Skip to main content

Pargoniävuh já ravvuuh

Sämimađhâšem ellee kulttuurenâduv vuávám (SMEKS)

Mii lii SMEKS

Sämimađhâšem ellee kulttuurenâduv vuávám (SMEKS) lii pargoniävvu, mon vievâst irâttâs ibbeerd já huámmáš jieijâs tooimâ vaikuttâsâid toimâmpirrâsân já ton eres ässeid já tuáimeid (ml. ärbivuáválij iäláttâsâi já päikkitáárbu hárjutteijeeh) ellee kulttuurenâduv uássin.

SMEKS älkkeedit tuođâštiđ já kommunikistiđ čoođâčyevvee, čielgâ já pehtilis vuovvijn páihálâšsiärvádâhân, äššigâssáid já oovtâstpargopeelijd irâttâs ovdâsvástádâslâšvuođâst já eettisii killeelvuođâst sehe tast, moi konkreetlij tavoiguin irâttâs olášut killeelvuođâ sierâ olleemvuođâid. Lasseen SMEKS iššeed tuástuđ čájádittee nággusijd (om. ruánáánágguseh).

SMEKS vievâst mađhâšemtoimâ stivrejuvvoo tienuuvt, ete tot siäilut, tuárju já naanood sämmilii kulttuurenâduv eellimvyeimi. Vuávám ovtâstit tiäđu ärbivuáválijn iäláttâsâin, kulttuuräärbist, luándu maaŋgâhámásâšvuođâst já kuávlu kevttim sierânâsjiešvuovijn, sehe miäruštâl, maht mađhâšem puáhtá toimâđ tai árvuiguin, páihálâšsiärváduvváin sehe ellee kulttuurenâduvváin sovâlávt. SMEKS lii pargoniävvu, mii stivree sämmilij päikkikuávlu mađhâšem ovdâsvástádâslávt sehe kulttuurlávt, sosiaallávt já ekologâlávt kilelis vuovvijn.

SMEKS kalga anneeđ sistees konkreetlijd raijiittâsâid (ml. raijiittâsâi kuvvim) jotolâhčuovâmaali vievâst ovdâmerkkân enâduv kiävtun, mađhâšemkiäinui vuáváámân, rakânâsâi soijiimân já tábáhtusâi orniimân. Vuávám ulmen lii turviđ ellee kulttuurenâduv tienuuvt, ete mađhâšem tuárju ton siäilum já hiäđut páihálâšsiärváduv kuhes áigáduvâst.

Peividem já nubástusâi huámmášumán väldim

Vuávám peividuvvoo ucemustáá kyevti ive kooskâi tâi tävjibeht, jis toimâmpirrâsist tábáhtuveh merhâšittee nubástusah. Tágáreh nubástusah pyehtih leđe ovdâmerkkân:

  • šoŋŋâdâhnubástus tovâttem nubástusah muotâ- tâi jieŋâtiileest,
  • kiäinui nuhâmist šaddee nubástusah,
  • mađhâšeijeemeerij liijkás jotelis lasanem, kuás mađhâšeijeeh stivrejuvvojeh ucceeb kyermejum kuávloid tâi aigijd.

Nubástusâi mield meid äššigâssáid adelum ravvuid kalga máhđulávt peividiđ, vâi toimâ piso ovdâsvástádâslâžžân, eettisávt kilelin já heivee oohtân ellee kulttuurenâduv pyereestvajemáin.

Ravvuuh SMEKS rähtimân

SMEKS kannat rähtiđ huolâlávt já kevttiđ tuárvi ääigi. Ko irâttâs lii ráhtám SMEKS, te tom puáhtá kevttiđ iššeen sertifisistemkriteerijn. Já nubijkulij sertifikaat kriterijd puáhtá kevttiđ iššeen tievâsmittiđ SMEKS. SMEKS puahtá meid rähtiđ paldluvâi sertifikaat kriterijguin, kuás pajaluvâi porgum pargo kiäppán já kuohtuuh tievâsmiteh nubijdis.

