Tiervâpuáttim Euroop algâaalmugmađhâšemkonferensân EITC 2025:n!
World Indigenous Tourism Alliance (WINTA) oovtâst Sämitiggijn já Laapi ollâopâttuvváin puávdee puohâid, kiäid ääši kiäsut, Euroop algâaalmugmađhâšemkonferensân EITC 2025:n, mii uárnejuvvoo 20.−22.5.2025 Anarist. Uásálistem lii máhđulâš sehe pääihi alne já káidusin.
Konferens fáddán lii eettisávt kilelis algâaalmugmađhâšem. Uárnejeijeeh tuáivutteh lieggâsávt tiervâpuáttim puohháid, kiäid fáddá kiäsut, eromâšávt algâaalmugij mađhâšemirâtteijeeh já čonâsjuávhuh Säämist, Ruánááenâmist já pirrâ maailm sehe eres mađhâšemsektor ovdâsteijeeh fáádá ooleest já meid algâaalmugtotkeeh.
Konferens uássin uárnejuvvoo 20.5.2025 algâaalmugmađhâšem tutkâmsymposium. 21.−22.5.2025 vuáijup eettisávt kilelis algâaalmugmađhâšem vuáhádâhân.
Konferensist lii simultaantulkkum eŋgâlâskielân, anarâš-, nuorttâlâš- já tavesämikielân sehe suomâkielân, eereeb tutkâmsymposium, mon kiellân lii tuš eŋgâlâskielâ.
Almottâttâm konferensân tábáhtuvá tääbbin. Káidusin uásálisteid ij lah almottâttâmmáksu. Pääihi alne uásálistein piärroo uásálistemmáksu, mii luávdá purâdemkoloid. Sij, kiäh uásálisteh pääihi alne, västideh jiejah meid mätki- já ijâstâllâmkoloin. Almottâttâmsiijđost kávnojeh tiäđuh finnimnáál orroo ijâstâllâmmuulsâiävtuin.
Máttááttâs- já kulttuurministeriö lii mieđettâm eromâštorjuu konferens ornim várás.
Algâaalmugmađhâšem tutkâmsymposium
World Indigenous Tourism Alliance (WINTA) oovtâst Sämitiggijn já Laapi ollâopâttuvváin puávdee puohâid, kiäid ääši kiäsut, Algâaalmugmađhâšem tutkâmsymposiumin, mii uárnejuvvoo 20.5.2025 Anarist uássin Euroop algâaalmugmađhâšemkonferens EITC 2025. Uásálistem lii máhđulâš meid káidusin.
Orniistâllâmtoimâkodde pivdá vuolgâttiđ abstraktijd tutkâmsymposiumin. Mij tuáivup mieldi empiirlijd tutkâmpápárijd sierâ tieđâsuorgijn mieldi luhâmáin mađhâšem- já algâaalmugtutkâmuš, ohtsâškoddetiettuid vijđásubbooht, ekonomiatiettuid já riehtitiettuid. Akateemisij pápárij lasseen mij movtijdittep jäviltääsi algâaalmugsiärvusijd vuolgâttiđ jieijâs oovdânpyehtimijd, moh vuáđuduveh sii vuáttámuššáid já maailmkuvvijd. Mij adelep vuosâsaje oovdânpyehtimáid, moh vuáđuduveh algâaalmugij vuovvijd olgospyehtiđ tiäđu (om. mainâstem teikâ lávlum) já pyehtih toimâđ vuáimádittee inspiraatiokälden algâaalmugsiärvusáid já -irâtteijeid.
Symposium teema já kiäsutteijee fáádáh.
Tutkâmsymposium teeman lii mađhâšem já algâaalmugij kulttuurärbi. Mađhâšem já algâaalmugij kulttuuräärbi koskâvuođah, omâstemnágguseh, áárvustanneem já lijgeraijiittâsah láá lamaš čuuvtij savâstâllum fáádáh. Ko mađhâšem lii jođettum algâaalmug peeleest teikâ ovdedum kunnijâttee kyeimikoskâvuođâst páihálij algâaalmugsiärvusijguin, tast puáhtá leđe tuođâi tehálâš rooli kulttuur siäilutmist já iäláskitmist, já talle tot fáálá máhđulâšvuođâid algâaalmugsiärvusáid já -irâtteijeid. Algâaalmugmađhâšem puáhtá nanodiđ algâaalmugsiärvusijd ekonomâlávt, ko tot addel pargosoojijd já puáđuid ärbivuáválii tiäđu haldâšeijeid já máhđulâšvuođâid nuorâ suhâpuolváid oppâđ já šoddâđ čepis uápisin, mainâsteijen, tuáijárin já irâtteijen. Vâi taat puávtáččij tábáhtuđ, te algâaalmugmađhâšem kalga vuáijuttiđ tai siärvusij siisâ, main tiätu puátá. Algâaalmugeh kalgeh pasteđ muštâliđ jieijâs mainâs mađhâšem ohtâvuođâst.
