Davvisámegiella

Davvisámegiella lea Suoma stuorámus sámegiella sihke Davviriikkain eanemus geavahuvvon giella. Dan hállet árbevirolaččat Suomas, Norggas ja Ruoŧas. Sámegielaid buot hubmiin árvvu mielde 75-90 % hállet davvisámegiela. Suomas dan árbevirolaš hállanguovllut leat Ohcejohka, Anár, Eanodat ja Soađegili davvioassi. Davvisámegiela hállit leat Suomas moanat duháhat. Suoma bealde sámit ja sámegielagat leat eanetlohkun dušše Ohcejoga gielddas (sullii 75 %).
Stuorámus oassi sámegiela ja sámegielat oahpahusas, diehtojuohkimis, girjjálašvuođas, musihkas ja buot olggosaddon sámegielat materiálain leat davvisámegillii. Davvisámegiela ealáskeapmi guhká bistán láddiluhttin-, dáruiduhttin- ja ruoŧaiduhttinbaji maŋŋá álggii jo 1960- ja 1970-loguin. Davvisámegiela oktilaš davviriikkalaš ortografiija elege čállinvuohki dohkkehuvvui jagi 1978. Giella gullo ja oidno dán áigge miehtá sámeguovllu.