Bures boahtin Eurohpa eamiálbmotturismakonferensii EITC 2025:i!
World Indigenous Tourism Alliance (WINTA) ovttas Sámedikkiin ja Lappi universitehtain bovde buohkaid, geat leat beroštuvvan áššis, Eurohpa eamiálbmotturismakonferensii EITC 2025:i, mii lágiduvvo 20.−22.5.2025 Anáris. Oassálastit sáhttá sihke báikki alde ja gáiddusin.
Konfereanssas lea guovddáš temán ehtalaččat suvdilis eamiálbmotmátkeealáhus. Ordnejeaddjit sávvet liekkus bures boahtima buohkaide, geat leat áššis beroštuvvan, erenomážit eamiálbmogiidda gullevaš mátkeealáhusfitnodatolbmuide ja čanusjoavkkuide Sámis, Ruonáeatnamis ja eará guovlluin máilmmis, ja maiddái turismasuorggi eará ovddasteaddjiide, geat laktásit áššái, ja dan lassin eamiálbmotdutkiide.
Konfereanssa oassin lágiduvvo 20.5.2025 eamiálbmotturismma dutkansymposium. Ja
21.−22.5.2025 biddjo deaddu ehtalaččat suvdilis eamiálbmotmátkeealáhusa geavadii.
Konfereanssas lea simultánatulkon eaŋgalsgillii, anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegillii ja suomagillii. Dutkansymposium giellan lea dušše eaŋgalsgiella.
Almmuheapmi konferensii dáhpáhuvvá dáppe. Gáiddusin oassálastiide ii leat almmuhanmáksu. Báikki alde oassálastiin berrojuvvo oassálastinmáksu boradangoluid gokčama várás. Báikki alde oassálastit mákset ieža maiddái mátke- ja idjadangoluid. Almmuhansiidduin gávdnojit dieđut idjadanmolssaeavttuin, mat leat fállun.
Oahpahus- ja kulturministeriija lea mieđihan sierradoarjaga konfereanssa lágideami várás.
Eamiálbmotmátkeealáhusa dutkansymposium
World Indigenous Tourism Alliance (WINTA) ovttas Sámedikkiin ja Lappi universitehtain bovde buohkaid, geat leat beroštuvvan áššis, Eamiálbmotmátkeealáhusa dutkansymposiumii, mii ordnejuvvo 20.5.2025 Anáris Eurohpa eamiálbmotturismakonfereanssa EITC 2025 oassin. Oassálastit sáhttá maiddái gáiddusin.
Ordnendoaibmagoddi bivdá sáddet abstrávttaid dutkansymposiumii. Sávvat, ahte fárrui bohtet empiralaš dutkanbáhpárat sierra dieđasurggiin, omd. mátkeealáhus- ja eamiálbmotdutkan, servodatdiehtagat viidásabbot, ekonomiijadiehtagat ja vuoigatvuođadiehtagat. Akademalaš báhpáriid lassin mii doaivut, ahte dábálaš, árgabeaivve eamiálbmotservošat sáddejit iežaset ovdanbuktimiid, mat vuođđuduvvet sin vásáhusaide ja máilmmigovaide. Mii fállat ovdasaji ovdanbuktimiidda, mat vuođđuduvvet eamiálbmogiid vugiide ovdanbuktit dieđuid (omd. máinnasteapmi dahje lávlun) ja mat sáhttet doaibmat dakkár inspirašuvdnan, mat addet fámuid eamiálbmotservošiidda ja -fitnodatolbmuide.
Symposium temá ja fáttát, mat leat beroštumi vuolde
Dutkansymposium temán leat mátkeealáhus ja eamiálbmogiid kulturárbi. Mátkeealáhusa ja eamiálbmogiid kulturárbbi gaskavuođat ja oktavuođat, ráđastallansivahusat, árvvusatnin ja badjelmearálaš ráddjehusat leat leamaš garra ságastallama vuolde. Go mátkeealáhus lea eamiálbmogiid jođiheami vuolde dahje juo lea ovddiduvvon gudnejahtti verddevuođa bokte báikkálaš eamiálbmotservošiiguin, das sáhttá leat hui dehálaš rolla kultuvrra seailluheamis ja ealáskahttimis, ja dalle dat fállá vejolašvuođaid eamiálbmotservošiidda ja -fitnodatolbmuide. Eamiálbmotmátkeealáhus sáhttá nannet eamiálbmotservošiid ekonomalaččat nu, ahte fállá bargosajiid ja boađuid árbevirolaš dieđu hálddašeaddjiide ja vejolašvuođaid nuorat buolvvaide oahppat ja ovdánit čeahpes ofelažžan, máinnasteaddjin, duojárin ja fitnodatolmmožin. Vai dát sáhtášii dáhpáhuvvat, eamiálbmotmátkeealáhusa galgá laktit daid servošiid sisa, gos diehtu boahtá. Eamiálbmogat galget sáhttit muitalit iežaset muitalusa mátkeealáhusa oktavuođas.
Eamiálbmogat ja -dutkan leat kritiseren eamiálbmogiid kulturárbbi ávkingeavaheami mátkeealáhusas jo guhká. Ságastallamat kultuvrralaš oamážastimis ja mátkeealáhusa vahátlaš váikkuhusain eamiálbmogiidda leat maŋimuš logijagiid áigge leavvan almmolaš diđolašvuhtii. Dan dihte kultuvrralaš oamážastin ja eamiálbmogiid kulturárbbi ávkingeavaheapmi leat sáhttán oažžut fiinásut ja čihkosut vugiid earret mátkeealáhusas, muhto maiddái viidásabbot fitnodatdoaimmas ja populárakultuvrras. Eamiálbmotbassan, man sáhttá veardidit ruonábassamii, lea ođđa albmanus, man lea doaisttážii dutkan uhcán mátkeealáhusa dahje eará fitnodatdoaimma oktavuođas. Maiddái dan viidásut servodatlaš váikkuhusat eai leat jur dutkojuvvon.
Ruonábassan lea maiddái dehálaš ášši mátkeealáhusas, mii dáhpáhuvvá eamiálbmogiid eatnamiin. Dat fidne turismafitnodatdoaimma oidnot dakkárin, ahte doaibma lea suvdil, ja ruonábassan maiddái čiehká fitnodatdoaimma duššadeaddji váikkuhusaid luonddu- ja kulturbirrasiidda. Fitnodagaid, geat geavahit ruonábassama, navdet, ahte dat leat vásttolaččat ja suvdilat, ja dát navddus vejolaččat viiddiduvvo guoskat doaibmavugiid, man láhkai fitnodagat doibmet eamiálbmogiiguin ja -kultuvrraiguin. Dálkkádatkriisa, mii lea jođus, ja dasa laktáseaddji ruoná sirdáseapmi oktan eahpevuoiggalašvuođaiguin leat maiddái áitagat eamiálbmogiid kulturárbái. Ovdamearkan Sámis bieggafápmorusttegiid huksen áitá boazodoalu, mii juo gillá eatnama massimis, ruvkkiin, viiddes vuovdečuollamiin ja eará gilvaleaddji eanageavahanvugiin, nugo mátkeealáhusas. Ekomearkkat ja suvdilis mátkeealáhusa sertifikáhtat sáhttet čiehkat sisa dáid ja eará eahpevuoiggalašvuođaid. Seamma áigge eamiálbmogat ráhkadit iežaset ehtalaš rávvagiid ja sertifikáhtaid mátkeealáhussii dan dihte, ahte ožžot mátkeealáhusas nannosabbot gitta. Mátkeealáhusas ja eamiálbmogiin sáhttet leat luonddu suodjaleamis maiddái oktasaš intreassat. Árktalaš mátkeealáhus ii birge almmá buresbirgejeaddji birrasa haga.
