Tiervâpuáttim Euroop algâaalmugmađhâšemkonferensân EITC 2025:n!
World Indigenous Tourism Alliance (WINTA) oovtâst Sämitiggijn já Laapi ollâopâttuvváin puávdee puohâid, kiäid ääši kiäsut, Euroop algâaalmugmađhâšemkonferensân EITC 2025:n, mii uárnejuvvoo 20.−22.5.2025 Anarist. Uásálistem lii máhđulâš sehe pääihi alne já káidusin.
Konferens fáddán lii eettisávt kilelis algâaalmugmađhâšem. Uárnejeijeeh tuáivutteh lieggâsávt tiervâpuáttim puohháid, kiäid fáddá kiäsut, eromâšávt algâaalmugij mađhâšemirâtteijeeh já čonâsjuávhuh Säämist, Ruánááenâmist já pirrâ maailm sehe eres mađhâšemsektor ovdâsteijeeh fáádá ooleest já meid algâaalmugtotkeeh.
Konferens uássin uárnejuvvoo 20.5.2025 algâaalmugmađhâšem tutkâmsymposium. 21.−22.5.2025 vuáijup eettisávt kilelis algâaalmugmađhâšem vuáhádâhân.
Konferensist lii simultaantulkkum eŋgâlâskielân, anarâš-, nuorttâlâš- já tavesämikielân sehe suomâkielân, eereeb tutkâmsymposium, mon kiellân lii tuš eŋgâlâskielâ.
Almottâttâm konferensân tábáhtuvá tääbbin. Káidusin uásálisteid ij lah almottâttâmmáksu. Pääihi alne uásálistein piärroo uásálistemmáksu, mii luávdá purâdemkoloid. Sij, kiäh uásálisteh pääihi alne, västideh jiejah meid mätki- já ijâstâllâmkoloin. Almottâttâmsiijđost kávnojeh tiäđuh finnimnáál orroo ijâstâllâmmuulsâiävtuin.
Máttááttâs- já kulttuurministeriö lii mieđettâm eromâštorjuu konferens ornim várás.
Algâaalmugmađhâšem tutkâmsymposium
World Indigenous Tourism Alliance (WINTA) oovtâst Sämitiggijn já Laapi ollâopâttuvváin puávdee puohâid, kiäid ääši kiäsut, Algâaalmugmađhâšem tutkâmsymposiumin, mii uárnejuvvoo 20.5.2025 Anarist uássin Euroop algâaalmugmađhâšemkonferens EITC 2025. Uásálistem lii máhđulâš meid káidusin.
Orniistâllâmtoimâkodde pivdá vuolgâttiđ abstraktijd tutkâmsymposiumin. Mij tuáivup mieldi empiirlijd tutkâmpápárijd sierâ tieđâsuorgijn mieldi luhâmáin mađhâšem- já algâaalmugtutkâmuš, ohtsâškoddetiettuid vijđásubbooht, ekonomiatiettuid já riehtitiettuid. Akateemisij pápárij lasseen mij movtijdittep jäviltääsi algâaalmugsiärvusijd vuolgâttiđ jieijâs oovdânpyehtimijd, moh vuáđuduveh sii vuáttámuššáid já maailmkuvvijd. Mij adelep vuosâsaje oovdânpyehtimáid, moh vuáđuduveh algâaalmugij vuovvijd olgospyehtiđ tiäđu (om. mainâstem teikâ lávlum) já pyehtih toimâđ vuáimádittee inspiraatiokälden algâaalmugsiärvusáid já -irâtteijeid.
Symposium teema já kiäsutteijee fáádáh.
Tutkâmsymposium teeman lii mađhâšem já algâaalmugij kulttuurärbi. Mađhâšem já algâaalmugij kulttuuräärbi koskâvuođah, omâstemnágguseh, áárvustanneem já lijgeraijiittâsah láá lamaš čuuvtij savâstâllum fáádáh. Ko mađhâšem lii jođettum algâaalmug peeleest teikâ ovdedum kunnijâttee kyeimikoskâvuođâst páihálij algâaalmugsiärvusijguin, tast puáhtá leđe tuođâi tehálâš rooli kulttuur siäilutmist já iäláskitmist, já talle tot fáálá máhđulâšvuođâid algâaalmugsiärvusáid já -irâtteijeid. Algâaalmugmađhâšem puáhtá nanodiđ algâaalmugsiärvusijd ekonomâlávt, ko tot addel pargosoojijd já puáđuid ärbivuáválii tiäđu haldâšeijeid já máhđulâšvuođâid nuorâ suhâpuolváid oppâđ já šoddâđ čepis uápisin, mainâsteijen, tuáijárin já irâtteijen. Vâi taat puávtáččij tábáhtuđ, te algâaalmugmađhâšem kalga vuáijuttiđ tai siärvusij siisâ, main tiätu puátá. Algâaalmugeh kalgeh pasteđ muštâliđ jieijâs mainâs mađhâšem ohtâvuođâst.
Algâaalmugeh já algâaalmugtutkâmuš láá árvuštâllâm algâaalmugij kulttuurarbijn ávhástâllâm maađhâšmist jo kuhháá. Savâstâlmeh kulttuurlii appropriaatiost já mađhâšem háitulijn vaikuttâsâin algâaalmugáid láá majemui iheluuvij puáttám almolávt tiätun. Taan čuávumuššân kulttuurlâš appropriaatio já algâaalmugij kulttuurarbijn ávhástâllâm láá puáhtám finniđ várugub já eenâb čiehhum haamijd peic maađhâšmist te meid vijđásubbooht finnodâhtooimâst já populáárkulttuurist. Algâaalmugpoossâm, mon puáhtá verdidiđ ruánááposâmân, lii uđđâ almoon, mii tuáistáážân lii uccáá tutkum mađhâšem teikâ eres finnodâhtooimâ háárán. Ton vijđásub ohtsâškodáliih vaikuttâsah iä meid lah ennuv tutkum.
Ruánáápoossâm lii meid tehálâš äšši maađhâšmist, mii tábáhtuvá algâaalmugij enâmijn. Ton áánsust mađhâšemfinnodâhtoimâ oro lemin killeel já návt čiähá tooimâ vaahâglijd vaikuttâsâid luándu- já kulttuurpirrâsáid. Nabdeh, ete ruánáápoossâm hárjutteijeeh láá ovdâsvástádâsliih, kilelis irâttâsah, já sättih vijđediđ taam nabdem kuoskâđ vuovvijd, moiguin irâttâsah kohtâleh algâaalmugijd já algâaalmugkulttuurijd. Joođoost orroo šoŋŋâdâhkriisâ já toos lohtâseijee ruánáá sirdâšum epivuoigâlâšvuođâiguin láá meid uhkeh algâaalmugij kulttuuráárbán. Ovdâmerkkân Säämist pieggâvyeimilájádâsâi huksim uhked puásuituálu, mii jo táppáá enâmij väldimist, kuáivuttuvâin, vijđes vyevdičuoppâmijn já eres kištottellee eennâmkevttimhaamijn, mieldi luhâmáin mađhâšem. Ekomeerhah já kilelis mađhâšem sertifikaateh pyehtih čiehâđ sistees taid já eres epivuoigâlâšvuođâid. Siämmáá ääigi algâaalmugeh rähtih jieijâs eettisijd ravvuid já sertifikaatijd maađhâšmân ulmen vaiguttiđ toos eenâb. Maađhâšmist já algâaalmugijn pyehtih leđe luándu suoijâlmist meid ohtsiih hiäđuh. Arktâsâš mađhâšem ij miänástuu jis ij lah piirâs, mii vaja pyereest.