Algâaalmugeh já algâaalmugtutkâmuš láá árvuštâllâm algâaalmugij kulttuurarbijn ávhástâllâm maađhâšmist jo kuhháá. Savâstâlmeh kulttuurlii appropriaatiost já mađhâšem háitulijn vaikuttâsâin algâaalmugáid láá majemui iheluuvij puáttám almolávt tiätun. Taan čuávumuššân kulttuurlâš appropriaatio já algâaalmugij kulttuurarbijn ávhástâllâm láá puáhtám finniđ várugub já eenâb čiehhum haamijd peic maađhâšmist te meid vijđásubbooht finnodâhtooimâst já populáárkulttuurist. Algâaalmugpoossâm, mon puáhtá verdidiđ ruánááposâmân, lii uđđâ almoon, mii tuáistáážân lii uccáá tutkum mađhâšem teikâ eres finnodâhtooimâ háárán. Ton vijđásub ohtsâškodáliih vaikuttâsah iä meid lah ennuv tutkum.
Ruánáápoossâm lii meid tehálâš äšši maađhâšmist, mii tábáhtuvá algâaalmugij enâmijn. Ton áánsust mađhâšemfinnodâhtoimâ oro lemin killeel já návt čiähá tooimâ vaahâglijd vaikuttâsâid luándu- já kulttuurpirrâsáid. Nabdeh, ete ruánáápoossâm hárjutteijeeh láá ovdâsvástádâsliih, kilelis irâttâsah, já sättih vijđediđ taam nabdem kuoskâđ vuovvijd, moiguin irâttâsah kohtâleh algâaalmugijd já algâaalmugkulttuurijd. Joođoost orroo šoŋŋâdâhkriisâ já toos lohtâseijee ruánáá sirdâšum epivuoigâlâšvuođâiguin láá meid uhkeh algâaalmugij kulttuuráárbán. Ovdâmerkkân Säämist pieggâvyeimilájádâsâi huksim uhked puásuituálu, mii jo táppáá enâmij väldimist, kuáivuttuvâin, vijđes vyevdičuoppâmijn já eres kištottellee eennâmkevttimhaamijn, mieldi luhâmáin mađhâšem. Ekomeerhah já kilelis mađhâšem sertifikaateh pyehtih čiehâđ sistees taid já eres epivuoigâlâšvuođâid. Siämmáá ääigi algâaalmugeh rähtih jieijâs eettisijd ravvuid já sertifikaatijd maađhâšmân ulmen vaiguttiđ toos eenâb. Maađhâšmist já algâaalmugijn pyehtih leđe luándu suoijâlmist meid ohtsiih hiäđuh. Arktâsâš mađhâšem ij miänástuu jis ij lah piirâs, mii vaja pyereest.
Mađhâšem ana kulttuuräärbi ävkkin maaŋgâi vuovijguin. Museoh, moh jieijâs miäruštâllâm mield vyerkkejeh, siäilutteh já oovdânpyehtih kulttuuräärbi, láá tobdosumosij mađhâšemčuosâttuvâi juávhust. Aalmuglii kulttuuräärbi lasseen toid lii nurrum ennuv algâaalmugij kulttuurärbi. Algâaalmugij kulttuuräärbi oomâstmist, haaldâšmist já oovdânpyehtimist lii savâstâllum maaŋgâi luuvij iivij ääigi sehe museomaailm siste já algâaalmugijguin. Tááláá ääigi algâaalmugij vuoigâdvuotâ jieijâs kulttuuráárbán lii tubdâstum ain vijđásubbooht. Taan čuávumuššân algâttum nurâlduvâi macâttemhaavah láá pieijâm joton vijđásub kulttuurärbikiedi dekolonisistemvátámušâid já -viggâmušâid, main tiiŋgâi macâttem toi päikkienâmân lii čujottâm pálgá vijđásub, siärváduvâst vyelgee kulttuuräärbi haaldun väldimân já uđđâsist miäruštâlmân algâaalmugij maailmij já vuolgâsoojij uáinust. Museo uđđâsist miäruštâllâm algâaalmug uáinust lii maailmvijđosâš almoon, mast museo tárguttâs tárkkojuvvoo uđđâsist. Muulsâiävtulij, siärváduv uáinu miäldásij vuovij ovdedem – dekolonisistem já algâaalmugmiäldásâžžân toohâm − lii uđđâ savâstâllâmfáddá meid mađhâšemsektorist mieldiluhâmáin mađhâšemtutkâmuš. Ulmen lii huksiđ vuoigâlub ohtsâškode, ekonomia já tiäđupyevtittemvuovijd. Algâaalmugmuseoi já mađhâšem koskâvuođah láá kuittâg tuáistáážân tutkum uccáá.
Symposium čuosâttâhhân láá mađhâšem, algâaalmugij kulttuuräärbi já čuávuvái fáádái kuáhtámsajeh:
- ovdâsvástádâslâšvuotâ, killeelvuotâ já vuoigâlâšvuotâ
- šoŋŋâdâhnubástus já luánduhiävu
- kulttuurlâš appropriaatio
- kolonialism, dekolonisistem já algâaalmugmiäldásâžžân toohâm
- eettisiih ravvuuh, sertifisistmeh
- algâaalmugmuseoh
- tááláš algâaalmugij kulttuurpyevtittem já kulttuurij iäláskittem
- sovâttâllâm
- algâaalmugsiärvusij uásálistem
- algâaalmugirâtteijeevuotâ já -finnodâhtooimâ ovdedem
- algâaalmugij ontologiah, epistemologiah já metodologiah
Akateemisiih tutkâmabstrakteh já siärvusprojektij abstrakteh
Mij movtijdittep totkeid, kiäh kuleh sehe totkeid, kiäh iä kuulâ algâaalmugáid, sehe oovdânpyehteid, kiäh ovdâsteh algâaalmugsiärvusáid, vuolgâttiđ abstraktijd. Akateemisijn totkein mii pivdep abstraktijd, moh láá enâmustáá 400 säännid kuheh (meddâl luhâmáin käldeid). Abstrakteh kalgeh vuáđuduđ čällee toohâm empiirlii tutkâmušân já kalgeh leđe eŋgâlâskielân.
