Nuorttâlâškielâ

Nuorttâlâškielâ kulá eres sämikielâi náál syemmilâš-ugrilâš kieláid. Nuorttâlâškielâ lii tuođâi uhkevuálásâš, tastko tom sáárnuh jieijâs eenikiellân innig tuš 300 olmožid. Ruošâbeln nuorttâlâškielâ sárnooh láá tääl áárvui mield 20–30. Taažâ algâalgâliih nuorttâlâšah láá assimilistum válduaalmugân, mutâ Taažâst ääsih mottoom verd Suomâst varrim nuorttâliih kielâ sárnooh. Suomâst nuorttâlâškielâ lii ohtâ Aanaar kieldâ neelji virgálii kielâst. Nuorttâlâškielâ lâi uáli kuhháá tuš sarnum kielâ. Ton kirjekielâ algii ovdediđ systemaatlávt eskân 1970-lovvoost. Nuorttâlâškielâst láá maaŋgah kuávlukielah já kirjekielâ vuáđđun väljejui Syennjil kuávlukielâ, tastko ton sárnooh lijjii Suomân asâiduttum nuorttâlij juávhust enâmustáá. Kielâ máttááttâs aalgij Čevetjäävri škoovlâst ive 1972. Siämmáá ive almostui vuossâmuš nuorttâlâškielâlâš aabiskirje já ive 1973 Koltansaamen opas- kirjeest oovdânpuohtii tom čäällimvyevi. Vuossâmuš ivnáá nuorttâlâškielâlâš aabiskirje almostui loppâivveest 2021. Ortodoksilâš kirkko lii lamaš tehálii sajattuvâst nuorttâlâškielâ oovdedmist já porgâm iheluuvij ääigi pargo kirholij teevstâi jurgâlmân nuorttâlâškielân.