Metsästystavat
Metsästystavat tarkoittavat sekä käytännön menetelmiä, joilla riistaeläimiä pyydystetään ja kaadetaan, että kulttuurisesti ja eettisesti hyväksyttyjä toimintatapoja, joihin metsästys perustuu. Metsästystapoihin kuuluvat:
- Menetelmät
- esim. ajometsästys, koira-avusteinen metsästys, loukut, ansat ja muut pyyntivälineet. Näitä säätelevät tarkasti metsästyslaki ja -asetus.
- Hyvät käytännöt ja eettiset ohjeet
- riistan ja luonnon kunnioittaminen, saaliin hyödyntäminen, eläimen tarpeettoman kärsimyksen välttäminen, turvallisuuden huomioiminen ja hyvien suhteiden ylläpitäminen muihin ihmisiin.
Metsästys on yksi saamelaisten perinteisistä elinkeinoista ja edelleen tärkeä osa saamelaisyhteisön kulttuuria ja toimeentuloa. Perinteisiin ja nykyisiin metsästystapoihin kuuluu esimerkiksi riekon ansapyynti. Saamelaisten metsästystavat (menetelmät) ovat olleet historiallisesti sidoksissa luonnonkiertoon ja toimeentuloon. Pyyntitavat ovat olleet yhteisöllisiä ja luonnon ehdoilla tapahtuvia. Tekniikka oli yksinkertaisempaa, ja metsästys kytkeytyi vahvasti kulttuurisiin käytäntöihin ja perinteiseen tietoon.
Saamelainen pyyntikulttuuri perustuu edelleen hallittuun tapaan (esim. yksi metsästäjä – yksi porovapaa koira), poronhoidon huomioimiseen ja saaliin kunnioittavaan hyödyntämiseen. Metsästys suunnitellaan poronhoito huomioiden ja kohdennetaan alueille, joilla siitä ei ole haittaa poroille eikä yhteisön ruokaturvalle. Saalista käsitellään kunnioittavasti ja se hyödynnetään monipuolisesti saamelaisen tavan mukaan.
Alueen ulkopuolisten metsästäjien seuruepyynti korostaa tehokkuutta ja useiden metsästyskoirien samanaikaista käyttöä. Seuruepyynti voi aiheuttaa vakavia haittoja esimerkiksi poronhoidolle (ei-porovapaat koirat voivat ajattaa poroja pitkiä matkoja, laidunten kuluminen) ja kanalinnuille, lisätä ristiriitoja ja heikentää yhteisön ruokaturvaa. Lisäksi liiallinen ja haaskaava pyynti sekä piittaamattomuus paikallisista metsästysalueista ovat herättäneet huolta ja negatiivisia reaktioita paikallisväestössä.
Vastuullisessa ja eettisesti kestävässä matkailussa metsästystavat sovitetaan yhteen poronhoidon ja muiden elinkeinojen kanssa. Metsästyskoirat ovat porovapaiksi koulutettuja ja niitä käytetään vastuullisesti. Metsästysturvallisuus ja luonnonsuojelu huomioidaan, ja toiminta vahvistaa sekä ekologista kestävyyttä että kantokykyjä ja kulttuurin jatkuvuutta.