Abstraktist kalga leđe:
- paječaalâ
- 3−5 čoovdâsääni
- uánihis čuákánkiäsu tuáváást, vuovvijn, puátusijn já juurdâpuátusijn
- čuákánkiäsuceelhâ pargo merhâšuumeest symposium teeman.
Algâaalmugsiärvusij oovdânpyehtimij abstrakteh kalgeh leđe eŋgâlâskielân já enâmustáá 500 säännid kuheh. Toh kalgeh anneeđ sistees siärvusproojeekt:
- paječalluu
- 3−5 čoovdâsääni
- uánihis čuákánkiäsu proojeekt tuáváást, siärvusist, mast proojeekt lii olášuttum, puátusijn já juurdâpuátusijn puátteevuođâ várás
- čuákánkiäsucelkkuu proojeekt merhâšuumeest symposium teeman.
Akateemisiih tutkâmabstraktijd já siärvusproojeektabstraktijd kalga vuolgâttiđ Microsoft Word -tiätuvuárkkán. Tain kalga leđe mainâšume tast, lii-uv koččâmuš akateemisii vâi siärvusabstraktist já čällei tievâsliih ohtâvuotâtiäđuh, meid sii:
- nommâ
- ohtâvuođah algâaalmugáid, jis tagareh láá
- ornijdume
- šleđgâpostâčujottâs.
Abstraktij vuolgâtteijei ovdâsvástádâssân lii, ete abstraktij rievtiskielâlâšvuotâ lii tärhistum. Ucemustáá ohtâ čällee kalga uásálistiđ symposiumin pääihi alne teikâ káidusin, vâi pááppár puáhtá tuhhiittuđ lopâlii ohjelmân.
Abstrakteh vuolgâttuvvojeh šleđgâpoostâ peht čujottâsân:
Symposium kielâ lii eŋgâlâskielâ.
Árvuštâllâmproosees
Puoh abstrakteh viärdásâšárvuštâllojeh. Árvuštâlleeh árvuštâleh abstraktijd já taheh avžuuttâsâid orniistâllâmtoimâkoodán valjiimij várás. Orniistâllâmtoimâkodde meerrid, ete tuhhiitteh-uv vâi hilgoh-uv ovtâskâs abstrakt vâi pivdeh-uv mutteđ tom. Orniistâllâmtoimâkode miärádâsah láá lopâliih.
Pyevtittâsah
Algâaalmugmađhâšem tutkâmsymposiumin tuhhiittum já tobbeen oovdânpuohtum akateemisij já siärvusproojeektabstraktij rähteevuoigâdvuođah pääcih rähteid. Konferens nettisiijđoin almostittoo abstraktkirje pdf-häämist ovdil symposium. Symposium maŋa akateemisijn čällein lii máhđulâšvuotâ almostittiđ jieijâs pááppár ollâtásásii aalmugijkoskâsii akateemisii loostâ spesiaalnumerist. Spesiaalnumerân vuolgâttum pápáreh joteh čoođâ loostâ normaal viärdásâšárvuštâllâmproosees ige orniistâllâmtoimâkodde tondiet pyevti leđe vises tast, ete toh almostittojeh.
Väljejum siärvusprojektáid adeluvvoo máhđulâšvuotâ almostittiđ čuákánkiäsu jieijâs projektist konferensraportist, mii almostittoo ávus nettialmostitmin TemaNord- almostittemrááiđust konferens maŋa. Almostittem pyevtit Kilelis algâaalmugmađhâšem Tave-enâmij arktâsijn kuávluin -proojeekt, mon ruttâd Tave-enâmij Ministerrääđi arktâsii oovtâstpargo ohjelm. Proojeekt tuárju konferens olášuttem.
Almottâttâm
Almottâttâm tábáhtuvá tääbbin. Sijjân, kiäh uásálisteh káidusin, ij lah almottâttâmmáksu. Sist, kiäh uásálisteh pääihi alne, piärroo almottâttâmmáksu, mii luávdá koskâpeivipurrâmuš já käähvi koloid. Pääihi alne uásálisteeh mäksih jiejah meid mätki- já ijâstâllâmkoloid. Almottâttâmsiijđost kávnojeh tiäđuh finnimnáál orroo ijâstâllâmmuulsâiävtuin.
Teháliih peivimereh
30.11.2024: Majemuš peivi vuolgâttiđ abstrakt
15.1.2025: Abstraktij čälleeh finnejeh tiäđu orniistâllâmtoimâkode miärádâsâin sii abstraktij háárán
31.1.2025: Majemuš peivi tuhhiittum abstraktij čälleid nonniđ, ete oovdânpuáhtá jieijâs pááppár symposiumist
20.5.2025: Abstraktij čälleeh oovdânpyehtih jieijâs pápárijd Algâaalmugmađhâšem tutkâmsymposiumist
Symposium ornim ruttâd Suomâ Máttááttâs- já kulttuurministeriö.
