Lappalaš

Lappalaš lea historjjálaš, olggobealat olbmuid geavahan namahus sápmelaččain. Dat geavahuvvui ee. Ruoŧa ja maŋŋá Suoma hálddahusas govvidit olbmuid, geat elle dálá Norgga, Ruoŧa, Suoma davveosiid ja Guoládaga guovlluin luondduealáhusaiguin dego meahcástemiin ja goddebivdduin, guollebivdduin, čoaggimiin ja boazodoaluin.

Ruoŧa válddi áigge namahus lappalaš stáđásmuvai eiseváldedoaban, man vuođul hálddašuvvui vearuhus ja eanageavaheapmi. Hálddahuslaš klassifiseremis lappalaš bálddalastojuvvui dálolažžii: ovddit barggai luondduealáhusaiguin, maŋit eanadoaluin. Tearpma hábmii nie sosioekonomalaš ja hálddahuslaš kategoriija. Gažaldat lei ealáhusas, ii etnalaš duogážis.

Boarrásamos eana-, vearro- ja heaggagirjjiin lappalažžan merkejuvvojedje buohkat, geat mákse ng. sámevearu dahje muđui barge guovllus daiguin ealáhusaiguin. Lappalažžan merkejuvvon olbmot ledje sápmelaččat, muhto jovkui merkejuvvojedje vehážiid mielde dakkár suopmelaččatge, guđet iešguđet sivaid geažil ledje ožžon juridihkalaš vuoigatvuođa bargat lappalašealáhusaiguin. Easkka 1800-logus, go jurddašuvvui nannosabbot ahte luondduealáhusat gullet sápmelašvuhtii, tearpmas lappalaš álggii vehážiid mielde boahtit etnonyma dahjege álbmotnamahus ja seammás tearpma sápmelaš synonyma geavatlaš dásis.

Dálá áigge lappalaš vásihuvvo boarásmuvvan ja sápmelaččaid negatiivvalaččat báidni sátnin. Tearbman dat laktojuvvo kolonialismma ja vealaheami historjái. Dutkamis tearpma geavahuvvo ain historjjálaš doaban govvidit vássán áiggi vearuhus- ja ealáhusjoavkkuid, muhto dutkit figget muitalit dárkilabbot, geat dainna oaivvilduvvojedje iešguđet áigodagain.

Lea dieđus, ahte sápmelaččat leat ieža geavahan alddis namahusa sápmelaš unnimustá čuđiid jagiid. Sámeáššiid komitea ávžžuhii jagis 1952 smiehttamušastis luohpat sánis lappalaš ja geavahit dan sajis namahusaid sápmelaš (sämmilâš, säʹmmlaž, saamelainen), sápmi ja sámegiella, mat vástidit daid namahusaid, maid sápmelaččat ieža geavahit.