Mađhâšem ana kulttuuräärbi ävkkin maaŋgâi vuovijguin. Museoh, moh jieijâs miäruštâllâm mield vyerkkejeh, siäilutteh já oovdânpyehtih kulttuuräärbi, láá tobdosumosij mađhâšemčuosâttuvâi juávhust. Aalmuglii kulttuuräärbi lasseen toid lii nurrum ennuv algâaalmugij kulttuurärbi. Algâaalmugij kulttuuräärbi oomâstmist, haaldâšmist já oovdânpyehtimist lii savâstâllum maaŋgâi luuvij iivij ääigi sehe museomaailm siste já algâaalmugijguin. Tááláá ääigi algâaalmugij vuoigâdvuotâ jieijâs kulttuuráárbán lii tubdâstum ain vijđásubbooht. Taan čuávumuššân algâttum nurâlduvâi macâttemhaavah láá pieijâm joton vijđásub kulttuurärbikiedi dekolonisistemvátámušâid já -viggâmušâid, main tiiŋgâi macâttem toi päikkienâmân lii čujottâm pálgá vijđásub, siärváduvâst vyelgee kulttuuräärbi haaldun väldimân já uđđâsist miäruštâlmân algâaalmugij maailmij já vuolgâsoojij uáinust. Museo uđđâsist miäruštâllâm algâaalmug uáinust lii maailmvijđosâš almoon, mast museo tárguttâs tárkkojuvvoo uđđâsist. Muulsâiävtulij, siärváduv uáinu miäldásij vuovij ovdedem – dekolonisistem já algâaalmugmiäldásâžžân toohâm − lii uđđâ savâstâllâmfáddá meid mađhâšemsektorist mieldiluhâmáin mađhâšemtutkâmuš. Ulmen lii huksiđ vuoigâlub ohtsâškode, ekonomia já tiäđupyevtittemvuovijd. Algâaalmugmuseoi já mađhâšem koskâvuođah láá kuittâg tuáistáážân tutkum uccáá.
Symposium čuosâttâhhân láá mađhâšem, algâaalmugij kulttuuräärbi já čuávuvái fáádái kuáhtámsajeh:
- ovdâsvástádâslâšvuotâ, killeelvuotâ já vuoigâlâšvuotâ
- šoŋŋâdâhnubástus já luánduhiävu
- kulttuurlâš appropriaatio
- kolonialism, dekolonisistem já algâaalmugmiäldásâžžân toohâm
- eettisiih ravvuuh, sertifisistmeh
- algâaalmugmuseoh
- tááláš algâaalmugij kulttuurpyevtittem já kulttuurij iäláskittem
- sovâttâllâm
- algâaalmugsiärvusij uásálistem
- algâaalmugirâtteijeevuotâ já -finnodâhtooimâ ovdedem
- algâaalmugij ontologiah, epistemologiah já metodologiah
Akateemisiih tutkâmabstrakteh já siärvusprojektij abstrakteh
Mij movtijdittep totkeid, kiäh kuleh sehe totkeid, kiäh iä kuulâ algâaalmugáid, sehe oovdânpyehteid, kiäh ovdâsteh algâaalmugsiärvusáid, vuolgâttiđ abstraktijd. Akateemisijn totkein mii pivdep abstraktijd, moh láá enâmustáá 400 säännid kuheh (meddâl luhâmáin käldeid). Abstrakteh kalgeh vuáđuduđ čällee toohâm empiirlii tutkâmušân já kalgeh leđe eŋgâlâskielân.
Abstraktist kalga leđe:
- paječaalâ
- 3−5 čoovdâsääni
- uánihis čuákánkiäsu tuáváást, vuovvijn, puátusijn já juurdâpuátusijn
- čuákánkiäsuceelhâ pargo merhâšuumeest symposium teeman.
Algâaalmugsiärvusij oovdânpyehtimij abstrakteh kalgeh leđe eŋgâlâskielân já enâmustáá 500 säännid kuheh. Toh kalgeh anneeđ sistees siärvusproojeekt:
- paječalluu
- 3−5 čoovdâsääni
- uánihis čuákánkiäsu proojeekt tuáváást, siärvusist, mast proojeekt lii olášuttum, puátusijn já juurdâpuátusijn puátteevuođâ várás
- čuákánkiäsucelkkuu proojeekt merhâšuumeest symposium teeman.
Akateemisiih tutkâmabstraktijd já siärvusproojeektabstraktijd kalga vuolgâttiđ Microsoft Word -tiätuvuárkkán. Tain kalga leđe mainâšume tast, lii-uv koččâmuš akateemisii vâi siärvusabstraktist já čällei tievâsliih ohtâvuotâtiäđuh, meid sii:
- nommâ
- ohtâvuođah algâaalmugáid, jis tagareh láá
- ornijdume
- šleđgâpostâčujottâs.
Abstraktij vuolgâtteijei ovdâsvástádâssân lii, ete abstraktij rievtiskielâlâšvuotâ lii tärhistum. Ucemustáá ohtâ čällee kalga uásálistiđ symposiumin pääihi alne teikâ káidusin, vâi pááppár puáhtá tuhhiittuđ lopâlii ohjelmân.
Abstrakteh vuolgâttuvvojeh šleđgâpoostâ peht čujottâsân:
Symposium kielâ lii eŋgâlâskielâ.
Árvuštâllâmproosees
Puoh abstrakteh viärdásâšárvuštâllojeh. Árvuštâlleeh árvuštâleh abstraktijd já taheh avžuuttâsâid orniistâllâmtoimâkoodán valjiimij várás. Orniistâllâmtoimâkodde meerrid, ete tuhhiitteh-uv vâi hilgoh-uv ovtâskâs abstrakt vâi pivdeh-uv mutteđ tom. Orniistâllâmtoimâkode miärádâsah láá lopâliih.
Pyevtittâsah
Algâaalmugmađhâšem tutkâmsymposiumin tuhhiittum já tobbeen oovdânpuohtum akateemisij já siärvusproojeektabstraktij rähteevuoigâdvuođah pääcih rähteid. Konferens nettisiijđoin almostittoo abstraktkirje pdf-häämist ovdil symposium. Symposium maŋa akateemisijn čällein lii máhđulâšvuotâ almostittiđ jieijâs pááppár ollâtásásii aalmugijkoskâsii akateemisii loostâ spesiaalnumerist. Spesiaalnumerân vuolgâttum pápáreh joteh čoođâ loostâ normaal viärdásâšárvuštâllâmproosees ige orniistâllâmtoimâkodde tondiet pyevti leđe vises tast, ete toh almostittojeh.
Väljejum siärvusprojektáid adeluvvoo máhđulâšvuotâ almostittiđ čuákánkiäsu jieijâs projektist konferensraportist, mii almostittoo ávus nettialmostitmin TemaNord- almostittemrááiđust konferens maŋa. Almostittem pyevtit Kilelis algâaalmugmađhâšem Tave-enâmij arktâsijn kuávluin -proojeekt, mon ruttâd Tave-enâmij Ministerrääđi arktâsii oovtâstpargo ohjelm. Proojeekt tuárju konferens olášuttem.
Almottâttâm
Almottâttâm tábáhtuvá tääbbin. Sijjân, kiäh uásálisteh káidusin, ij lah almottâttâmmáksu. Sist, kiäh uásálisteh pääihi alne, piärroo almottâttâmmáksu, mii luávdá koskâpeivipurrâmuš já käähvi koloid. Pääihi alne uásálisteeh mäksih jiejah meid mätki- já ijâstâllâmkoloid. Almottâttâmsiijđost kávnojeh tiäđuh finnimnáál orroo ijâstâllâmmuulsâiävtuin.