Almottâttâm
Tábáhtus uárnejuvvoo hybridin, uásálistiđ puáhtá sehe pääihi alne Anarist Säämi kulttuurkuávdáš Saijoosist já káidusin. Uásálistei enâmusmeeri pääihi alne Anarist lii 200. Puoh uásálisteeh, kyesih já sárnooh kalgeh almottâttâđ konferensân. Konferensist ij lah uásálistemmáksu, mutâ uárnejeijeeh noreh falâdemkoloid uásálistein (ohjelmân merkkejum kähvi já koskâpeivimáláseh). Faalâdmijd kalga mäksiđ muuneeld. Koskâpeivimäälis lii fáállun kuulmâ raavâdviäsust, Saijoosist, Siidast já Wilderness Juutuast. Almottâttâm nohá 5 vyesimáánu 2025. Almottât konferensân já eehidohjelmân kevttimáin taam almottâttâmluámáttuv. Luámáttâh lii eŋgâlâskielân. Jis tust láá vädisvuođah luámáttuv tevdimist, te vääldi ohtâvuođâ kongrespalvâlusân (), mast išedeh tuu suomâkielân.
Falâdemmáávsuh:
- Kähvi já koskâpeivimäälis Saijoosist: 26 €/peivi
- Kähvi já koskâpeivimäälis Siidast: 29 €/peivi
- Kähvi já koskâpeivimäälis Wilderness Juutua: 32 €/peivi
- Ehidâsmäälis majebaargâ 20.5.: 51 €
- Ehidâsmäälis koskoho 21.5.: 77 €
- Ehidâsmäälis tuorâstuv 22.5.: 51 €
Kirdemkieddisáátuh
Uárnejeijeeh láá tiilám priivaat sáátu konferens uásálisteid taid kirdemijd:
- Vu 19.5., kirdem Helsig – Avveel tme 19:55-21:30
- Ma 20.5., kirdem Helsig – Avveel tme 7:40-9:55
- Ma 20.5., kirdem Helsig – Avveel tme 20:15-21:50
- Vá 23.5., kirdem Avveel – Helsig tme 22:10-23:45
Hadde 20 €/sunde, almottât sáátun almottâttâmluámáttuvváin.
Máávsuh
Uásálistemmáávsu áárvulaseviäru lii 0 %. Valjii jieijâd máksuvyevi almottâttâmluámáttuvâst –
muulsâiävtuh láá
- Nettipaŋkkimáksu (Paytrail)
- MobilePay (Paytrail)
- Luáttukorttâ (Visa/MasterCard/Visa Electron/American Express – Paytrail)
- Rekigistem
Jis tun valjiih rekigistemmuulsâiävtu, te tun koolgah almottiđ luámáttuvváin ääšimiäldásii saajeest sierâ rekigistemčujottâs. Puoh rekigáid lasettuvvoo rekigistemlase 10 €.
Tuoivuu juávkkurekigist puáhtá vuolgâttiđ šleđgâpostáin kongrespalvâlusân () – almoot viestâst rekigistemčujottâs, máhđulijd čujostiäđuid já rekigistemnáál ulmui noomaid.
Maasâdkeessimiävtuh
Maasâdkeessim kalga toohâđ šleđgâpostáin kongrespalvâlusân (). Ehidâsmäälismáávsuh macâttuvvojeh, jis maasâdkeessim tahhoo 14.4.2025 räi, já koskâpeivimäälis- já kähvimáávsuh, jis maasâdkeessim tahhoo 5.5.2025 räi. Tai peivimeerij maŋa máávsuh iä macâttuu. Puoh macâttum máávsuin tuálloo kieđâvuššâmmáksu 20 €. Uásálistem sirdem nube ulmui lii nuuvtá.
Ijâstâllâm
Uárnejeijeeh láá väridâm tiätumere ijâstâllâmsoojijd konferens uásálistei várás viiđâ hotellist já kyevti luámuvistekylást Anarist já Avelist. Väärridmeh njuolgist ijâstâllâmsoojijn.
Wilderness Hotel Juutua (mätki Saijoosist 300 m)
- Wilderness 1 ulmuu viste 129 eur/ijjâ
- Wilderness 2 ulmuu viste 139 eur/ijjâ
- Arctic 1 ulmuu viste 149 eur/ijjâ
- Arctic 2 ulmuu viste 159 eur/ijjâ
- Juutua-sviitti 1 olmooš 154 eur/ijjâ
- Juutua-sviitti 2 ulmuu 164 eur/ijjâ
Hooteel tiätumeeriväärridmeh láá vyeimist 31.3.2025 räi. Hadeh aneh sistees iiđeedpitá.
Väridem šleđgâpostáin: . Keevti väridemkoodi: EITC2025.
Máksuiävtuh: Oles máksu muuneeld 14 peivid ovdil puáttim.
Maasâdkeessimiävtuh: Iä maasâdkeessimkoloh maasâdkesimáid, jis puáttimpiäiván láá eenâb ko 14 pirrâmpeivid. Máávsuh iä macâttuu maasâdkesimáid, jis puátimân láá ucceeb ko 14 pirrâmpeivid.