Mátkeealáhus ávkkástallá kulturárbbiin máŋgga láhkai. Museat, mat meroštallamiid mielde vurkejit, seailluhit ja ovdanbuktet kulturárbbi, leat beakkáneamos turistabáikkiid joavkkus. Álbmotlaš kulturárbbi lassin museaide lea čoggojuvvon olu maiddái eamiálbmogiid kulturárbi. Eamiálbmogiid kulturárbbi oamasteamis, hálddašeamis ja ovdanbuktimis lea ságastallon máŋggaid logijagiid áigge sihke museamáilmmi siste ja eamiálbmogiiguin. Dán áigge eamiálbmogiid vuoigatvuohta kulturárbái lea dovddastuvvon viidásabbot maid ovdal. Dán boađusin álggahuvvon čoakkáldagaid máhcahanprošeavttat leat bohciidahttán viidásut kulturárbegietti dekoloniaserengáibádusaid ja -figgamušaid, main dávviriid máhcaheapmi ruovttueatnamiidda lea dihkkádan luotta viidásut searvvušvuđot kulturárbbi hálduiváldimii ja ođđasit meroštallamii eamiálbmogiid máilmmiid ja vuolggasajiid perspektiivvas. Musea eamiálbmotvuđot ođđasit meroštallan lea máilmmiviidosaš albmanus, mas musea dárkkuhus guorahallo ođđasit. Molssaevttolaš searvvušvuđot málliid ovddideapmi – dekoloniseren ja eamiálbmotluhttin – lea ođđa ságastallanfáddá maiddái mátkeealáhussektoris nu, ahte mátkeealáhusdutkan lea fárus. Ulbmilin lea ráhkadit vuoiggalut servodaga, ekonomiija ja diehtobuvttadanvugiid. Eamiálbmotmuseaid ja mátkeealáhusa gaskavuođat leat goittotge dutkojuvvon doaisttážii uhcán.
Symposium beroštupmin leat mátkeealáhusa, eamiálbmogiid kulturárbbi ja čuovvovaš fáttáid gaskavuođat:
- vásttolašvuohta, suvdilvuohta ja vuoiggalašvuohta
- dálkkádatnuppástus ja luondojávku
- kultuvrralaš oamážastin
- kolonialisma, dekoloniseren ja eamiálbmotluhttin
- ehtalaš rávvagat, sertifikáhtat
- eamiálbmotmuseat
- eamiálbmogiid dáláš kulturbuvttadeapmi ja kultuvrraid ealáskahttin
- soabadallan
- eamiálbmotservošiid oassálastin
- eamiálbmotealáhushutkan ja fitnodatdoaimma ovddideapmi
- eamiálbmogiid ontologiijat, epistemologiijat ja metodologiijat
Akademalaš dutkanabstrávttat ja searvvušprošeavttaid abstrávttat
Mii roahkasmahttit eamiálbmogiidda gullevaš dahje gulakeahtes dutkiid ja maiddái eará ovdanbuktiid, geat ovddastit eamiálbmotservošiid, sáddet abstrávttaid.
Akademalaš dutkiin bivdit abstrávttaid, mat leat eanemustá 400 sáni guhkkosaččat (gáldut eai rehkenasto mearrái). Abstrávttat galget vuođđuduvvat čálliid dahkan empiralaš dutkamuššii ja eaŋgalsgillii.
Abstrávttas galget leat:
- bajilčála
- 3-5 guovddášsáni
- oanehis čoahkkáigeassu duogážis, metodain, bohtosiin ja loahppabohtosiin
- čoahkkáigeassocealkka barggu mearkkašumis symposium temái.
Eamiálbmotservošiid ovdanbuktimiid abstrávttat galget leat eaŋgalsgillii ja eanemustá 500 sáni guhkkosaččat. Dat galget sisttisdoallat searvvušprošeavtta:
- bajilčála
- 3−5 guovddášsáni
- oanehis čoahkkáigeasu prošeavtta duogážis, servošis, gos prošeakta lea ollašuhtton, bohtosiin ja loahppabohtosiin boahttevuođa várás
- čoahkkáigeassocealkka prošeavtta mearkkašumis symposium temái.
Akademalaš dutkanabstrávttaid ja searvvušprošeaktaabstrávttaid galgá sáddet Microsoft Word -vuorkán. Dat galget sisttisdoallat máinnašumi das, leago gažaldat akademalaš vai searvvušabstrávttas ja das galget leat maiddái čálliid dievas oktavuođadieđut nu, ahte mielde leat:
- namma
- oktavuođat eamiálbmogiidda, jos dakkárat gávdnojit
- organisašuvdna
- šleađgapoastačujuhus.
Abstrávttaid sáddejeaddjiid vásttus lea, ahte abstrávttaid giela riektatvuohta lea dárkkistuvvon. Uhcimustá okta čálli galgá oassálastit symposiumii báikki alde dahje gáiddusin, vai báhpára sáhttá dohkkehit loahpalaš prográmmii.
Abstrávttat sáddejuvvojit šleađgapoasttain čujuhussii:
Symposium giella lea eaŋgalsgiella.
Árvvoštallanproseassa
Buot abstrávttat árvvoštallojit gaskaneaset. Árvvoštallit árvvoštallet abstrávttaid ja barget ávžžuhusaid ordnendoaibmagoddái válljemiid várás. Ordnendoaibmagoddi mearrida, dohkkehuvvogo vai hilgojuvvogo ovttaskas abstrákta vai bivdogo, ahte galgá rievdadit. Ordnendoaibmagotti mearrádusat leat loahpalaččat.
Buktosat
Eamiálbmotmátkeealáhusa dutkansymposiumii dohkkehuvvon ja doppe ovdanbukton akademalaš ja searvvušprošeaktaabstrávttaid dahkkivuoigatvuođat báhcet dahkkiide. Konfereanssa neahttasiidduin almmustahtto abstráktagirji pdf-hámis ovdal symposium.
Symposium maŋŋá akademalaš čálliin lea vejolašvuohta almmustahttit báhpáriiddiset alladássásaš riikkaidgaskasaš akademalaš bláđi spesiálanummiris. Spesiálanummirii sáddejuvvon báhpárat mannet čađa bláđi normála árvvoštallama gaskaneaset, iige ordnendoaibmagoddi danin sáhte dáhkidit daid olggosaddima.
Válljejuvvon searvvušprošeavttaide fállojuvvo vejolašvuohta olggosaddit čoahkkáigeasu prošeavttain konfereansaraporttas, mii olggosaddojuvvo rabas neahttaveršuvdnan TemaNord- preanttusráiddus konfereanssa maŋŋá. Olggosaddima buvttada Kestävä alkuperäiskansamatkailu Pohjoismaiden arktisilla alueilla -prošeakta, man ruhtada Davviriikkaid Ministtarráđi árktalaš ovttasbarggu prográmma. Prošeakta doarju konfereanssa ollašuhttima.