Teháliih peivimereh
30.11.2024: Majemuš peivi vuolgâttiđ abstrakt
15.1.2025: Abstraktij čälleeh finnejeh tiäđu orniistâllâmtoimâkode miärádâsâin sii abstraktij háárán
31.1.2025: Majemuš peivi tuhhiittum abstraktij čälleid nonniđ, ete oovdânpuáhtá jieijâs pááppár symposiumist
20.5.2025: Abstraktij čälleeh oovdânpyehtih jieijâs pápárijd Algâaalmugmađhâšem tutkâmsymposiumist
Symposium ornim ruttâd Suomâ Máttááttâs- já kulttuurministeriö.
Almottâttâm
Tábáhtus uárnejuvvoo hybridin, uásálistiđ puáhtá sehe pääihi alne Anarist Säämi kulttuurkuávdáš Saijoosist já káidusin. Uásálistei enâmusmeeri pääihi alne Anarist lii 200. Puoh uásálisteeh, kyesih já sárnooh kalgeh almottâttâđ konferensân. Konferensist ij lah uásálistemmáksu, mutâ uárnejeijeeh noreh falâdemkoloid uásálistein (ohjelmân merkkejum kähvi já koskâpeivimáláseh). Faalâdmijd kalga mäksiđ muuneeld. Koskâpeivimäälis lii fáállun kuulmâ raavâdviäsust, Saijoosist, Siidast já Wilderness Juutuast.
Paikan päällä osallistuville ilmoittautuminen on auki 11.5. asti ja etänä osallistuville 15.5. asti.
Almottât konferensân já eehidohjelmân kevttimáin taam almottâttâmluámáttuv. Luámáttâh lii eŋgâlâskielân. Jis tust láá vädisvuođah luámáttuv tevdimist, te vääldi ohtâvuođâ kongrespalvâlusân (), mast išedeh tuu suomâkielân.
Falâdemmáávsuh:
- Kähvi já koskâpeivimäälis Saijoosist: 26 €/peivi
- Kähvi já koskâpeivimäälis Siidast: 29 €/peivi
- Kähvi já koskâpeivimäälis Wilderness Juutua: 32 €/peivi
- Ehidâsmäälis majebaargâ 20.5.: 51 €
- Ehidâsmäälis koskoho 21.5.: 77 €
- Ehidâsmäälis tuorâstuv 22.5.: 51 €
Kirdemkieddisáátuh
Uárnejeijeeh láá tiilám priivaat sáátu konferens uásálisteid taid kirdemijd:
- Vu 19.5., kirdem Helsig – Avveel tme 19:55-21:30
- Ma 20.5., kirdem Helsig – Avveel tme 7:40-9:55
- Ma 20.5., kirdem Helsig – Avveel tme 20:15-21:50
- Vá 23.5., kirdem Avveel – Helsig tme 22:10-23:45
Hadde 20 €/sunde, almottât sáátun almottâttâmluámáttuvváin.
Máávsuh
Uásálistemmáávsu áárvulaseviäru lii 0 %. Valjii jieijâd máksuvyevi almottâttâmluámáttuvâst –
muulsâiävtuh láá
- Nettipaŋkkimáksu (Paytrail)
- MobilePay (Paytrail)
- Luáttukorttâ (Visa/MasterCard/Visa Electron/American Express – Paytrail)
- Rekigistem
Jis tun valjiih rekigistemmuulsâiävtu, te tun koolgah almottiđ luámáttuvváin ääšimiäldásii saajeest sierâ rekigistemčujottâs. Puoh rekigáid lasettuvvoo rekigistemlase 10 €.
Tuoivuu juávkkurekigist puáhtá vuolgâttiđ šleđgâpostáin kongrespalvâlusân () – almoot viestâst rekigistemčujottâs, máhđulijd čujostiäđuid já rekigistemnáál ulmui noomaid.
Maasâdkeessimiävtuh
Maasâdkeessim kalga toohâđ šleđgâpostáin kongrespalvâlusân (). Ehidâsmäälismáávsuh macâttuvvojeh, jis maasâdkeessim tahhoo 14.4.2025 räi, já koskâpeivimäälis- já kähvimáávsuh, jis maasâdkeessim tahhoo 5.5.2025 räi. Tai peivimeerij maŋa máávsuh iä macâttuu. Puoh macâttum máávsuin tuálloo kieđâvuššâmmáksu 20 €. Uásálistem sirdem nube ulmui lii nuuvtá.
Ijâstâllâm
Uárnejeijeeh láá väridâm tiätumere ijâstâllâmsoojijd konferens uásálistei várás viiđâ hotellist já kyevti luámuvistekylást Anarist já Avelist. Väärridmeh njuolgist ijâstâllâmsoojijn.
Wilderness Hotel Juutua (mätki Saijoosist 300 m)
- Wilderness 1 ulmuu viste 129 eur/ijjâ
- Wilderness 2 ulmuu viste 139 eur/ijjâ
- Arctic 1 ulmuu viste 149 eur/ijjâ
- Arctic 2 ulmuu viste 159 eur/ijjâ
- Juutua-sviitti 1 olmooš 154 eur/ijjâ
- Juutua-sviitti 2 ulmuu 164 eur/ijjâ
Hooteel tiätumeeriväärridmeh láá vyeimist 31.3.2025 räi. Hadeh aneh sistees iiđeedpitá.
Väridem šleđgâpostáin: . Keevti väridemkoodi: EITC2025.
Máksuiävtuh: Oles máksu muuneeld 14 peivid ovdil puáttim.
Maasâdkeessimiävtuh: Iä maasâdkeessimkoloh maasâdkesimáid, jis puáttimpiäiván láá eenâb ko 14 pirrâmpeivid. Máávsuh iä macâttuu maasâdkesimáid, jis puátimân láá ucceeb ko 14 pirrâmpeivid.
Hotel Inari (mätki Saijoosist 600 m)
- Superior 1 ulmuu viste 100 eur/ijjâ
- Superior 2 ulmuu viste 120 eur/ijjâ
Hadeh aneh sistees iiđeedpitá. Väärridmeh taan siijđo peht. Keevti koodi: EITC2025.
Korppioja tuuvááh (mätki Saijoosist 700 m)
- tuuvááš 75 eur/ijjâ, 1-2 ulmuu
Hadde ij ane sistees iiđeedpitá. Tun puávtáh uástiđ iiđeedpitá Hotel Inarist väridemluámáttuv peht, iiđeedpitá hadde 10 €/olmooš/peivi Väärridmeh taan siijđo peht. Keevti koodi: EITC2025.
Lomakylä Inari (mätki Saijoosist 1.3 km)
- Panorama-tuuvááš 95 eur/ijjâ, 1-2 ulmuu
- Inari Sauna Studio 120 eur/ijjâ, 1-2 ulmuu
- Inari Sauna Suite 145 eur/ijjâ, 1-2 ulmuu
- Auroratuuvááš 150 eur/ijjâ, 1-2 ulmuu
Hadde ij ane sistees iiđeedpitá. Tun puávtáh uástiđ iiđeedpitá Hotel Inarist väridemluámáttuv peht, iiđeedpitá hadde 10 €/olmooš/peivi Väärridmeh taan siijđo peht. Keevti koodi: EITC2025.
Hotel Korpikartano (mätki Saijoosist 33 km)
- 1 ulmuu viste 73 eur/ijjâ
- 2 ulmuu viste 98 eur/ijjâ
Hadeh aneh sistees iiđeedpitá já tiijme priivaat sävnivuáru jyehi peeivi. Väärridmeh šleđgâpostáin: . Máksu väridem ohtâvuođâst rekigáin, mon máksuiähtu lii 7 peivid. Väridem lii nannejum, ko värideijee lii máksám reekkig máksupeeivi räi. Nuuvtá maasâdkeessim 30 peivid ovdil puáttim. Kyesih avžuuttuvvojeh väldiđ mätkitáhádâs.