SMEKS siskáldâs

SMEKS-vuáváámân čálloo uánihávt irâttâs oles toimâ já toimâmkuávlu vaikuttâskuávluiguin (max. 1000 merkkâd/fáddá, palvâlus tâi toimâ). Eromâš huámmášume kiddejuvvoo tooimâ uásisuorgijd, moh kepideh já/tâi lasetteh maađhâšmist šaddee hástusijd, ovdedeh positiivlijd já/tâi lasetteh negatiivlijd vaikuttâsâid irâttâs toimâmkuávlu sämisiärváduvâst já ellee kulttuurenâduvâst.

SMEKS uásisyergih

Vyelni mainâšum uásisyergih já pargoh kalgeh leđe SMEKS-vuáváámist:

  1. Irâttâs áárvuh, pargo já ulmeh
    1. Irâttâs čáálá pajas SMEKS-vuáváámân irâttâs áárvuid, pargo (missio) já uulmijd (visio ađai mast irâtteijee uáiná, ete sun lii viiđâ ive keččin). Moh láá irâttâs tehálumoseh áárvuh? Maht áárvuh uáinojeh irâttâs tooimâst já pargoost, vâi uulmijd puávtáččii juksâđ já visio šadda tuottân?
      Ovdâmerkkâ: Mii irâttâs kuávdášláid árvoid kulá kulttuur kunnijâttem, ovdâsvástádâslâšvuotâ já siärvuslâšvuotâ. Mii missio lii faallâđ mađhâšeijeid puigâ já eettisávt kilelis sämikulttuurân vuáđuduvvee vuáttámušâid, moh hiäđutteh meid páihálâšsiärváduv. Mii vision lii viiđâ ive keččin leđe ovdâsvástádâslâšvuođâst já eettisii killeelvuođâst tobdos tuáimee, kote fáálá puigâ sämikulttuurtábáhtusâid naanoodmáin siärvuslâšvuođâ já ellee kulttuurenâduv.

  2. Irâttâs ovdâsvástádâslii já eettisávt kilelis sämimađhâšem linjim (uási finnodâhtoimâvuáváámist)
    1. Irâttâs ráhtá jieijâs linjim ovdâsvástádâslii já eettisávt kilelis sämimaađhâšmist. Taat uánihâš tekstâ lii irâttâs finnodâhidea, mii lii rahtum sämmilii uáinust. Irâttâs jieijâs sämimađhâšem linjim västid uánihávt čuávuváid koččâmuššáid: Magarijd sämikulttuurân vuáđuduvvee feeriimijd, palvâlusâid tâi pyevtittâsâid irâttâs fáálá? Maid prinsiipijd já linjiimijd irâttâs nuávdit jieijâs tooimâst? Mii já kiäh láá irâttâs tooimân já árvoid hiäivulâš čuosâttâhjuávkku?
      Ovdâmerkkâ: Mii irâttâs lii ovdâsvástádâslâš já eettisávt kilelis sämmilâš irâttâs, mii fáálá ärbivuáválii aldapurrâmuš, mälistempargopáájáid já kietâtyejipáájáid. Mii toimâ vuáđuduvá kulttuur kunnijâtmân, siärvuslâšvuotân já ekologâlii ovdâsvástádâslâšvuotân. Mijjân ovdâsvástádâslâšvuotâ uáivild jieččân toimâm vaikuttâsâi oovtmanolâš árvuštâllâm já huámmášem páihálâšsiärváduv elimân oovtâstpargoost kuávlu sijdáin já eres tuáimeiguin, vâi mađhâšem tuárju ellee kulttuurenâduv pyereestvaijeem. Mii čuosâttâhjuávkku láá mađhâšeijeeh, kiäh aneh áárvust puigâ, ovdâsvástádâslii já eettisávt kilelis sämmilii kulttuurfeerim.