Almmuheapmi
Almmuheapmi dáhpáhuvvá dáppe. Gáiddusin oassálastiide ii leat almmuhanmáksu. Báikki alde oassálastiin berrojuvvo almmuhanmáksu gokčan dihte lunšša ja káfestallama goluid. Báikki alde oassálastit mákset ieža maiddái mátke- ja idjadangoluid. Almmuhansiidduin gávdnojit dieđut idjadanmolssaeavttuin, mat leat fállun.
Dehálaš beaivemearit
30.11.2024: Maŋimuš beaivi sáddet abstrávtta
15.1.2025: Abstrávttaid čállit ožžot dieđu ordnendoaibmagotti mearrádusain, mat gusket abstrávttaid
31.1.2025: Maŋimuš beaivi dohkkehuvvon abstrávttaid čálliide nannet báhpára, mii ovdanbukto symposiumis
20.5.2025: Abstrávttaid čállit ovdanbuktet báhpáriiddiset Eamiálbmotmátkeealáhusa dutkansymposiumis
Symposiuma ordnema ruhtada Suoma Oahpahus- ja kulturministeriija.
Almmuheapmi
Dáhpáhus ordnejuvvo hybridimálle mielde nu, ahte sáhttá oassálastit sihke báikki alde Anáris Sámekulturguovddáš Sajosis ja gáiddusin. Bajimuš oassálastiidmearri báikki alde Anáris lea 200 olbmo. Buot oassálastit, guossit ja hállit galget almmuhit konferensii. Konfereanssas ii leat oassálastinmáksu, muhto ordnejeaddjit čogget guossohangoluid oassálastiin (prográmmii merkejuvvon káfestallamat ja lunššat). Guossohemiid galgá máksit ovddalgihtii. Lunša lea fállun golmma restoráŋŋas, Sajosis, Siiddas ja Wilderness Juutuas.
Paikan päällä osallistuville ilmoittautuminen on auki 11.5. asti ja etänä osallistuville 15.5. asti.
Almmut iežat konferensii ja eahketprográmmii nu, ahte geavahat dán almmuhanskovi. Skovvi lea eaŋgalasgielat. Jos dus leat váttisvuođat skovi deavdimis, váldde oktavuođa kongreassabálvalussii (), gos du veahkehit suomagillii.
Fáladanmávssut:
- Káfestallan ja lunša Sajosis: 26 €/beaivi
- Káfestallan ja lunša Siiddas: 29 €/beaivi
- Káfestallan ja lunša Wilderness Juutuas: 32 €/beaivi
- Eahketmális maŋŋebárgga 20.5.: 51 €
- Eahketmális gaskavahku 21.5.: 77 €
- Eahketmális duorastaga 22.5.: 51 €
Girdingieddesáhtut
Ordnejeaddjit leat diŋgon priváhtasáhtu konfereanssa oassálastiide dáid girdinvuoruide:
- Vu 19.5., girdin Helsset – Avvil dmu 19:55-21:30
- Maŋ 20.5., girdin Helsset – Avvil dmu 7:40-9:55
- Maŋ 20.5., girdin Helsset – Avvil dmu 20:15-21:50
- Be 23.5., girdin Avvil – Helsset dmu 22:10-23:45
Haddi 20 €/ovtta guvlui, almmut sáhttui almmuhanskoviin.
Mávssut
Oassálastinmávssu árvvulassevearru lea 0 %. Vállje máksinvuogi almmuhanskoviin – molssaeavttut leat
- Neahttabáŋkomáksu (Paytrail)
- MobilePay (Paytrail)
- Kreditkoarta (Visa/MasterCard/Visa Electron/American Express – Paytrail)
- Rehketmáksin
Jos válljet rehketmáksinmolssaeavttu, don galggat almmuhit skoviin áššáigullevaš čuoggás sierra rehketmáksinčujuhusa. Buot rehkegiidda lasihuvvo rehketčállinmáksu 10 €.
Sávaldaga oktasašrehkegis sáhttá sáddet šleađgapoasttain kongreassabálvalussii () – almmut šleađgapoasttas rehketmáksinčujuhusa, vejolaš čujuhandieđuid ja olbmuid namaid, geaid rehket guoská.
Šluhtteneavttut
Šluhttema sáhttá dahkat šleađgapoasttain kongreassabálvalussii (). Eahketmálesmávssut máhcahuvvojit, jos šluhtten bargojuvvo 14.4.2025 rádjai, ja lunša- ja káfestallanmávssut, jos šluhtten bargojuvvo 5.5.2025 rádjai. Dáid beaivemeriid maŋŋá mávssut eai máhcahuvvo. Buot máhcahuvvon mávssuin berrojuvvo gieđahallanmáksu 20 €. Oassálastima sirdin nuppi olbmui lea nuvttá.
Idjadeapmi
Ordnejeaddjit leat várren dihto meari idjadanbáikkiid konfereanssa oassálastiid várás viđa hoteallas ja guovtte luopmovistegilis Anáris ja Avvilis. Várremat njuolgga idjadanbáikkiin.
Wilderness Hotel Juutua (mátkegaska Sajosis 300 m)
- Wilderness 1 olmmoš 129 eur/idja
- Wilderness 2 olbmo 139 eur/idja
- Arctic 1 olmmoš 149 eur/idja
- Arctic 2 olbmo 159 eur/idja
- Juutua-sviitti 1 olmmoš 154 eur/idja
- Juutua-sviitti 2 olbmo 164 eur/idja
Hotealla dihtomearrevárremat leat fámus 31.3.2025 rádjai. Hattit sisttis dollet iđitbiepmu. Várren šleađgapoasttain: Geavat várrenkoda: EITC2025.
Máksineavttut: Olles ovdamáksu 14 beaivve ovdal boahtima.
Šluhtteneavttut: Eai šluhttengolut šluhttemiidda, jos boahtinbeaivái lea eanet go 14 jándora. Mávssut eai máhcahuvvo šluhttemiin, jos boahtimii lea vuollái 14 jándora.
Hotel Inari (mátkegaska Sajosis 600 m)
- Superior 1 olmmoš 100 eur/idja
- Superior 2 olbmo 120 eur/idja
Hattit sisttis dollet iđitbiepmu. Várremat dán siiddu bokte. Geavat koda: EITC2025.
Korppiojan mökit (mátkegaska Sajosis 700 m)
- barta 75 eur/idja, 1-2 olbmo
Haddi ii sisttisdoala iđitbiepmu. Sáhtát oastit iđitbiepmu Hotelli Inaris várrenskovi bokte, iđitbiepmu haddi 10 €/olmmoš/beaivi. Várremat dán siiddu bokte. Geavat koda: EITC2025.
Lomakylä Inari (mátkegaska Sajosis 1.3 km)
- Panorama-barta 95 eur/idja, 1-2 olbmo
- Inari Sauna Studio 120 eur/idja, 1-2 olbmo
- Inari Sauna Suite 145 eur/idja, 1-2 olbmo
- Aurorabarta 150 eur/idja, 1-2 olbmo
Haddi ii sisttisdoala iđitbiepmu. Sáhtát oastit iđitbiepmu Hotelli Inaris várrenskovi bokte, iđitbiepmu haddi 10 €/olmmoš/beaivi. Várremat dán siiddu bokte. Geavat koda: EITC2025.