Hotel Ivalo (mätki Saijoosist 40 km)
- Standard 1 ulmuu viste 112 eur/ijjâ (ij vala čoođâ pyeredum)
- Standard 2 ulmuu viste 135 eur/ijjâ (ij vala čoođâ pyeredum)
- Premium 1 ulmuu viste 135 eur/ijjâ
- Premium 2 ulmuu viste 165 eur/ijjâ
Vistehadeh aneh sistees iiđeedpitá, eehidsäävni, vuojâdemáldá kevttim já wifi. Máksu pääihi
alne puáđidijn. Väärridmeh šleđgâpostáin: . Nuuvtá maasâdkeessim
16.5.2025 räi.
Hotelli Kultahippu (mätki Saijoosist 39 km)
Algâalgâlâš Kultahippu (ij hissi)
- Standard 1 ulmuu viste 84 eur/ijjâ
- Standard 2 ulmuu viste 105 eur/ijjâ
Juhâriddo
- Deluxe 1 ulmuu viste 109 eur/ijjâ
- Deluxe 2 ulmuu viste 143 eur/ijjâ
- Deluxe savnijn 1 ulmuu viste 133 eur/ijjâ
- Deluxe savnijn 2 ulmuu viste 176 eur/ijjâ
Adelum hadeh aneh sistees iiđeedpittáid, eehidsäävni, sraŋgâttes neeti kevttim sehe ALV. Viistijn láá sierâ seeŋgah. Väärridmeh taan siijđo peht. Tábáhtushoodijd tun finniih anon, ko adelah koodi EITC2025 Tarjous-/lahjakortti (Falâldâh-(skeŋkkâkorttâ) -sajan. Ijâstâllâm máksoo väridem tovâdijn já maasâdkeessimiähtu lii čuávuvâš:
- väridem puáhtá keessiđ maasâd 2 pirrâmpeeivi ovdil puáttimpeeivi, kuás maasâd finnee 100% maksum summeest
- jis väridem ij kessuu maasâd ääigild, tâi kihheen ij puáđi pääihi oolâ, te máávsuh iä
macâttuu.
EITC ohjelm
Ornimtoimâkodde väärrid olssis vuoigâdvuođâ mutteđ ohjelm.
Puoh ääigih láá Suomâ ääigist, UTC+3h, Eastern European Summer Time (EEST).
Majebargâ 20.5.2025.
Algâaalmugmađhâšem tutkâmsymposium, Saijoos Auditorio Dolla já káidusohtâvuotâ
| 08:30−09:00 | Almottâttâm |
| Iiđeedpeivioosij saavâjođetteijee: Monika Lüthje | |
| 09:00−09:05 | Monika Lüthje: Tiervâpuáttim |
| 09:05−09:45 | Áile Aikio: váldusahâvuáru: Čiktit firpmiid, čuoldit hearvvaid. Rethinking museum. |
| 09:45−10:05 | Britt Kramvig, Tarja Salmela já Gaute Emil Svensson: The clash of ontologies: sustainable tourism and indigeneity |
| 10:05−10:35 | Rune Magne Opdahl, Dorthe Eide já Anastasiya Henk: When indigenous culture experiences spur negative communication in SoMe: reasons for stereotypes and implications for Sámi tourism |
| 10:35−11:00 | Pascal Tremblay: The ambiguous interface between indigenous tourism and expanding ‘wellness tourism’ narratives: weighing market and product opportunities against cultural appropriation risks |
| 11:00−11:25 | Käähvi |
| 11:25−11:50 | Sanna Valkonen já Áile Aikio: Preserving heritage, embracing tourism: the indigenous museum dilemma |
| 11:50−12:15 | Eleonora Alariesto: Colonial land-use as contaminant in Sámi sacred cultural environments – the cases of Äijih and Rástigáisá |
| 12:15−13:15 | Peivimäälis |
| Eehidpeivioosij saavâjođetteijee: Sanna Valkonen | |
| 13:15−13:40 | Nina Smedseng: Co-creating tourism knowledge: relational ethics (accountability) and indigenous methodologies in Sámi tourism research |
| 13:40−14:05 | Ningning Sun, Maud A.J. van Soest ja Zoë Wright: Co-producing codes of ethics for visitors to indigenous communities: adapting research practices for responsible tourism in the European Arctic |
| 14:05−14:30 | Käähvi |
| 14:30−14:55 | Sonya Graci, Yvette Rasmussen já Wendy Cukier: Indigenous entrepreneurship and social innovation in indigenous tourism development in Northern Canada |
| 14:55−15:20 | Herminia Din: Connecting culture, land and nature: reimaging a new model of northern tourism program |
| 15:20−15:30 | Sanna Valkonen: Juurdâpuátuseh |
Symposium kielâ lii eŋgâlâskielâ. Symposiumoovdânpyehtimeh iä tulkkojuu eres kieláid.
| Siämmáá ääigi symposiumijn: | |
| 09:00−18:00 | Čáitáldâh Saijoos aulast: Sämmilii ráiđukovetaaiđâr Sunna Kiti koveh Ovdâsvástádâslâš mađhâšem sämmilij päikkikuávlust -kuállejeijeeravvuid. |
| 10:00−17:00 | Máhđulâšvuotâ kolliđ Säämimuseo Siidast, siisâpeessâm 12 eurod ulmuu kuáttá (čääiti jieijâd EITC-nommâkoortâ, ko uástáh liipu vâi finniih liipu taan haadan) |
| 10:00−17:00 | Tyejimarkkâneh Saijoos aulast: Sämmiliih tuáijáreh vyebdih jieijâs tuojijd. Uárnejeijee: Sámi Duodji rs |
| 10:00−12:00 | Tyejipargopáájá 1: Räähti olssâd sämmilâš nähkipuáhháá Saje: Silbanásti, Sajos Uásálistemmáksu: 25 eurod ulmuu kuáttá (máksoo pargopáájást) Almottâttâm: konferens nettisiijđoi peht Uárnejeijee: Sámi Duodji rsPargopájákielah láá tavesämikielâ, suomâkielâ já eŋgâlâskielâ. |
| 13:30−15:30 | Tyejipargopáájá 2: Räähti olssâd šišneest čoovdâpäddi Saje: Silbanásti, Sajos Uásálistemmáksu: 13-16 eurod ulmuu kuáttá (máksoo pargopáájást) Almottâttâm: konferens nettisiijđoi peht Uárnejeijee: Sámi Duodji rsPargopájákielah láá tavesämikielâ, suomâkielâ já eŋgâlâskielâ. |
Kuvia työpajasta
| Modern já ärbivuáválâš sämmilâš mälistem ärbivuáválijn amnâsijn- pargopáájá, Saijoos Auditorio Dolla já káidusohtâvuotâ | |
| 16:15−18:15 | Sämmilâš kievkkânmiäštár Heikki Nikula já ärbipurrâmušâi čeppi Maarit Länsman mälistává já adelává smakkâpittáid
Laiđiisteijee: Saara-Maria Salonen Pargopájákielâ lii eŋgâlâskielâ. Pargopáájá ij tulkkojuu eres kieláid. Spesiaalpurrâmuštáárbuid ep paste väldiđ huámmášumán. Smakkimnáál |
| Ehidâsmäälis | |
| 19:00−21:00 | Wilderness Hotel Juutua |
Koskokko 21.5.2025
Laiđiisteijee: Suvi West
Sárnooh kevttih sierâ kielâid. Saavah tulkkojuvvojeh viiđâ kielân (eŋgâlâskielâ, anarâškielâ, nuorttâlâškielâ, tavesämikielâ, suomâkielâ) sehe pääihi alne já káidusin uásálisteid.