Hotel Inari (mätki Saijoosist 600 m)
- Superior 1 ulmuu viste 100 eur/ijjâ
- Superior 2 ulmuu viste 120 eur/ijjâ
Hadeh aneh sistees iiđeedpitá. Väärridmeh taan siijđo peht. Keevti koodi: EITC2025.
Korppioja tuuvááh (mätki Saijoosist 700 m)
- tuuvááš 75 eur/ijjâ, 1-2 ulmuu
Hadde ij ane sistees iiđeedpitá. Tun puávtáh uástiđ iiđeedpitá Hotel Inarist väridemluámáttuv peht, iiđeedpitá hadde 10 €/olmooš/peivi Väärridmeh taan siijđo peht. Keevti koodi: EITC2025.
Lomakylä Inari (mätki Saijoosist 1.3 km)
- Panorama-tuuvááš 95 eur/ijjâ, 1-2 ulmuu
- Inari Sauna Studio 120 eur/ijjâ, 1-2 ulmuu
- Inari Sauna Suite 145 eur/ijjâ, 1-2 ulmuu
- Auroratuuvááš 150 eur/ijjâ, 1-2 ulmuu
Hadde ij ane sistees iiđeedpitá. Tun puávtáh uástiđ iiđeedpitá Hotel Inarist väridemluámáttuv peht, iiđeedpitá hadde 10 €/olmooš/peivi Väärridmeh taan siijđo peht. Keevti koodi: EITC2025.
Hotel Korpikartano (mätki Saijoosist 33 km)
- 1 ulmuu viste 73 eur/ijjâ
- 2 ulmuu viste 98 eur/ijjâ
Hadeh aneh sistees iiđeedpitá já tiijme priivaat sävnivuáru jyehi peeivi. Väärridmeh šleđgâpostáin: . Máksu väridem ohtâvuođâst rekigáin, mon máksuiähtu lii 7 peivid. Väridem lii nannejum, ko värideijee lii máksám reekkig máksupeeivi räi. Nuuvtá maasâdkeessim 30 peivid ovdil puáttim. Kyesih avžuuttuvvojeh väldiđ mätkitáhádâs.
Hotel Ivalo (mätki Saijoosist 40 km)
- Standard 1 ulmuu viste 112 eur/ijjâ (ij vala čoođâ pyeredum)
- Standard 2 ulmuu viste 135 eur/ijjâ (ij vala čoođâ pyeredum)
- Premium 1 ulmuu viste 135 eur/ijjâ
- Premium 2 ulmuu viste 165 eur/ijjâ
Vistehadeh aneh sistees iiđeedpitá, eehidsäävni, vuojâdemáldá kevttim já wifi. Máksu pääihi
alne puáđidijn. Väärridmeh šleđgâpostáin: . Nuuvtá maasâdkeessim
16.5.2025 räi.
Hotelli Kultahippu (mätki Saijoosist 39 km)
Algâalgâlâš Kultahippu (ij hissi)
- Standard 1 ulmuu viste 84 eur/ijjâ
- Standard 2 ulmuu viste 105 eur/ijjâ
Juhâriddo
- Deluxe 1 ulmuu viste 109 eur/ijjâ
- Deluxe 2 ulmuu viste 143 eur/ijjâ
- Deluxe savnijn 1 ulmuu viste 133 eur/ijjâ
- Deluxe savnijn 2 ulmuu viste 176 eur/ijjâ
Adelum hadeh aneh sistees iiđeedpittáid, eehidsäävni, sraŋgâttes neeti kevttim sehe ALV. Viistijn láá sierâ seeŋgah. Väärridmeh taan siijđo peht. Tábáhtushoodijd tun finniih anon, ko adelah koodi EITC2025 Tarjous-/lahjakortti (Falâldâh-(skeŋkkâkorttâ) -sajan. Ijâstâllâm máksoo väridem tovâdijn já maasâdkeessimiähtu lii čuávuvâš:
- väridem puáhtá keessiđ maasâd 2 pirrâmpeeivi ovdil puáttimpeeivi, kuás maasâd finnee 100% maksum summeest
- jis väridem ij kessuu maasâd ääigild, tâi kihheen ij puáđi pääihi oolâ, te máávsuh iä
macâttuu.
EITC ohjelm
Ornimtoimâkodde väärrid olssis vuoigâdvuođâ mutteđ ohjelm.
Puoh ääigih láá Suomâ ääigist, UTC+3h, Eastern European Summer Time (EEST).
Majebargâ 20.5.2025.