Hotel Korpikartano (etäisyys Sajoksesta 33 km)
- 1 olmmoš 73 eur/idja
- 2 olbmo 98 eur/idja
Hattit sisttisdollet iđitbiepmu ja diimmu priváhta sávdnevuoru beaivválaččat. Várremat šleađgapoasttain: Máksu várrema oktavuođas rehkegiin, man máksineaktu lea 7 beaivve. Várren lea nannejuvvon, go várrejeaddji lea máksán rehkega earrebeaivve rádjai. Mávssuhis šluhtten 30 beaivve ovdal boahtima. Rávvejuvvo, ahte guossit váldet mátkeoaju.
Hotel Avvil (mátkegaska Sajosis 40 km)
- Standard 1 olmmoš 112 eur/idja (ii vel divvojuvvon)
- Standard 2 olbmo 135 eur/idja (ii vel divvojuvvon)
- Premium 1 olmmoš 135 eur/idja
- Premium 2 olbmo 165 eur/idja
Latnjahattit sisttisdollet iđitbiepmu, eahketsávnni, vuojadanáldá geavaheami ja wifin. Máksin, go joavdá báikki ala. Várremat šleađgapoasttain: Goluhis šluhtten 16.5.2025 rádjai.
Hotelli Kultahippu (mátkegaska Sajosis 39 km)
Álgoálgosaš Kultahippu (ii heaisa)
- Standard 1 olmmoš 84 eur/idja
- Standard 2 olbmo 105 eur/idja
Jokiranta
- Deluxe 1 olmmoš 109 eur/idja
- Deluxe 2 olbmo 143 eur/idja
- Deluxe, gos sávdni, 1 olmmoš 133 eur/idja
- Deluxe, gos sávdni, 2 olbmo 176 eur/idja
Hattiide gullet iđitbiepmut, eahketsávdni, láiggehis neahta geavaheapmi sihke ÁLV:t. Lanjain leat sierralágaid seaŋggat. Várremat dán siiddu bokte. Dáhpáhushattiid oaččut geavahussii luđemiin koda EITC2025 Fálaldat-/skeaŋkakorte -ruvttui. Idjadeapmi máksojuvvo, dallego bargojuvvo várren, ja šluhtteneaktu lea čuovvovaš:
- várrema sáhttá šluhttet 2 jándora ovdal boahtinbeaivve, dalle ruovttoluotta oažžu 100% supmis, man lea máksán.
- jos várren ii šluhttejuvvo áiggil, dahje ii boađe báikki ala, mávssut eai máhcahuvvo
EITC prográmma
Ordnendoaibmagoddi várre alcces vuoigatvuođa rievdadit prográmma.
Buot áiggit leat Suoma áigge mielde, UTC+3h, Eastern European Summer Time (EEST).
Disttat 20.5.2025
Eamiálbmotmátkeealáhusa dutkansymposium, Sajosa Auditoria Dolla ja
gáiddusoktavuohta
| 08:30−09:00 | Almmuheapmi |
| Iđitbeaivve čoahkkanemiid ságajođiheaddji: Monika Lüthje | |
| 09:00−09:05 | Monika Lüthje: Bures boahtin |
| 09:05−09:45 | Áile Aikio: váldosáhkavuorru: Čiktit firpmiid, čuoldit hearvvaid. Rethinking museum. |
| 09:45−10:05 | Britt Kramvig, Tarja Salmela ja Gaute Emil Svensson: The clash of ontologies: sustainable tourism and indigeneity |
| 10:05−10:35 | Rune Magne Opdahl, Dorthe Eide ja Anastasiya Henk: When indigenous culture experiences spur negative communication in SoMe: reasons for stereotypes and implications for Sámi tourism |
| 10:35−11:00 | Pascal Tremblay: The ambiguous interface between indigenous tourism and expanding ‘wellness tourism’ narratives: weighing market and product opportunities against cultural appropriation risks |
| 11:00−11:25 | Gáfestallan |
| 11:25−11:50 | Sanna Valkonen ja Áile Aikio: Preserving heritage, embracing tourism: the indigenous museum dilemma |
| 11:50−12:15 | Eleonora Alariesto: Colonial land-use as contaminant in Sámi sacred cultural environments – the cases of Äijih and Rástigáisá |
| 12:15−13:15 | Lunša |
| Eahketbeaivve čoahkkanemiid ságajođiheaddji: Sanna Valkonen | |
| 13:15−13:40 | Nina Smedseng: Co-creating tourism knowledge: relational ethics (accountability) and indigenous methodologies in Sámi tourism research |
| 13:40−14:05 | Ningning Sun, Maud A.J. van Soest ja Zoë Wright: Co-producing codes of ethics for visitors to indigenous communities: adapting research practices for responsible tourism in the European Arctic |
| 14:05−14:30 | Gáfestallan |
| 14:30−14:55 | Sonya Graci, Yvette Rasmussen ja Wendy Cukier: Indigenous entrepreneurship and social innovation in indigenous tourism development in Northern Canada |
| 14:55−15:20 | Herminia Din: Connecting culture, land and nature: reimaging a new model of northern tourism program |
| 15:20−15:30 | Sanna Valkonen: Loahppajurdagat |
Symposium giella lea eaŋgalsgiella. Symposiumsáhkavuorut eai dulkojuvvo eará gielaide.
| Seamma áigge symposiumiin: | |
| 09:00−18:00 | Čájáhus Sajosa boađafeaskáris: Sápmelaš ráidogovvadáiddár Sunna Kitti govat Vásttolaš mátkeealáhus sámiid ruovttuguovllus -galledeaddjirávvagiiguin |
| 10:00−17:00 | Máŧolašvuohta galledit Sámemusea Siiddas, sisabeassanmáksu 12 euro per olmmoš (čájet EITC-nammagoarttat go oasttát bileahta, vai oaččut bileahta dáinna hattiin) |
| 10:00−17:00 | Duodji-márkanat Sajosa boađafeaskáris: Sámi duojárat vuvdet buktagiiddiset Ordnejeaddji: Sámi Duodji rs |
| 10:00−12:00 | Duodji-bargobádji 1: Duddjo alccet sámi náhkkeboahkána Báiki: Silbanásti, Sajos Oassálastinmáksu: 25 euro per olmmoš (mákso bargobájis) Almmuheapmi: konfereanssa neahttasiidduid bakte Ordnejeaddji: Sámi Duodji rsBargobádjegielat leat davvisámegiella, suomagiella ja eaŋgalsgiella. |
| 13:30−15:30 | Duodji-bargobádji 2: Duddjo alccet sistečoavddabátti Báiki: Silbanásti, Sajos Oassálastinmáksu: 13−16 euro per olmmoš (mákso bargobájis) Almmuheapmi: konfereanssa neahttasiidduid bakte Ordnejeaddji: Sámi Duodji rsBargobádjegielat leat davvisámegiella, suomagiella ja eaŋgaslgiella. |
Kuvia työpajasta
| Modearna ja árbevirolaš sámi málesteapmi árbevirolaš ávdnasiin -bargobádji, Sajosa Auditoria Dolla ja gáiddusoktavuohta | |
| 16:00−18:00 | Sápmelaš gievkkanmeašttir Heikki Nikula ja árbebiebmočeahppi Maarit Länsman málesteaba ja guossoheaba smáhkenbihtáid
Juontaja: Saara-Maria Salonen Bargobádjegiella lea eaŋgalsgiella. Bargobádji ii dulkojuvvo eará gielaide. Sierraborramušaid dárbbu ii sáhte vuhtiiváldit. Smáhkenbihtáid |
| Eahketmális | |
| 19:00−20:00 | Wilderness Hotel Inari |
Gaskavahkku 21.5.2025
Láidesteaddji: Suvi West
Hállit geavahit sierra gielaid. Sáhkavuorut tulkojuvvojit viđa gillii (eaŋgalasgiella, anárašgiella, nuortalašgiella, davvisámegiella, suomagiella) sihke báikki alde ja gáiddusin oassálasti guldaleaddjiide.