  3. Maht sosiaallâš já kulttuurlâš toimâlope lii juksum já kiäst?
    Ovdâmerkkâ: Mii irâttâs lii savâstâllâm páihálijn sijdáin já sooppâm mađhâšemkiäinui soijiimist tienuuvt, ete toh iä hettii kuáttum. Tehálijd kamuvsyeini nuurrâmkuávluid láá meridâm kyeđđiđ kesimađhâšemkuávlu ulguubel. Návt mij lep finnim sosiaallii já kulttuurlii toimâlove toimâđ kuávlust, já oovtâstpargo naanood luáttámuš páihálâšsiärváduv já irâttâs kooskâ.

  4. Maht irâttâs tooimâ vaikuttâskuávlu sosiaalliih, kulttuurliih, ekologâliih já ekonomâliih killeelvuođah já kyeddimnaavcah láá valdum huámmášumán? Maht toh láá miäruštâllum? Kiäh puoh láá uásálistittum?
    Ovdâmerkkâ: Mii irâttâs lii karttim oovtâstpargoost páihálijn kuálástemkuddijn, sijdáin já kieldâ pirâsäššitobdein kuávlu sosiaallijd, kulttuurlijd, ekologâlijd já ekonomâlijd killeelvuođâid já kyeddimnaavcâid. Karttiimist váldojii huámmášumán ovdâmerkkân čácáduvâi kyelinäälih, puásuituálu kuáttumkuávluh, herkis luándučuosâttuvâi kuormim sehe kylá infrastruktuur kapasiteet. Ohtsij savâstâlmij vuáđuld kevttum kiäinuh láá saijejum tienuuvt, ete toh iä hettii kuáttum, toh vääldih huámmášumán páihálii jievjâoppuu reeviir, iä kuulât liijkás ennuv luándu já äššigâsmereh láá räijejum sesongij ääigi.  Návt visásmittoo, ete mađhâšem tuárju sehe páihálâšsiärváduv já pirrâs pyereestvaijeem kuhes áigáduvâst.

  5. Irâttâs tooimâst kevttimnáál sämikulttuur já luándu resurseh
    1. Maid sämikulttuur uásisuorgijd irâttâs ana jieijâs faallâm feeriimijn, palvâlusâin já pyevtittâsâin?
      Ovdâmerkkâ: Mii irâttâs fáálá mälistempargopáájáid, main kiävttojeh ärbivuáváliih amnâseh já máttááttuvvoo toi merhâšume uássin sämikulttuur. Siärváduvváin lii savâstâllum já soppum tain raajijn, maid amnâsijn halijdeh muštâliđ äššigâssáid, ovdâmerkkân puurrâmrääsi kiävtust tálhudeijee tárguttâssáid.

    2. Maid luándu uásisuorgijd irâttâs kiävttá jieijâs tooimâst, pyevtittâsâin já/tâi palvâlusâin? Maht irâttâs čuávu jieijâs tooimâ vaikuttâskuávlu pirrâdâhân kullee pirrâs tile? Moh láá irâttâs toimâmkuávlu čuolmah já hástuseh? Maht irâttâs iästá negatiivlij vaikuttâsâi šoddâm? Maht irâttâsâst váldojeh huámmášumán jo máhđulávt leijee hástuseh? Magareh pirâsustevliih tâi pirrâs huámmášumán väldee tavoid irâttâs háárjut já maht viestâdeh tain? Maht irâttâs tuárju šoŋŋâdâhnubástus? Jieŋâlub tiäđuh irâttâs tooimâ jieščuávumist já ton olášutmist kávnojeh sánáduvâst: čuávvumvuáhádâh.
      Ovdâmerkkâ: Mii ekologâlávt kilelis mađhâšem vyehivaljiittâsân kulá kollimääigi kuhedem já ohtsâšfievridmij aktiivlâš kevttim. Tai lasseen mii irâttâs stivree äššigâsâid ovdâsvástádâsláid sämikulttuurân lohtâseijee palvâlussáid, tego Säämi kulttuurkuávdáš Sajos tâi Sämimuseo Siida uápistum kolliimáid, ovdâsvástádâslii já eettisávt kilelis puásuitáálukolliimáid já kuovsâkkâsâi keččâmân ovdâmerkkân čuoigân. Mađhâšeijeeh finnejeh ollâ tääsi feeriimijd já páihálii luándu já kulttuur áárvust anneem nanosmuvá tienuuvt, ete tot ij hettii páihálii siärváduv.