| 08:15−09:00 | Almottâttâm já käähvi |
| Lekkâmuási | |
| 09:00−09:10 | Inarinsaamelaista musiikkia Anna Morottajalta |
| 09:10−09:20 | Tuomas Aslak Juuso, Sämitigge Suomâst: Tiervâpuáttimsäänih |
| 09:20−09:30 | Frank Antoine, Moccasin Trails já WINTA: Tiervuođah World Indigenous Tourism Alliancest |
| 09:30−09:40 | Silje Karine Muotka, Sämitigge Taažâst: Tiervuođah Taažâ Sämitiggeest |
| 09:40−09:50 | Håkan Jonsson, Sämitigge Ruotâst: Tiervuođah Ruotâ Sämitiggeest |
| 09:50−10:00 | Per Olof Nutti, Sämirääđi: Tiervuođah Sämirääđist |
| 10:00−10:10 | Naaja H. Nathanielsen, Kalaallit Nunaat haldâttâs: Videotiervuođah Kalaallit Nunaatist |
| 10:10−10:20 | Niila-Juhán Valkeapää, Sämitige Nuorâirääđi: Tiervuođah Nuorâirääđist |
| 10:20–10:30 | Anarâš muusik Heli Aikiost |
| 10:30–11:05 | Váldusahâvuáru Säämist: Suvi West: Love pivdem já mainâs pivdem – sämmilii mainâsteijee uáinu maađhâšmist já tast, maid jyehiđ |
| Sertifisistmeh algâaalmugmaađhâšmist | |
| 11:05−11:40 | Kirsi Suomi, Sämitigge Suomâst: Puátteš sämimađhâšemsertifisistem Suomâst |
| 11:40−12:15 | Christina Hætta, Sämirääđi: Sämmiliih täävvirmeerhah – pittááš algâaalmug jiešmeerridmist |
| 12:15−13:15 | Peivimäälis |
| 13:15–14:00 | Sébastien Desnoyers-Picard, Indigenous Tourism Association of Canada: Vuáttámušah Original Original -sertifisistemohjelmist Kanadast |
| 14:00−14:30 | Lennart Pittja, Sápmi Nature já WINTA já Sébastien Desnoyers-Picard, Indigenous Tourism Association of Canada: Maht árvuštâllâđ algâaalmugmađhâšemsertifisistem vaikuttâsâid? |
| 14:30−15:00 | Käähvi |
| 15:00−15:45 | Frank Antoine, Moccasin Trails já WINTA: Algâaalmuglâš sertifisistem |
| 15:45−16:45 | Algâaalmugmađhâšemirâtteijei paaneel: John Barrett, Kapiti Island Nature Tours ja Nature Lodge, Uđđâ-Seeland; Ann-Kristine Bongo, Sami Siida, Taažâ; Mai Britt Eira, Arctic Urbi, Taažâ; Aviaja Holm Jensen, Great Greenland, Kalaallit Nunaat; Emma Krupula, Emma’s Reindeer, Suomâ; ja Heikki Paltto, Paltto Elämysretket, Suomâ Laiđiisteijee: Lennart Pittja, Sápmi Nature já WINTA |
| 16:45−17:00 | Suvi West: Uánihis čuákánkiäsu peeivist |
| 17:00−19:00 | Puddâ |
| 19:00−19:30 | Nuorttâlâš muusik Suõmmkar-juávhust (tuše pääihi alne) Suõmmkar lii vuossâmuš muusikjuávkku maailmist, kote ovtâstit puáris nuorttâlii ärbivuáválii muusik (leuʹdd, katrilli) já tááláá aalmugmuusik- já pop-vaikuttâsâid |
| Siämmáá ääigi konferensosijguin: | |
| 09:00−18:00 | Čáitáldâh Saijoos aulast: Sämmilii ráiđukovetaaiđâr Sunna Kiti koveh Ovdâsvástádâslâš mađhâšem sämmilij päikkikuávlust -kuállejeijeeravvuid. |
| 10:00−17:00 | Máhđulâšvuotâ kolliđ Sämimuseo Siidast, siisâpeessâm 12 eurod ulmuu kuáttá (čääiti jieijâd EITC-nommâkoortâ, ko uástáh liipu vâi finniih liipu taan haadan) |
| – | Tyejimarkkâneh Saijoos aulast: Sämmiliih tuáijáreh vyebdih jieijâs tuojijd. Uárnejeijee: Sámi Duodji rs |
| 16:00−18:00 | Tyejipargopáájá 4: Räähti olssis sämmilii silbâčiiŋâ Saje: Silbanásti, Sajos Uásálistemmáksu: 10 eurod + siilbâ hadde kiävtu mield (máksoo pargopáájást) Almottâttâm: konferens nettisiijđoi peht Uárnejeijee: Sámi Duodji rsPargopájákielah láá tavesämikielâ, suomâkielâ já eŋgâlâskielâ. |
| Ehidâsmäälis | |
| 19:45−22:00 | Wilderness Hotel Juutua Orjâlâš- já anarâškielâlâš ráp-muusik Áilu Vallest já Amocist |
Tuorâstâh 22.5.2025
Laiđiisteijee: Suvi West
Sárnooh kevttih sierâ kielâid. Saavah tulkkojuvvojeh viiđâ kielân (eŋgâlâskielâ, anarâškielâ, nuorttâlâškielâ, tavesämikielâ, suomâkielâ) sehe pääihi alne já káidusin uásálisteid.