| 08:15−09:00 | Almmuheapmi ja káfestallan |
| Rahpanoassi | |
| 09:00−09:10 | Leo Aikio, Sámediggi Suomas: Buresboahtinsánit |
| 09:10−09:20 | Frank Antoine, Moccasin Trails ja WINTA: Dearvvuođat World Indigenous Tourism Alliances |
| 09:20−09:30 | Sámediggi Norggas: Dearvvuođat Norgga Sámedikkis |
| 09:30−09:40 | Sámediggi Ruoŧas: Dearvvuođat Ruoŧa Sámedikkis (nannejuvvo maŋŋá) |
| 09:40−09:50 | Per-Olof Nutti, Sámiráđđi: Dearvvuođat Sámiráđis |
| 9:50−10:00 | Naaja H. Nathanielsen, Ruonáeatnama ráđđehus: Videodearvvuođat Kalaallit Nunaatis/Ruonáeatnamis |
| 10:00–10:10 | Niila-Juhán Valkeapää, Sámedikki Nuoraidráđđi: Dearvvuođat Nuoraidráđis |
| 10:10–10:45 | Váldosáhkavuorru Sámeeatnamis: Suvi West: Lobi bivdin ja máidnasa bivdin – sápmelaš máinnasteaddji oaidnu mátkeealáhusas ja das, maid juohkit |
| Sertifiseremat eamiálbmotmátkeealáhusas | |
| 10:45−11:30 | Kirsi Suomi, Sámediggi Suomas: Ođđa sámemátkeealáhussertifiseren Suomas |
| 11:30−12:15 | Christina Hætta, Sámiráđđi: Sámi Duodji ja Sámi Made -dávvirmearkkat |
| 12:15−13:15 | Beaiveborran |
| 13:15–14:00 | Sébastien Desnoyers-Picard, Indigenous Tourism Association of Canada: Vásáhusat Original Original -sertifiserenprográmmas Kanádas |
| 14:00−14:30 | Lennart Pittja, Sápmi Nature ja WINTA ja Sébastien Desnoyers-Picard, Indigenous Tourism Association of Canada: Mo árvvoštallat eamiálbmotmátkeealáhussertifiserema váikkuhusaid? |
| 14:30−15:00 | Káfestallan |
| 15:00−15:45 | Frank Antoine, Moccasin Trails ja WINTA: Eamiálbmotlaš sertifiseren |
| 15:45−16:45 | Eamiálbmotmátkeealáhusfitnošeaddjiid panela: : panela ságastallit almmuhuvvojit maŋŋá |
| 16:45−17:00 | Oanehis čoahkkáigeassu beaivvis |
| Seamma áigge konferánsaosiiguin: | |
| 09:00−18:00 | Čájáhus Sajosa váldofeaskáris: Sápmelaš ráidogovvadáiddár Sunna Kitti govuheamit Vásttolaš mátkeealáhus sámiid ruovttuguovllus – galledanrávvagiidda |
| 9:00−11:00 | Duodjebargobádji 3: Duddjo alccet sisttis čoavddabátti Báiki: Silbanásti, Sajos Oassálastinmáksu: 13−16 euro/olmmoš (máksojuvvo bargobájis) Almmuheapmi: konferánssa neahttasiidduid bokte Ordnejeaddji: Sámi Duodji rs Bargobádjegielat leat davvisámegiella, suomagiella ja eaŋgalasgiella. |
| 10:00−17:00 | Vejolašvuohta galledit Sámemusea Siiddas, sisabeassanmáksu 12 euro/olmmoš (čájet iežat EITC-nammakoartta go oasttát sisabeassanbileahta, vai oaččut bileahta dáinna hattiin) |
| – | Duodjemárkanat Sajosa váldofeaskáris: Sápmelaš duojárat vuvdet buktagiiddiset Ordnejeaddji: Sámi Duodji rs |
| 15:45−17:45 | Duodjebargobádji 3: Duddjo alccet sisttis čoavddabátti Báiki: Silbanásti, Sajos Oassálastinmáksu: 13−16 euro/olmmoš (máksojuvvo bargobájis) Almmuheapmi: konferánssa neahttasiidduid bokte Ordnejeaddji: Sámi Duodji rs Bargobádjegielat leat davvisámegiella, suomagiella ja eaŋgalasgiella. |
| Eahketmális | |
| 19:00−20:00 | Wilderness Hotel Inari |
Duorastat 22.5.2025
Láidesteaddji: Suvi West
Hállit geavahit sierra gielaid. Sáhkavuorut tulkojuvvojit viđa gillii (eaŋgalasgiella, anárašgiella, nuortalašgiella, davvisámegiella, suomagiella) sihke báikki alde ja gáiddusin oassálasti guldaleaddjiide.
