  3. 🔴 Punainen – matkailuun sopimaton alue

Valitse seuraavaksi muoto, jota haluat piirtää:

  1. Polygoni (monikulmio) – vapaamuotoinen alue
  2. Suorakulmio – selkeä rajattu alue
  3. Ympyrä – säteeltään määritelty alue
  4. Viiva – reitti (ml. huoltokuljetukset)

Kun valitset muodon, avautuu ikkuna, jossa voit antaa alueelle nimen ja lyhyen kuvauksen. Kun olet täyttänyt tulevan alueen perustiedot, valitse “tallenna” ja piirrä alue kartalle hiirellä. Alue tallentuu automaattisesti.

2. Alueen muokkaaminen

Voit muokata olemassa olevia alueita valitsemalla listalta tai klikkaamalla kyseistä aluetta kartalla. Alueelle ilmestyy vetolaatikot ja voit muokata sen muotoa, tai jatkaa tekstisisältöjen muokkaukseen.

3. JSON-tiedoston tallentaminen sertifiointia varten

Kun kaikki alueet on määritelty, avaa “🧰 Työkalut” -osio.

Paina Vie “JSON”.

Työkalu lataa tiedoston (esim. alueet.geojson) tietokoneellesi.
Liitä tämä tiedosto SMEKS:n liitteeksi sertifiointia varten.

4. Aikaisemman työn palautus

Jos haluat jatkaa aiemmin tallennetun työn parissa, avaa “🧰 Työkalut” -osio.

Valitse “Tuo JSON” ja hae aiemmin tallennettu .json tai .geojson -tiedosto.

Kartta lataa ja näyttää kaikki tallennetut alueet automaattisesti.

5. Vinkkejä

Voit tarkastella alueiden tietoja myös listasta “📍 Kaikki alueet” – klikkaa aluetta avataksesi tarkemmat tiedot.

Jos haluat aloittaa alusta, paina Tyhjennä kaikki (poistaa kaikki merkinnät).

Kartta tallentaa työn myös automaattisesti selaimen muistiin, joten pienet muutokset säilyvät vaikka sivu päivittyisi.

Yhteenveto:

  1. Piirrä, nimeä ja kuvaa alueet
  2. tallenna JSON-tiedostona
  3. liitä tallennettu JSON-tiedostokokonaisuus SMEKS:n liitteeksi sertifiointia varten tai tuo myöhemmin takaisin työstettäväksi.

Sääʹmteeʹǧǧ čiiččad sääʹmturismmhaʹŋǩǩõs, Vueʹzz mäʹtǩǩ (Vasan matka) leʹbe Vaʹstteemvuõđlaž sääʹmturiism sertifikatt: toiʹmmjem-maall da digitaalʼlaž ooccâmseiddõõzz ooudâsviikkmõš, lij Euroopp Unioon – NextGenerationEU.