| 08:30−09:00 | Käähvi |
| Kilelis mađhâšem | |
| 09:00−09:30 | John Barrett, Kapiti Island Nature Tours já Nature Lodge já WINTA: Maht mii Maori-peerâ ibbeerd kilelisvuođâ |
| 09:30−10:00 | Ellinor Guttorm Utsi, Davvi Siida: Lii-uv ruánáá sirdâšume kilelis sämi- iäláttâsâi uáinust? |
| 10:00−10:30 | Taija Aikio, Sämimuseo Siida: Kulttuurlávt kilelis mađhâšem siärváduvváin porgâm peht |
| 10:30−11:00 | Ulunnguaq Markussen, Kalaallit Nunaat ollâopâttâh já Carina Ren, Aalborg ollâopâttâh: Vuoigâlâš mađhâšemčuosâttâh? Tutkâmin páihálijd tuoivuid, paloid já epitäsitiädulijd väldikoskâvuođâid Nuorttii Kalaallit Nunaat (Tunu) mađhâšem oovdedmist |
| 11:00−11:35 | Algâaalmugmađhâšemirâtteijei paaneel: Sofianguak Kristiansen, Sermeq Pottery, Kalaallit Nunaat; já Heikki Paltto, Paltto Elämysretket, Suomâ Laiđiisteijee: Lennart Pittja, Sápmi Nature já WINTA |
| 11:35−12:35 | Peivimäälis |
| Algâaalmugmađhâšem vyebdim maailmvijđosávt já páihálávt | |
| 12:35−12:55 | Frank Antoine, Moccasin Trails já WINTA: Algâaalmuglâš markkânistem |
| 12:55−13:15 | Sébastien Desnoyers-Picard, Indigenous Tourism Association of Canada: Uđđâseh uđđâ gloobaal DO-IT (Destination Original Indigenous Tourism) -markkânistemorganisaatiost |
| 13:15−13:45 | Stine Selmer, Sustine Consult: Kalaallit Nunaat mađhâšemovdánem čuákánkiäsu |
| 13:45−14:45 | Sämmilâš- já inuiitmađhâšemirâttâsâi oovdânpyehtim: Ann-Kristine Bongo, Sami Siida, Taažâ; Mai Britt Eira, Arctic Urbi, Taažâ; Sofianguak Kristiansen, Sermeq Pottery, Kalaallit Nunaat; já Heikki Paltto, Paltto Elämysretket, Suomâ |
| 14:45−15:15 | Käähvi |
| 15:15−15:35 | Jaakko Leinonen, Torvolâšvuotâ já kemikaalvirgádâh: Uđđâ kulâtteijeetorvolâšvuotâlahâasâttem mađhâšempalvâlusâi uáinust |
| 15:35−15:55 | Stine Selmer, Sustine Consult: Ruánáápoossâm já EU uđđâ pirâsnággusdirektiv – vaikuttâsah maađhâšmân |
| 15:55−16:00 | Suvi West: Loppâsäänih |
| Modern sämmilâš mälistem ärbivuáválijn amnâsijn- pargopáájá, Säämi máttááttâskuávdáš, máttááttâskievkkân | |
| 16:00−19:00 | Mälistempargopáájá sämmilii kievkkânmiäštár Heikki Nikulain, räijejum meeri algâaalmugmađhâšemirâtteijeeh
Uásálistemmáksu: ij máksu Pargopáájá kielâ lii suomâkielâ. |
| Siämmáá ääigi konferensosijguin: | |
| 09:00−17:00 | Čáitáldâh Saijoos aulast: Sämmilii ráiđukovetaaiđâr Sunna Kiti koveh Ovdâsvástádâslâš mađhâšem sämmilij päikkikuávlust -kuállejeijeeravvuid. |
| 10:00−17:00 | Máhđulâšvuotâ kolliđ Sämimuseo Siidast, siisâpeessâm 12 eurod ulmuu kuáttá (čääiti jieijâd EITC-nommâkoortâ, ko uástáh liipu vâi finniih liipu taan haadan) |
| Tyejimarkkâneh Saijoos aulast: Sämmiliih tuáijáreh vyebdih jieijâs tuojijd. Uárnejeijee: Sámi Duodji rs |
|
| 10:00−12:00 | Tyejipargopáájá 5: Räähti olssâd sämmilâš nähkipuáhháá Saje: Silbanásti, Sajos Uásálistemmáksu: 25 eurod ulmuu kuáttá (máksoo pargopáájást) Almottâttâm: konferens nettisiijđoi peht Uárnejeijee: Sámi Duodji rs Pargopájákielah láá tavesämikielâ, suomâkielâ já eŋgâlâskielâ. |
| 16:00−18:00 | Tyejipargopáájá 6: Räähti olssis sämmilii silbâčiiŋâ Saje: Silbanásti, Sajos Uásálistemmáksu: 10 eurod + siilbâ hadde kiävtu mield (máksoo pargopáájást) Almottâttâm: konferens nettisiijđoi peht Uárnejeijee: Sámi Duodji rs Pargopájákielah láá tavesämikielâ, suomâkielâ já eŋgâlâskielâ. |
| Ehidâsmäälis | |
| 19:30−21:30 | Wilderness Hotel Juutua |
Puhujaesittelyt
Suvi West
Suvi West on jokisaamelainen ohjaaja ja käsikirjoittaja. West on tehnyt useita palkittuja dokumenttielokuvia, joita on esitetty merkittävillä elokuvafestivaaleilla sekä eurooppalaisilla tv-kanavilla. Taiteellisen työn ohella West on palkittu myös vaikuttamistyöstään muun muassa Pro Feminismi –palkinnolla (2022) ja Valtion tiedonjulkistamispalkinnolla (2022). Vuonna 2023 Suomen elokuvaohjaajien liitto valitsi Suvi Westin Vuoden ohjaajaksi. Toukokuussa 2025 Westiltä ilmestyi esikoisromaani Syntien kummun naiset (S&S). Suurin osa Westin työstä sijoittuu jokisaamelaiseen kulttuuriympäristöön. Hän käsittelee töissänsä kolonialismin vaikutusta yksilöön sekä unelmoi dekolonialistisesta todellisuudesta.
Sebastien Desnoyers Picard
Sebastien on Huron-Wendat-alkuperäiskansajohtaja Quebecissä ja yhteisönsä aiempi valittu päällikkö. 20 vuoden kokemuksellaan hän on eteenpäin vievä voima alkuperäiskansamatkailussa, rakentaa globaaleja kumppanuuksia ja johtaa muutosta aikaansaavia aloitteita, jotka nostavat alkuperäiskansamatkailun maailman näyttämölle. Alkuperäiskansamatkailun globaalin markkinointiorganisaation, Destination Original Indigenous Tourismin, puheenjohtajana ja toimitusjohtajana Sebastien organisoi uraauurtavaa yhteistyötä Kanadan Alkuperäiskansamatkailuyhdistyksen (Indigenous Tourism Association of Canada, ITAC), Amerikan Intiaanien Alaskan Alkuperäiskansamatkailuyhdistyksen (American Indian Alaska Native Tourism Association, AIANTA) ja Uuden-Seelannin Maori-matkailuorganisaation (New Zealand Māori Tourism) välillä. Hänen työnsä ITAC:in varapuheenjohtajana ja markkinointipäällikkönä muistetaan Destination Indigenous -markkinointialustan luomisesta sekä palkitusta The Original Original -markkinointikampanjasta, jotka loivat uuden benchmarkkauskohteen erinomaisuuteen pyrkiville. Sebastien on intohimoinen alkuperäiskansaoikeuksien ja -kulttuurin puolestapuhuja. Hänen työnsä globaalin median kanssa on poikinut arvovaltaisia huomionosoituksia, kuten Explore Canada Award of Excellence -palkinnon. Sitoutuneena edistämään alkuperäiskansamatkailua hän työskentelee sen puolesta, että alkuperäiskansayhteisöt maailmanlaajuisesti pystyisivät innovoimaan, osallistumaan ja matkailusta merkityksellistä edistystä itselleen.
Lennart Pittja
Lennart Pittja, saamelainen Ruotsin puolelta Saamenmaata, syntyi ja kasvoi poronhoitajaperheessä Unna Tjerusjin saamelaisyhteisössä ja pitää poroa kauneimpana eläimenä maapallolla. Lennartilla on 30 vuotta kokemusta saamelaismatkailusta. Hän on Sápmi Naturen perustaja. Vieraat kaikkialta maailmasta tulevat yritykseen kokemaan saamelaista elämäntapaa pienimuotoisella ja kestävällä tavalla. Sápmi Nature Camp sijaitsee Jällivaaran ja Jokkmokkin ulkopuolella Sjávnján luonnonsuojelualueella, joka on osa UNESCO:n Laponia -maailmanperintöaluetta arktisessa Ruotsissa. Sápmi Nature Camp oli listattuna National Geographicin “21 paikkaa, joissa käydä, jos välität maapallosta” -listalla ja AFAR:in “yksi 27 parhaasta hotellista maailmassa” -listalla muutama vuosi sitten. Lennart on voittanut Paras ruotsalainen ekomatkailuyritys -palkinnon kahdesti, vuosina 2004 ja 2019, ja oli ehdokkaana Ruotsin Lapin matkailun alueorganisaation Swedish Lapland Visitors Boardin Suuressa Matkailupalkinnossa vuonna 2019. Lennart Pittja oli yksi projektijohtajista Visit Sápmissa 2010 - 2014, hän on työskennellyt Nature’s Best -sertifioinnin kanssa kansallisen luontomatkailuorganisaation Naturturismföretagenin hyväksi, jonka hallituksessa hän on ollut mukana useampia vuosia. Tällä hetkellä on Swedish Lapland Visitors Boardin hallituksessa. Lennart Pittja on jakanut tietoa saamelaismatkailusta ja alkuperäiskansojen arvoista konferensseissa ja tapaamisissa ympäri maailman. Kaikkialla Saamenmaalla (paitsi Kuolan niemimaalla), Euroopassa ja maailmassa. Maaliskuussa 2023 hänellä oli esitys Maailman Alkuperäiskansamatkailuhuippukokouksessa Perthissä, Australiassa. Lennart kuuluu WINTA:n – World Indigenous Tourism Alliancen johtajuusneuvostoon. Lennartilla on kaksi aikuista tytärtä. Hän asuu Jällivaarassa, Ruotsin puolella Saamenmaata.