| 08:30−09:00 | Káfestallan |
| Suvdilis mátkeealáhus | |
| 09:00−09:30 | John Barrett, Kapiti Island Nature Tours ja Nature Lodge ja WINTA: Mo min Maori-bearaš ádde suvdilvuođa |
| 09:30−10:00 | Ellinor Guttorm Utsi, Davvi Siida: Leago ruoná sirdáseapmi suvdil sámeealáhusaid oaidninčiegas? |
| 10:00−10:30 | Taija Aikio, Sámemusea Siida: Kultuvrralaččat suvdilis mátkeealáhus servošiin bargama bokte |
| 10:30−11:00 | Ulunnguaq Markussen, Kalaallit Nunaat universitehta ja Carina Ren, Aalborg universitehta: Vuoigatvuođalaš mátkeealáhusčuozáhat? Dutkamin báikkálaš sávaldagaid, baluid ja eahpedássedettolaš váldegaskavuođaid Nuorta Kalaallit Nunaat (Tunu) mátkeealáhusa ovddideamis |
| 11:00−12:15 | Eamiálbmotmátkeealáhusfitnošeaddjiid panela: :panela ságastallit almmuhuvvojit maŋŋá Láidesteaddji: Lennart Pittja, Sápmi Nature ja WINTA |
| 12:15−13:15 | Beaiveborran |
| Eamiálbmotmátkeealáhusa vuovdin máilmmiviidosaččat ja báikkálaččat | |
| 13:15−13:35 | Frank Antoine, Moccasin Trails ja WINTA: Eamiálbmotlaš márkanastin |
| 13:35−13:55 | Ovdanbuktin WINTA:s (nannejuvvo maŋŋá) |
| 13:55−14:15 | Sébastien Desnoyers-Picard, Indigenous Tourism Association of Canada: Ođđasat ođđa máilmmiviidosaš DO-IT (Destination Original Indigenous Tourism) -márkanastinorganisašuvnnas |
| 14:15−14:45 | Káfestallan |
| 14:45−15:15 | Sápmelaš- ja inuihtamátkeealáhusfitnodagaid ovdanbuktin: oassálastit almmuhuvvojit maŋŋá |
| 15:15−15:45 | Ruonábassan ja EU ođđa birasnákkusdirektiiva – váikkuhusat mátkeealáhussii (nannejuvvo maŋŋá) |
| 15:45−16:00 | Sámediggi Suomas: Loahppasánit |
| Modearna sámi málesteapmi árbevirolaš ávdnasiin -bargobádji, Sámi oahpahusguovddáš, oahpahusgievkkan | |
| 16:00−19:00 | Málestanbargobádji sámi gievkkanmeašttir Heikki Nikulain, ráddjejuvvon mearri eamiálbmotmátkeealáhusfitnošeaddjit
Oassálastinmáksu: ii máksu Bargobáji giella lea suomagiella. |
| Seamma áigge konferánsaosiiguin: | |
| 09:00−18:00 | Čájáhus Sajosa váldofeaskáris: Sápmelaš ráidogovvadáiddár Sunna Kitti govuheamit Vásttolaš mátkeealáhus sámiid ruovttuguovllus – galledanrávvagiidda |
| 10:00−17:00 | Vejolašvuohta galledit Sámemusea Siiddas, sisabeassanmáksu 12 euro/olmmoš (čájet iežat EITC-nammakoartta go oasttát sisabeassanbileahta, vai oaččut bileahta dáinna hattiin) |
| – | Duodjemárkanat Sajosa váldofeaskáris: Sápmelaš duojárat vuvdet buktagiiddiset Ordnejeaddji: Sámi Duodji rs |
| 10:00−12:00 | Duodjebargobádji 5: Duddjo alccet sámi náhkeboahkána Báiki: Silbanásti, Sajos Oassálastinmáksu: 25 euro/olmmoš (máksojuvvo bargobájis) Almmuheapmi: konferánssa neahttasiidduid bokte Ordnejeaddji: Sámi Duodji rs Bargobádjegielat leat davvisámegiella, suomagiella ja eaŋgalasgiella. |
| 16:00−18:00 | Duodjebargobádji 6: Duddjo alccet sámi silbačiŋa Báiki: Silbanásti, Sajos Oassálastinmáksu: almmuhuvvo maŋŋá (máksojuvvo bargobájis) Almmuheapmi: konferánssa neahttasiidduid bokte Ordnejeaddji: Sámi Duodji rs Bargobádjegielat leat davvisámegiella, suomagiella ja eaŋgalasgiella. |
| Eahketmális | |
| 19:00−20:00 | Wilderness Hotel Inari |
Puhujaesittelyt
Suvi West
Suvi West on jokisaamelainen ohjaaja ja käsikirjoittaja. West on tehnyt useita palkittuja dokumenttielokuvia, joita on esitetty merkittävillä elokuvafestivaaleilla sekä eurooppalaisilla tv-kanavilla. Taiteellisen työn ohella West on palkittu myös vaikuttamistyöstään muun muassa Pro Feminismi –palkinnolla (2022) ja Valtion tiedonjulkistamispalkinnolla (2022). Vuonna 2023 Suomen elokuvaohjaajien liitto valitsi Suvi Westin Vuoden ohjaajaksi. Toukokuussa 2025 Westiltä ilmestyi esikoisromaani Syntien kummun naiset (S&S). Suurin osa Westin työstä sijoittuu jokisaamelaiseen kulttuuriympäristöön. Hän käsittelee töissänsä kolonialismin vaikutusta yksilöön sekä unelmoi dekolonialistisesta todellisuudesta.
Sebastien Desnoyers Picard
Sebastien on Huron-Wendat-alkuperäiskansajohtaja Quebecissä ja yhteisönsä aiempi valittu päällikkö. 20 vuoden kokemuksellaan hän on eteenpäin vievä voima alkuperäiskansamatkailussa, rakentaa globaaleja kumppanuuksia ja johtaa muutosta aikaansaavia aloitteita, jotka nostavat alkuperäiskansamatkailun maailman näyttämölle. Alkuperäiskansamatkailun globaalin markkinointiorganisaation, Destination Original Indigenous Tourismin, puheenjohtajana ja toimitusjohtajana Sebastien organisoi uraauurtavaa yhteistyötä Kanadan Alkuperäiskansamatkailuyhdistyksen (Indigenous Tourism Association of Canada, ITAC), Amerikan Intiaanien Alaskan Alkuperäiskansamatkailuyhdistyksen (American Indian Alaska Native Tourism Association, AIANTA) ja Uuden-Seelannin Maori-matkailuorganisaation (New Zealand Māori Tourism) välillä. Hänen työnsä ITAC:in varapuheenjohtajana ja markkinointipäällikkönä muistetaan Destination Indigenous -markkinointialustan luomisesta sekä palkitusta The Original Original -markkinointikampanjasta, jotka loivat uuden benchmarkkauskohteen erinomaisuuteen pyrkiville. Sebastien on intohimoinen alkuperäiskansaoikeuksien ja -kulttuurin puolestapuhuja. Hänen työnsä globaalin median kanssa on poikinut arvovaltaisia huomionosoituksia, kuten Explore Canada Award of Excellence -palkinnon. Sitoutuneena edistämään alkuperäiskansamatkailua hän työskentelee sen puolesta, että alkuperäiskansayhteisöt maailmanlaajuisesti pystyisivät innovoimaan, osallistumaan ja matkailusta merkityksellistä edistystä itselleen.
Lennart Pittja
Lennart Pittja, saamelainen Ruotsin puolelta Saamenmaata, syntyi ja kasvoi poronhoitajaperheessä Unna Tjerusjin saamelaisyhteisössä ja pitää poroa kauneimpana eläimenä maapallolla. Lennartilla on 30 vuotta kokemusta saamelaismatkailusta. Hän on Sápmi Naturen perustaja. Vieraat kaikkialta maailmasta tulevat yritykseen kokemaan saamelaista elämäntapaa pienimuotoisella ja kestävällä tavalla. Sápmi Nature Camp sijaitsee Jällivaaran ja Jokkmokkin ulkopuolella Sjávnján luonnonsuojelualueella, joka on osa UNESCO:n Laponia -maailmanperintöaluetta arktisessa Ruotsissa. Sápmi Nature Camp oli listattuna National Geographicin “21 paikkaa, joissa käydä, jos välität maapallosta” -listalla ja AFAR:in “yksi 27 parhaasta hotellista maailmassa” -listalla muutama vuosi sitten. Lennart on voittanut Paras ruotsalainen ekomatkailuyritys -palkinnon kahdesti, vuosina 2004 ja 2019, ja oli ehdokkaana Ruotsin Lapin matkailun alueorganisaation Swedish Lapland Visitors Boardin Suuressa Matkailupalkinnossa vuonna 2019. Lennart Pittja oli yksi projektijohtajista Visit Sápmissa 2010 - 2014, hän on työskennellyt Nature’s Best -sertifioinnin kanssa kansallisen luontomatkailuorganisaation Naturturismföretagenin hyväksi, jonka hallituksessa hän on ollut mukana useampia vuosia. Tällä hetkellä on Swedish Lapland Visitors Boardin hallituksessa. Lennart Pittja on jakanut tietoa saamelaismatkailusta ja alkuperäiskansojen arvoista konferensseissa ja tapaamisissa ympäri maailman. Kaikkialla Saamenmaalla (paitsi Kuolan niemimaalla), Euroopassa ja maailmassa. Maaliskuussa 2023 hänellä oli esitys Maailman Alkuperäiskansamatkailuhuippukokouksessa Perthissä, Australiassa. Lennart kuuluu WINTA:n – World Indigenous Tourism Alliancen johtajuusneuvostoon. Lennartilla on kaksi aikuista tytärtä. Hän asuu Jällivaarassa, Ruotsin puolella Saamenmaata.