Algâaalmugmađhâšem tutkâmsymposium, Saijoos Auditorio Dolla já káidusohtâvuotâ
| Iiđeedpeivioosij saavâjođetteijee: Monika Lüthje | |
| 09:00−09:05 | Monika Lüthje: Tiervâpuáttim |
| 09:05−09:45 | Áile Aikio: váldusahâvuáru, paječaalâ almottuvvoo maŋeláá |
| 09:45−10:05 | Britt Kramvig, Tarja Salmela já Gaute Emil Svensson: The clash of ontologies: sustainable tourism and indigeneity |
| 10:05−10:35 | Rune Magne Opdahl, Dorthe Eide já Anastasiya Henk: When indigenous culture experiences spur negative communication in SoMe: reasons for stereotypes and implications for Sámi tourism |
| 10:35−11:00 | Pascal Tremblay: The ambiguous interface between indigenous tourism and expanding ‘wellness tourism’ narratives: weighing market and product opportunities against cultural appropriation risks |
| 11:00−11:25 | Käähvi |
| 11:25−11:50 | Sanna Valkonen já Áile Aikio: Preserving heritage, embracing tourism: the indigenous museum dilemma |
| 11:50−12:15 | Eleonora Alariesto: Colonial land-use as contaminant in Sámi sacred cultural environments – the cases of Äijih and Rástigáisá |
| 12:15−13:15 | Peivimäälis |
| Eehidpeivioosij saavâjođetteijee: Sanna Valkonen | |
| 13:15−13:40 | Nina Smedseng: Co-creating tourism knowledge: relational ethics (accountability) and indigenous methodologies in Sámi tourism research |
| 13:40−14:05 | Ningning Sun, Maud A.J. van Soest ja Zoë Wright: Co-producing codes of ethics for visitors to indigenous communities: adapting research practices for responsible tourism in the European Arctic |
| 14:05−14:30 | Käähvi |
| 14:30−14:55 | Sonya Graci, Yvette Rasmussen já Wendy Cukier: Indigenous entrepreneurship and social innovation in indigenous tourism development in Northern Canada |
| 14:55−15:20 | Herminia Din: Connecting culture, land and nature: reimaging a new model of northern tourism program |
| 15:20−15:30 | Sanna Valkonen: Juurdâpuátuseh |
Symposium kielâ lii eŋgâlâskielâ. Symposiumoovdânpyehtimeh iä tulkkojuu eres kieláid.
| Siämmáá ääigi symposiumijn: | |
| 09:00−18:00 | Čáitáldâh Saijoos aulast: Sämmilii ráiđukovetaaiđâr Sunna Kiti koveh Ovdâsvástádâslâš mađhâšem sämmilij päikkikuávlust -kuállejeijeeravvuid. |
| 10:00−17:00 | Máhđulâšvuotâ kolliđ Säämimuseo Siidast, siisâpeessâm 12 eurod ulmuu kuáttá (čääiti jieijâd EITC-nommâkoortâ, ko uástáh liipu vâi finniih liipu taan haadan) |
| 10:00−17:00 | Tyejimarkkâneh Saijoos aulast: Sämmiliih tuáijáreh vyebdih jieijâs tuojijd. Uárnejeijee: Sámi Duodji rs |
| 10:00−12:00 | Tyejipargopáájá 1: Räähti olssâd sämmilâš nähkipuáhháá Saje: Silbanásti, Sajos Uásálistemmáksu: 25 eurod ulmuu kuáttá (máksoo pargopáájást) Almottâttâm: konferens nettisiijđoi peht Uárnejeijee: Sámi Duodji rs Pargopájákielah láá tavesämikielâ, suomâkielâ já eŋgâlâskielâ. |
| 13:30−15:30 | Tyejipargopáájá 2: Räähti olssâd šišneest čoovdâpäddi Saje: Silbanásti, Sajos Uásálistemmáksu: 13-16 eurod ulmuu kuáttá (máksoo pargopáájást) Almottâttâm: konferens nettisiijđoi peht Uárnejeijee: Sámi Duodji rs Pargopájákielah láá tavesämikielâ, suomâkielâ já eŋgâlâskielâ. |
Kuvia työpajasta
| Modern sämmilâš mälistem ärbivuáválijn amnâsijn- pargopáájá, Saijoos Auditorio Dolla | |
| 16:00−18:00 | Sämmilâš kievkkânmiäštár Heikki Nikula määlist já addel smakkâpittáid
Uásálistemmáksu: ij máksu Pargopájákielâ lii eŋgâlâskielâ. Pargopáájá ij tulkkojuu eres kieláid. |
| Ehidâsmäälis | |
| 19:00−20:00 | Wilderness Hotel Inari |
Keskiviikko 21.5.2025
| 08:15−09:00 | Ilmoittautuminen ja kahvi |
| Avaussessio | |
| 09:00−09:10 | Saamelaiskäräjät Suomessa: Tervetuliaissanat |
| 09:10−09:20 | Frank Antoine, Moccasin Trails ja WINTA: Terveiset World Indigenous Tourism Alliancelta (vahvistetaan myöhemmin) |
| 09:20−09:30 | Saamelaiskäräjät Norjassa: Terveiset Saamelaiskäräjiltä Norjasta |