John Barrett
John Barrett on Kapiti Island Nature Tours and Nature Lodge -yrityksen puheenjohtaja ja perustaja. Kyseessä on Maori-perheen operoima, useita palkintoja voittanut matkailuyritys, joka sijaitsee yhdellä Uuden-Seelannin tärkeimmistä luonnonsuojelualueista, Kapitin saarella. Yritys keskittyy voimakkaasti kehittämään whanau (perhe) hapu ja Iwi (heimoryhmä) jäseniä matkailutyöhön, joka on merkityksellistä taloudellisesti, kulttuurisesti, ympäristöllisesti ja sosiaalisesti. John on ollut mukana matkailusektorilla hallinnollisissa rooleissa alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla NZ Maori Tourism -Maori-matkailuorganisaation kautta ja on perustajajäsen World Indigenous Tourism Alliancen (WINTA) johtajuusneuvostossa. John on aktiivinen heimoissaan taloudellisen kehittämisen, korkeakoulutuksen, kulttuurin säilyttämisen sekä ympäristöstä huolehtimisen aloilla. Hänellä on yli 40 vuotta kokemusta johtamisesta ja hallinnasta yksityisissä ja julkisissa organisaatioissa ja yrityksissä.
Heikki Nikula
Olen syntyperäinen inarilainen ja perheessäni on elämänkumppanini Anna-Leena Lahti ja kaksi pientä poikaa Marttin ja Juhháán. Isäni perhe eli inarinsaamelaisessa luontaistaloudessa eli heidän pääelinkeinonsa olivat kalastus, metsästys ja poronhoito. Äitini on kotoisin Ounasjokilaaksosta ja muutti nuorena naisena 1960-luvulla Inariin ottaakseen hotellinjohtajan pestin vastaan Inarin matkailuhotellissa ja aika pian tapasi Isäni. Olen lapsesta saakka tottunut käymään äitini työn ansiosta eri ravintoloissa sekä hotelleissa. Isä Reino on opettanut minut kalastamaan, metsästämään, keräilemään ja kaikkeen siihen, mitä pohjoinen kulttuuri on. Isän opeista tärkein on kuitenkin luonnon kunnioittaminen ja arvostaminen. Kun maistaa loppukesästä Juutuanjoelta pyydettyä sen rannalla hiilloksella halsterissa paistettua harjusta, ymmärtää miksi Lapin puhtaasta luonnosta saatava ruoka on huippulaatuista. Ei ruoka muutu sen paremmaksi missään maailmalla, vaikka sen tryffeleillä ja hanhenmaksalla kuorruttaisi. Lukion jälkeen lähdin opiskelemaan kokiksi Rovaniemelle ravintolakoulu Oppipoikaan, kun olin jossakin vaiheessa alkanut kiinnostua ruoanlaitosta. Kesät menivät töissä äitini hotellissa ja vuonna 1994 päätin lähteä opiskelemaan päätoimisesti musiikkia pop-jazz-linjalle Joensuun konservatorioon. Pohjois-Karjalan kierros kesti vajaan kymmenen vuotta ja sen aikana ehdin toimia hevostilallisena, ravintoloitsijana, muusikkona ja kouluttauduin keittiömestariksi ravintolakoulu Perhossa. Etelässä vietettyjen vuosien jälkeen kotikylä alkoi kutsua luokseen ja v. 2003 muutin takaisin Inariin ja aloimme pitämään ja kehittämään siskoni Kaisun kanssa äitini hotellia. Paluuni jälkeen myös isäni suvun inarinsaamelainen kulttuuri ja perinteet ovat alkaneet kiinnostamaan yhä enemmän. Toimimme siskoni Kaisu Nikulan kanssa hotelli Inarin Kultahovin yrittäjinä vuosina 2001-2023 ja ravintolamme Aanaar valittiin Suomen gastronomisen seuran toimesta vuoden ravintolaksi Suomessa vuonna 2020. Olen toiminut kokkina lukuisissa tv-ohjelmissa (mm. Loirinuotiolla, Burgerimies ja Villen keittiössä). Sijoituin Sápmi awards keittiötaidon kilpailussa jaetulle toiselle sijalle v. 2014. Tykkään kalastaa perholla ja uistimella ja kaikki luontoelämykset ja niihin liittyvä pohjoinen vuodenkierto ovat minulle ne tärkeimmät syyt asua Inarissa ja niistä nautitaan päivittäin. Suhteeni luontoon näkyy myös ruokafilosofiassani ja koskematon luonto ja viimeiset vanhat metsät, joita Inaristakin vielä löytyy, ovat minusta tärkeitä ja säilyttämisen arvoisia.
Frank Antoine
Päällikkö Frank Antoine on Bonaparte-alkuperäiskansaa, joka on osa Sisä-Salishin alueen Shuswap-kansaa Kanadassa. Hän on myös yksi Moccasin Trails -alkuperäiskansamatkailuyrityksen perustajista. Yritys toimii Kamloopsissa ja Kelownassa Brittiläisessä Kolumbiassa Kanadassa. Frankin elämänaikaiset kokemukset ja kulttuuriset käytännöt ovat antaneet hänelle alustan, jolla työskennellä matkailuelinkeinossa monella tasolla. “Alkuperäiskansamatkailun kasvattamisen haluaminen on sen oppimista, kuinka luottaa ja kuinka jakaa alkuperäiskansa-arvojamme kunnioittavan liiketoiminnan muodossa. Oikein tehtynä matkailu opettaa vieraillemme ja kävijöillemme esi-isiemme autenttisia tapoja.” Frank on toiminut erilaisissa matkailun hallintoelimissä Brittiläisessä Kolumbiassa ja Kanadassa ruohonjuuritasolta kansalliselle tasolle. Hän on tällä hetkellä myös World Indigenous Tourism Alliancen (WINTA) puheenjohtaja. Hän on haluttu puhuja, joka hallitsee monet alkuperäiskansoihin liittyvät aiheet mukaan lukien hänen oma inspiroiva matkansa, suhteiden ja kumppanuuksien rakentaminen, autenttisen alkuperäiskansamatkailun kehittäminen, alkuperäiskansainen voimaantuminen ja monia muita aiheita. Frank on vahva kulttuurilähettiläs ja jakaa ylpeänä perinteisiä arvoja, joita hän kantaa tänään.
Ellinor Guttorm Utsi
Lähes 60-vuotias, isoäiti 8:lle. Kasvanut poronhoitajaperheessä, naimisissa poronhoitajan kanssa, ja olemme valinneet poronhoidon päätulonlähteeksemme. Poronhoito on haasteellinen ammatti. Elämme porojen kanssa ja poroja varten. Kutsumme sinut osallistumaan puhtaaseen elämään vierailemalla yrityksessämme Davvi Siidassa. (linkki: https://davvisiida.no/en/) Seikkailuja Saamenmaalla. Ole vieraamme elämässämme, perinteissämme ja historiassamme, jotka punoutuvat yhteen porojen kanssa. Saamenkäsityö duodji on tärkeä osa elämääni.