John Barrett
John Barrett on Kapiti Island Nature Tours and Nature Lodge -yrityksen puheenjohtaja ja perustaja. Kyseessä on Maori-perheen operoima, useita palkintoja voittanut matkailuyritys, joka sijaitsee yhdellä Uuden-Seelannin tärkeimmistä luonnonsuojelualueista, Kapitin saarella. Yritys keskittyy voimakkaasti kehittämään whanau (perhe) hapu ja Iwi (heimoryhmä) jäseniä matkailutyöhön, joka on merkityksellistä taloudellisesti, kulttuurisesti, ympäristöllisesti ja sosiaalisesti. John on ollut mukana matkailusektorilla hallinnollisissa rooleissa alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla NZ Maori Tourism -Maori-matkailuorganisaation kautta ja on perustajajäsen World Indigenous Tourism Alliancen (WINTA) johtajuusneuvostossa. John on aktiivinen heimoissaan taloudellisen kehittämisen, korkeakoulutuksen, kulttuurin säilyttämisen sekä ympäristöstä huolehtimisen aloilla. Hänellä on yli 40 vuotta kokemusta johtamisesta ja hallinnasta yksityisissä ja julkisissa organisaatioissa ja yrityksissä.
Heikki Nikula
Olen syntyperäinen inarilainen ja perheessäni on elämänkumppanini Anna-Leena Lahti ja kaksi pientä poikaa Marttin ja Juhháán. Isäni perhe eli inarinsaamelaisessa luontaistaloudessa eli heidän pääelinkeinonsa olivat kalastus, metsästys ja poronhoito. Äitini on kotoisin Ounasjokilaaksosta ja muutti nuorena naisena 1960-luvulla Inariin ottaakseen hotellinjohtajan pestin vastaan Inarin matkailuhotellissa ja aika pian tapasi Isäni. Olen lapsesta saakka tottunut käymään äitini työn ansiosta eri ravintoloissa sekä hotelleissa. Isä Reino on opettanut minut kalastamaan, metsästämään, keräilemään ja kaikkeen siihen, mitä pohjoinen kulttuuri on. Isän opeista tärkein on kuitenkin luonnon kunnioittaminen ja arvostaminen. Kun maistaa loppukesästä Juutuanjoelta pyydettyä sen rannalla hiilloksella halsterissa paistettua harjusta, ymmärtää miksi Lapin puhtaasta luonnosta saatava ruoka on huippulaatuista. Ei ruoka muutu sen paremmaksi missään maailmalla, vaikka sen tryffeleillä ja hanhenmaksalla kuorruttaisi. Lukion jälkeen lähdin opiskelemaan kokiksi Rovaniemelle ravintolakoulu Oppipoikaan, kun olin jossakin vaiheessa alkanut kiinnostua ruoanlaitosta. Kesät menivät töissä äitini hotellissa ja vuonna 1994 päätin lähteä opiskelemaan päätoimisesti musiikkia pop-jazz-linjalle Joensuun konservatorioon. Pohjois-Karjalan kierros kesti vajaan kymmenen vuotta ja sen aikana ehdin toimia hevostilallisena, ravintoloitsijana, muusikkona ja kouluttauduin keittiömestariksi ravintolakoulu Perhossa. Etelässä vietettyjen vuosien jälkeen kotikylä alkoi kutsua luokseen ja v. 2003 muutin takaisin Inariin ja aloimme pitämään ja kehittämään siskoni Kaisun kanssa äitini hotellia. Paluuni jälkeen myös isäni suvun inarinsaamelainen kulttuuri ja perinteet ovat alkaneet kiinnostamaan yhä enemmän. Toimimme siskoni Kaisu Nikulan kanssa hotelli Inarin Kultahovin yrittäjinä vuosina 2001-2023 ja ravintolamme Aanaar valittiin Suomen gastronomisen seuran toimesta vuoden ravintolaksi Suomessa vuonna 2020. Olen toiminut kokkina lukuisissa tv-ohjelmissa (mm. Loirinuotiolla, Burgerimies ja Villen keittiössä). Sijoituin Sápmi awards keittiötaidon kilpailussa jaetulle toiselle sijalle v. 2014. Tykkään kalastaa perholla ja uistimella ja kaikki luontoelämykset ja niihin liittyvä pohjoinen vuodenkierto ovat minulle ne tärkeimmät syyt asua Inarissa ja niistä nautitaan päivittäin. Suhteeni luontoon näkyy myös ruokafilosofiassani ja koskematon luonto ja viimeiset vanhat metsät, joita Inaristakin vielä löytyy, ovat minusta tärkeitä ja säilyttämisen arvoisia.
Frank Antoine
Päällikkö Frank Antoine on Bonaparte-alkuperäiskansaa, joka on osa Sisä-Salishin alueen Shuswap-kansaa Kanadassa. Hän on myös yksi Moccasin Trails -alkuperäiskansamatkailuyrityksen perustajista. Yritys toimii Kamloopsissa ja Kelownassa Brittiläisessä Kolumbiassa Kanadassa. Frankin elämänaikaiset kokemukset ja kulttuuriset käytännöt ovat antaneet hänelle alustan, jolla työskennellä matkailuelinkeinossa monella tasolla. “Alkuperäiskansamatkailun kasvattamisen haluaminen on sen oppimista, kuinka luottaa ja kuinka jakaa alkuperäiskansa-arvojamme kunnioittavan liiketoiminnan muodossa. Oikein tehtynä matkailu opettaa vieraillemme ja kävijöillemme esi-isiemme autenttisia tapoja.” Frank on toiminut erilaisissa matkailun hallintoelimissä Brittiläisessä Kolumbiassa ja Kanadassa ruohonjuuritasolta kansalliselle tasolle. Hän on tällä hetkellä myös World Indigenous Tourism Alliancen (WINTA) puheenjohtaja. Hän on haluttu puhuja, joka hallitsee monet alkuperäiskansoihin liittyvät aiheet mukaan lukien hänen oma inspiroiva matkansa, suhteiden ja kumppanuuksien rakentaminen, autenttisen alkuperäiskansamatkailun kehittäminen, alkuperäiskansainen voimaantuminen ja monia muita aiheita. Frank on vahva kulttuurilähettiläs ja jakaa ylpeänä perinteisiä arvoja, joita hän kantaa tänään.
Ellinor Guttorm Utsi
Lähes 60-vuotias, isoäiti 8:lle. Kasvanut poronhoitajaperheessä, naimisissa poronhoitajan kanssa, ja olemme valinneet poronhoidon päätulonlähteeksemme. Poronhoito on haasteellinen ammatti. Elämme porojen kanssa ja poroja varten. Kutsumme sinut osallistumaan puhtaaseen elämään vierailemalla yrityksessämme Davvi Siidassa. (linkki: https://davvisiida.no/en/) Seikkailuja Saamenmaalla. Ole vieraamme elämässämme, perinteissämme ja historiassamme, jotka punoutuvat yhteen porojen kanssa. Saamenkäsityö duodji on tärkeä osa elämääni.