| 09:30−09:40 | Saamelaiskäräjät Ruotsissa: Terveiset Saamelaiskäräjiltä Ruotsista (vahvistetaan myöhemmin) |
| 09:40−09:50 | Per-Olof Nutti, Saamelaisneuvosto: Terveiset Saamelaisneuvostolta |
| 9:50−10:00 | Terveiset Kalaallit Nunaatista/Grönlannista (vahvistetaan myöhemmin) |
| 10:00–10:45 | Pääpuheenvuoro Saamenmaalta (vahvistetaan myöhemmin) |
| Sertifioinnit alkuperäiskansamatkailussa | |
| 10:45−11:30 | Kirsi Suomi, Saamelaiskäräjät Suomessa: Uusi saamelaismatkailusertifiointi Suomessa |
| 11:30−12:15 | Christina Hætta, Saamelaisneuvosto: Sámi Duodji ja Sámi Made tavaramerkit |
| 12:15−13:15 | Lounas |
| 13:15–14:00 | Sébastien Desnoyers-Picard, Indigenous Tourism Association of Canada: Kokemuksia Original Original -sertifiointiohjelmasta Kanadasta |
| 14:00−14:30 | Lennart Pittja, Sápmi Nature ja WINTA ja Sébastien Desnoyers-Picard, Indigenous Tourism Association of Canada: Kuinka arvioida alkuperäiskansamatkailusertifioinnin vaikutuksia? |
| 14:30−15:00 | Kahvi |
| 15:00−15:45 | Esitys WINTA:lta: Alkuperäiskansamatkailusertifikaatin hyvät ja huonot puolet (vahvistetaan myöhemmin) |
| 15:45−16:45 | Alkuperäiskansamatkailuyrittäjien paneeli (vahvistetaan myöhemmin) |
| 16:45−17:00 | Lyhyt yhteenveto päivästä |
| Samanaikaisesti konferenssisessioiden kanssa: | |
| 09:00−18:00 | Näyttely Sajoksen aulassa: Saamelaisen sarjakuvataiteilija Sunna Kitin kuvituksia Vastuullinen matkailu saamelaisten kotiseutualueella – kävijäohjeistukseen |
| 9:00−11:00 | Duodji-työpaja 3: Tee itsellesi sisnanyöriavainnauha Paikka: Silbanásti, Sajos Osallistumismaksu: 13-16 euroa per henkilö (maksetaan työpajassa) Ilmoittautuminen: konferenssin nettisivujen kautta Järjestäjä: Sámi Duodji ry Työpajakielet ovat pohjoissaame, suomi ja englanti. |
| 10:00−17:00 | Mahdollisuus vierailla Saamelaismuseo Siidassa, pääsymaksu 12 euroa per henkilö (näytä EITC-nimikorttisi pääsylippua ostaessasi saadaksesi lipun tällä hinnalla) |
| 10:00−17:00 | Duodji-markkinat Sajoksen aulassa: Saamelaiset käsityöntekijät myyvät tuotteitaan Järjestäjä: Sámi Duodji ry |
| 15:45−17:45 | Duodji-työpaja 4: Tee itsellesi saamelainen hopeakoru Paikka: Silbanásti, Sajos Osallistumismaksu: ilmoitetaan myöhemmin (maksetaan työpajassa) Ilmoittautuminen: konferenssin nettisivujen kautta Järjestäjä: Sámi Duodji ry Työpajakielet ovat pohjoissaame, suomi ja englanti. |
| Ehidâsmäälis | |
| 19:00−20:00 | Wilderness Hotel Inari |
Torstai 22.5.2025
| 08:30−09:00 | Kahvi |
| Kestävä matkailu | |
| 09:00−09:30 | John Barrett, Kapiti Island Nature Tours ja WINTA: Kuinka Maori-perheemme ymmärtää kestävyyden |
| 09:30−10:00 | Ellinor Guttorm Utsi, Davvi Siida: Onko vihreä siirtymä kestävä saamelaiselinkeinojen näkökulmasta? |
| 10:00−10:30 | Taija Aikio, Saamelaismuseo Siida: Kulttuurisesti kestävää matkailua yhteisön kanssa työskentelyn kautta |
| 10:30−11:00 | Ulunnguaq Markussen, Grönlannin yliopisto ja Carina Ren, Aalborgin yliopisto: Oikeudenmukainen matkailukohde? Tutkimassa paikallisia toiveita, pelkoja ja epätasapainoisia valtasuhteita Itä-Grönlannin (Tunu) matkailun kehittämisessä |
| 11:00−12:15 | Alkuperäiskansamatkailuyrittäjien paneelikeskustelu (vahvistetaan myöhemmin) Juontaja: Lennart Pittja, Sápmi Nature ja WINTA |
| 12:15−13:15 | Lounas |
| Alkuperäiskansamatkailun myyminen globaalisti ja paikallisesti | |
| 13:15−13:35 | Alkuperäiskansamatkailun myyminen grönlantilaisesta näkökulmasta (vahvistetaan myöhemmin) |
| 13:35−13:55 | Esitys WINTA:lta (vahvistetaan myöhemmin) |
| 13:55−14:15 | Sébastien Desnoyers-Picard, Indigenous Tourism Association of Canada: Uutisia uudesta globaalista DO-IT (Destination Original Indigenous Tourism) -markkinointiorganisaatiosta |
| 14:15−14:45 | Kahvi |
| 14:45−15:15 | Saamelais- ja inuiittimatkailuyritysten esittely (vahvistetaan myöhemmin) |