Carinan Ren
Carina Ren on apulaisprofessori Aalborgin yliopistossa Tanskassa ja AAU Arcticin, yliopistonsa arktisen yhteistyöalustan, johtaja. Carina tutkii matkailun kehittämisen ja arktisen sosiaalisuuden välisiä suhteita keskittyen erityisesti Grönlantiin. Hänen viimeaikaiset ja meneillään olevat tutkimusprojektinsa keskittyvät kulttuurisensitiiviseen matkailun kehittämiseen, risteily-yhteisöihin Grönlannissa sekä arktisen matkailun tulevaisuuteen sosio-ympäristöllisten muutosten valossa.
Áile Aikio
Áile Aikio on saamelainen tutkija, joka toimii tutkijatohtorina Lapin yliopistossa. Hänen tutkimusintresseihinsä kuuluvat saamelainen käsityö ja taide, kulttuuriperintö, perintökäytäntöjen dekolonisaatio ja alkuperäiskansaistaminen sekä monilajinen yhteiselo. Hänellä on tohtorin tutkinto yhteiskuntatieteistä sekä maisterin tutkinto etnologiasta. Tällä hetkellä hän työskentelee ’Sámi Political Traditions and Thought in Co-becoming with the Environment’ -hankkeessa, jota rahoittaa Suomen Akatemia. Hänen viimeisimpiin julkaisuihinsa kuuluvat hänen väitöskirjansa ’Saamelainen museo? Tutkimus saamelaisen kulttuuriperinnön ontologisesta politiikasta’ (2023) sekä yhteistoimitettu kirja ‘The Sámi world’ (2022). Ennen tohtoriopintojaan Aikio työskenteli kuraattorina Saamelaismuseo Siidassa, jossa hän syvensi asiantuntemustaan saamelaisesta kulttuuriperinnöstä ja taiteesta.
Taija Aikio
Taija Aikio toimii yleisövastaavana Saamelaismuseo Siidassa Inarissa. Hän on työskennellyt Siidassa seitsemän vuotta, aloittaen asiakaspalvelusta, siirtyen markkinointiin ja nyt johtaa yleisöt ja näyttelyt tiimiä. Hän on opiskellut saamelaiskulttuuria Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa ja tuo työhönsä sekä henkilökohtaisen että ammatillisen näkökulman inarinsaamelaisena. Siida valittiin Euroopan vuoden museoksi 2024, erityisesti ansiokkaasta työstään saamelaisyhteisöjen kanssa tehdystä työssä. Siidassa kulttuurinen kestävyys ei ole vain periaate – se on kaiken toiminnan ydin. Työ perustuu aina tiiviiseen yhteistyöhön saamelaisyhteisöjen kanssa, varmistaen, että alkuperäiskansojen ääni ei ole vain mukana, vaan aktiivisesti ohjaamassa kehitystä.
Maarit Länsman
Maarit Länsman on Utsjoelta kotoisin oleva saamelaisen perinneruoan taitaja. Taustaltaan Maarit on sosiaalityön ammattilainen ja hän on ollut mukana aktiivisesti yhteisötoiminnassa vuosikymmeniä.
Christina Hætta
Christina Hætta on Saamelaisneuvoston kulttuuriosaston päällikkö. Saamelaisneuvosto on tehnyt yhteistyötä saamelaisten duodji (käsityö-) organisaatioiden kanssa saamelaisten tavaramerkkien kehittämisessä Saamanmaalla rajat ylittävästi 1980 luvulta alkaen.
Per-Olof Nutti
Per Olof Nutti on Saamelaisneuvoston puheenjohtaja. Saamelaisneuvosto on saamelaisten yhteinen riippumaton kulttuuripoliittinen ja poliittinen järjestö, joka toimii Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän saamelaisten kansalaisjärjestöjen yhteistyöelimenä.
Stine Selmer Andersen
Stine Selmer on intohimoinen matkailun asiantuntija, joka on työskennellyt kestävän kehityksen parissa yritys-, matkakohde- ja toimialatasoilla. Hän on saanut tietämyksensä ja kokemuksensa sekä poliittisesta, yhteisö- että kaupallisesta näkökulmasta työskentelemällä kohdepäällikkönä Värikkäässä Nuukissa, kestävyyspäällikkönä Visit Greenlandillä ja omistajana konsulttiyritys Sustine Consultissa ja matkatoimisto Selmer Travelissa. Stine osallistuu konferenssiin etänä.
Euroop algâaalmugmađhâšemkonferens EITC 2025
World Indigenous Tourism Alliance, Sämitigge já Laapi ollâopâttâh uárnejeh aalmugijkoskâsii algâaalmugmađhâšemkonferens Anarist vyesimáánust 2025.
Konferens válduteeman lii eettisávt kilelis algâaalmugmađhâšem. Konferens vuáju eromâšávt maađhâšmân, mii tábáhtuvá Euroop arktâsijn kuávluin.
Konferens uárnejuvvoo Suomâ Máttááttâs- já kulttuurministeriö mieđettem eromâštorjuin.
Kilelis algâaalmugmađhâšem Tave-enâmij arktâsijn kuávluin
Haahâ naanood kilelis algâaalmugmađhâšem ovdedem Tave-enâmij arktâsijn kuávluin viärmádâttâm já oovtâstpargo vievâst, moid uásálisteh algâaalmugmađhâšemirâtteijeeh Ruánááenâmist, Taažâst, Ruotâst, Suomâst já eres staatâin sehe Sämitigeh, ollâopâttuvah, mađhâšem čuosâttâhornijdumeh sehe World Indigenous Tourism Alliance. Haavâ tooimah tábáhtuveh Euroop algâaalmugmađhâšemkonferens EITC 2025 ooleest Anarist vyesimáánust 2025.
Haavâ ulmen lii nanodiđ kilelis algâaalmugmađhâšem ovdedem Tave-enâmij arktâsijn kuávluin:
- aalgâtmáin já naanoodmáin oovtâstpargoost miätá arktâsii kuávlu tábáhtuvvee tiäđu oovtâst pyevtittem já kiärgusvuođâi ovdedem
- tuárjumáin páihálijd mađhâšem čuosâttâhornijduumijd já irâttâsâid toi strategisijn uulmijn kilelij finnodâhtoimâčuávdusij háárán
Haavâ ruttâd Tave-enâmij Ministerrääđi arktâsii oovtâstpargo ohjelm.
Hahâkyeimih
Hahâkyeimih
”Válburääigi vuásáš lii cuoŋŋuu alne.”
Puáris eđâldâh, mii muštâl, kuás vuássááh kolgâččii puáttiđ maailmân.
Kooveest puásui lii vuássáin ohtuu pirrâsist, kuus tot lii puáttám jyehi ive vuossiđ.
Maht maailm ton pirrâ lii-uv muttum ovdebij iivij vuossim maŋa. Maidsun jis vyesi ij puáđigin cuoŋŋuu oolâ?
Laapi luándu lii eromâš herkki, já taan tyejeest mun keččâlim pyehtiđ oovdân, mon jotelávt maailm muttoo, kuus elleeh, tego puásui, kalgeh tuš vuáháduttiđ ton mield. Luándu herkkivuođâ mij ep kenski aaibâs tuođâi ibbeerd já tom, maht toh uccâ-uv ääših vaigutteh čuuvtij. Puásui liijká iälá já tuáimá tego lii čuođij iivij ääigi hárjánâm, mutâ maht te kiävá, ko maailm muttoo liijkás jotelávt ton pirrâ?
– Ellen Maarit Juuso, grafikkár