Carinan Ren
Carina Ren on apulaisprofessori Aalborgin yliopistossa Tanskassa ja AAU Arcticin, yliopistonsa arktisen yhteistyöalustan, johtaja. Carina tutkii matkailun kehittämisen ja arktisen sosiaalisuuden välisiä suhteita keskittyen erityisesti Grönlantiin. Hänen viimeaikaiset ja meneillään olevat tutkimusprojektinsa keskittyvät kulttuurisensitiiviseen matkailun kehittämiseen, risteily-yhteisöihin Grönlannissa sekä arktisen matkailun tulevaisuuteen sosio-ympäristöllisten muutosten valossa.
Áile Aikio
Áile Aikio on saamelainen tutkija, joka toimii tutkijatohtorina Lapin yliopistossa. Hänen tutkimusintresseihinsä kuuluvat saamelainen käsityö ja taide, kulttuuriperintö, perintökäytäntöjen dekolonisaatio ja alkuperäiskansaistaminen sekä monilajinen yhteiselo. Hänellä on tohtorin tutkinto yhteiskuntatieteistä sekä maisterin tutkinto etnologiasta. Tällä hetkellä hän työskentelee ’Sámi Political Traditions and Thought in Co-becoming with the Environment’ -hankkeessa, jota rahoittaa Suomen Akatemia. Hänen viimeisimpiin julkaisuihinsa kuuluvat hänen väitöskirjansa ’Saamelainen museo? Tutkimus saamelaisen kulttuuriperinnön ontologisesta politiikasta’ (2023) sekä yhteistoimitettu kirja ‘The Sámi world’ (2022). Ennen tohtoriopintojaan Aikio työskenteli kuraattorina Saamelaismuseo Siidassa, jossa hän syvensi asiantuntemustaan saamelaisesta kulttuuriperinnöstä ja taiteesta.
Taija Aikio
Taija Aikio toimii yleisövastaavana Saamelaismuseo Siidassa Inarissa. Hän on työskennellyt Siidassa seitsemän vuotta, aloittaen asiakaspalvelusta, siirtyen markkinointiin ja nyt johtaa yleisöt ja näyttelyt tiimiä. Hän on opiskellut saamelaiskulttuuria Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa ja tuo työhönsä sekä henkilökohtaisen että ammatillisen näkökulman inarinsaamelaisena. Siida valittiin Euroopan vuoden museoksi 2024, erityisesti ansiokkaasta työstään saamelaisyhteisöjen kanssa tehdystä työssä. Siidassa kulttuurinen kestävyys ei ole vain periaate – se on kaiken toiminnan ydin. Työ perustuu aina tiiviiseen yhteistyöhön saamelaisyhteisöjen kanssa, varmistaen, että alkuperäiskansojen ääni ei ole vain mukana, vaan aktiivisesti ohjaamassa kehitystä.
Maarit Länsman
Maarit Länsman on Utsjoelta kotoisin oleva saamelaisen perinneruoan taitaja. Taustaltaan Maarit on sosiaalityön ammattilainen ja hän on ollut mukana aktiivisesti yhteisötoiminnassa vuosikymmeniä.
Christina Hætta
Christina Hætta on Saamelaisneuvoston kulttuuriosaston päällikkö. Saamelaisneuvosto on tehnyt yhteistyötä saamelaisten duodji (käsityö-) organisaatioiden kanssa saamelaisten tavaramerkkien kehittämisessä Saamanmaalla rajat ylittävästi 1980 luvulta alkaen.
Per-Olof Nutti
Per Olof Nutti on Saamelaisneuvoston puheenjohtaja. Saamelaisneuvosto on saamelaisten yhteinen riippumaton kulttuuripoliittinen ja poliittinen järjestö, joka toimii Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän saamelaisten kansalaisjärjestöjen yhteistyöelimenä.
Eurohpa eamiálbmotturismakonfereansa EITC 2025
World Indigenous Tourism Alliance, Sámediggi ja Lappi universitehta ordnejit riikkaidgaskasaš eamiálbmotturismakonfereanssa Anáris miessemánus 2025.
Konfereanssa váldotemán lea ehtalaččat suvdilis eamiálbmotmátkeealáhus. Erenomážit biddjo fuopmášupmi mátkeealáhussii, mii dáhpáhuvvá Eurohpa árktalaš guovlluin.
Konfereansa ordnejuvvo Suoma Oahpahus- ja kulturministeriija mieđihan sierradoarjaga vehkiin.
Suvdilis eamiálbmotmátkeealáhus Davviriikkaid árktalaš guovlluin
Prošeakta nanne suvdilis eamiálbmotmátkeealáhusa ovddideami Davviriikkaid árktalaš guovlluin fierpmáiduvvama ja ovttasbarggu vehkiin, maidda oassálastet eamiálbmogii gullevaš mátkeealáhusfitnodatdoallit, geat doibmet Ruonáeatnamis, Norggas, Ruoŧas, Suomas ja eará riikkain, sihke Sámedikkit, universitehtat, mátkeealáhusa čuozáhatorganisašuvnnat sihke World Indigenous Tourism Alliance. Prošeavtta doaibmabijut gieđahallojit Eurohpa eamiálbmotturismakonfereanssa EITC 2025 oktavuođas Anáris miessemánus 2025.
Prošeavtta mihttomearrin lea nannet suvdilis eamiálbmotmátkeealáhusa ovddideami Davviriikkaid árktalaš guovlluin:
- nu ahte álggahuvvo ja nannejuvvo ovttasbarggus dieđuid oktasaččat buvttadeapmi ja válmmašvuođaid ovddideapmi miehtá árktalaš guovllu
- nu ahte dorjojuvvojit báikkálaš mátkeealáhusa čuozáhatorganisašuvnnat ja fitnodagat daid strategalaš mihttomeriin, mat gusket suvdilis fitnodatdoaibmačovdosiid
Prošeavtta ruhtada Davviriikkaid Ministtarráđi árktalaš ovttasbarggu prográmma.
Prošeaktaguoimmit
Järjestäjät
”Válborin miessi cugŋo alde.”
Boares dajahus, mii muitala goas miesit galggašedje riegádit máilbmái.
Govas áldu lea misiin okto birrasis, gosa dat lea boahtán juohke jagi guoddit. Man olu máilbmi dan birra leage nuppástuvvan ovddit jagiid guottetáiggiid maŋŋá. Maid jos miessi ii riegátge šat cugŋo ala?
Sámi luondu lea erenomáš rašši, ja dán govas geahččalin ovdanbuktit, man jođánit máilbmi rievdá, gosa eallit, dego boazu, galget dušše hárjánit. Luonddu rašesvuođa mii eat kánske áibba ollásit ipmir, eatge dan, man láhkai smávvage áššit váikkuhit olu. Boazu goittotge eallá ja doaibmá dego lea jahkečuđiid hárjánan, muhto mo geavvá, go máilbmi rievdá menddo jođánit dan birra?
Ellen Maarit Juuso, grafihkár