| 15:15−15:45 | Viherpesu ja EU:n uusi ympäristöväitedirektiivi – vaikutukset matkailulle (vahvistetaan myöhemmin) |
| 15:45−16:00 | Saamelaiskäräjät Suomessa: Päätössanat |
| Modernia saamelaista ruoanlaittoa perinteisistä raaka-aineista -työpaja, Saamelaisalueen koulutuskeskus, opetuskeittiö | |
| 16:00−19:00 | Ruoanvalmistustyöpaja saamelaisen keittiömestari Heikki Nikulan kanssa rajoitetulle määrälle alkuperäiskansamatkailuyrittäjiä Osallistumismaksu: ei maksua Ilmoittautuminen: Ilmoittautuminen: Sähköpostitse Järjestäjä:Máhtut-hanke Työpajan kieli on suomi. |
| Samanaikaisesti konferenssisessioiden kanssa: | |
| 09:00−18:00 | Näyttely Sajoksen aulassa: Saamelaisen sarjakuvataiteilija Sunna Kitin kuvituksia Vastuullinen matkailu saamelaisten kotiseutualueella – kävijäohjeistukseen |
| 10:00−17:00 | Mahdollisuus vierailla Saamelaismuseo Siidassa, pääsymaksu 12 euroa per henkilö (näytä EITC-nimikorttisi pääsylippua ostaessasi saadaksesi lipun tällä hinnalla) |
| 10:00−17:00 | Duodji-markkinat Sajoksen aulassa: Saamelaiset käsityöntekijät myyvät tuotteitaan Järjestäjä: Sámi Duodji ry |
| 10:00−12:00 | Duodji-työpaja 5: Tee itsellesi saamelainen nahkavyö Paikka: Silbanásti, Sajos Osallistumismaksu: 25 euroa per henkilö (maksetaan työpajassa) Ilmoittautuminen: konferenssin nettisivujen kautta Järjestäjä: Sámi Duodji ry Työpajakielet ovat pohjoissaame, suomi ja englanti. |
| 16:00−18:00 | Duodji-työpaja 6: Tee itsellesi saamelainen hopeakoru Paikka: Silbanásti, Sajos Osallistumismaksu: ilmoitetaan myöhemmin (maksetaan työpajassa) Ilmoittautuminen: konferenssin nettisivujen kautta Järjestäjä: Sámi Duodji ry Työpajakielet ovat pohjoissaame, suomi ja englanti. |
| Ehidâsmäälis | |
| 19:00−20:00 | Wilderness Hotel Inari |
Euroop algâaalmugmađhâšemkonferens EITC 2025
World Indigenous Tourism Alliance, Sämitigge já Laapi ollâopâttâh uárnejeh aalmugijkoskâsii algâaalmugmađhâšemkonferens Anarist vyesimáánust 2025.
Konferens válduteeman lii eettisávt kilelis algâaalmugmađhâšem. Konferens vuáju eromâšávt maađhâšmân, mii tábáhtuvá Euroop arktâsijn kuávluin.
Konferens uárnejuvvoo Suomâ Máttááttâs- já kulttuurministeriö mieđettem eromâštorjuin.
Kilelis algâaalmugmađhâšem Tave-enâmij arktâsijn kuávluin
Haahâ naanood kilelis algâaalmugmađhâšem ovdedem Tave-enâmij arktâsijn kuávluin viärmádâttâm já oovtâstpargo vievâst, moid uásálisteh algâaalmugmađhâšemirâtteijeeh Ruánááenâmist, Taažâst, Ruotâst, Suomâst já eres staatâin sehe Sämitigeh, ollâopâttuvah, mađhâšem čuosâttâhornijdumeh sehe World Indigenous Tourism Alliance. Haavâ tooimah tábáhtuveh Euroop algâaalmugmađhâšemkonferens EITC 2025 ooleest Anarist vyesimáánust 2025.
Haavâ ulmen lii nanodiđ kilelis algâaalmugmađhâšem ovdedem Tave-enâmij arktâsijn kuávluin:
- aalgâtmáin já naanoodmáin oovtâstpargoost miätá arktâsii kuávlu tábáhtuvvee tiäđu oovtâst pyevtittem já kiärgusvuođâi ovdedem
- tuárjumáin páihálijd mađhâšem čuosâttâhornijduumijd já irâttâsâid toi strategisijn uulmijn kilelij finnodâhtoimâčuávdusij háárán
Haavâ ruttâd Tave-enâmij Ministerrääđi arktâsii oovtâstpargo ohjelm.
Hahâkyeimih
Hahâkyeimih
”Válburääigi vuásáš lii cuoŋŋuu alne.”
Puáris eđâldâh, mii muštâl, kuás vuássááh kolgâččii puáttiđ maailmân.
Kooveest puásui lii vuássáin ohtuu pirrâsist, kuus tot lii puáttám jyehi ive vuossiđ.
Maht maailm ton pirrâ lii-uv muttum ovdebij iivij vuossim maŋa. Maidsun jis vyesi ij puáđigin cuoŋŋuu oolâ?
Laapi luándu lii eromâš herkki, já taan tyejeest mun keččâlim pyehtiđ oovdân, mon jotelávt maailm muttoo, kuus elleeh, tego puásui, kalgeh tuš vuáháduttiđ ton mield. Luándu herkkivuođâ mij ep kenski aaibâs tuođâi ibbeerd já tom, maht toh uccâ-uv ääših vaigutteh čuuvtij. Puásui liijká iälá já tuáimá tego lii čuođij iivij ääigi hárjánâm, mutâ maht te kiävá, ko maailm muttoo liijkás jotelávt ton pirrâ?
– Ellen Maarit Juuso, grafikkár