    3. Moh kulttuur já luándu uásisyergih kuáđđojeh mađhâšem ulguubel já mondiet?
      Ovdâmerkkâ: Mii irâttâs ij ornii tooimâ sämmilij pase soojijn, herkis šoddâmpirrâsijn tâi uhkevuálásij šlaajâi pessimkuávluin, vâi toi árvu, ráávhu já čavdesvuotâ siäiluh meid puáttee suhâpuolváid.

    4. Moh ärbivuáváliih iäláttâsah hárjuttuvvojeh irâttâs tooimâ vaikuttâskuávlust? Maht irâttâs heivit oohtân jieijâs tooimâ ärbivuáválij iäláttâsâiguin? Maht hoittájuvvojeh tárbuliih konsultaatioh ärbivuáválij iäláttâsâi hárjutteijeiguin? Maht váldoo huámmášumán irâttâs tooimâ vaikuttâskuávlu sämisiärváduv päikkitáárbu já purrâmuštorvo olášuttem hemâdâsâittáá
      Ovdâmerkkâ: Mii irâttâs toimâmkuávlust hárjuttuvvoo puásuituálu já kuálástem. Mij lep sooppâm páihálijn sijdáin já kuálásteijeiguin (ml. päikkitárbukuálásteijeeh) kiäinui já äigitaavlui soijiimist tienuuvt, ete toh iä hettii kuáttum tâi kuálástem. Toos lasseen mij lep savâstâllâm merikoskâsávt tast, maht mii mađhâšemtoimâ lii vaikuttâm ovdâmerkkân poccui kuátumân

  6. Irâttâs SWOT-analyys
    1. Irâttâs taha čuákkáás SWOT-analyys, mii vuáđuduvá saajeest vittâ rahtum irâttâs tooimâ karttiimân. Irâttâs SWOT-analyys ana sistees listo irâttâs tooimâ naavcâin, hiäjuvuođâin, máhđulâšvuođâin já uuhkijn.

    2. Lasseen irâttâs árvuštâl jieijâs tooimâ riiskâid já vaarâid (laahâ kulâttempalvâlusâi torvolâšvuođâst 185/2025) meid sämmilii uáinust. Riiskâi já vaarâi árvuštâllâm puáhtá olášuttiđ rijjâhámásávt, ovdâmerkkân čuovâkuuvij, káártái tâi eres visuaallij vuovij vievâst.

  7. Irâttâs toimâmkuávlu kárttá (tärhibeh ravvuuh: kárttá)
    1. SMEKS ana sistees kárttávuáđu, moos irâttâs merkkee oles tooimâs vaikuttâskuávluiguin ml. jotteem toimâmsajan. Káártást kiävttoo jotolâhčuovâmalli, mast herkis kuávluh iä kovvejuu tárkká, mutâ toi eksistens já merhâšume tubdâstuvvoo.

    2. Kárttávuáđu taha konkreetlâžžân sämmilij maailmkove prinsiip toimâđ luándu kunnijâttee já huámmášumán väldee vuovvijn. Siämmást tot tuođâšt sertifikaatohjelm auditisteid já sertifikaatist merideijee piälán, ete irâttâs tooimâ vaikuttâsâi olán kuleh teháliih kuávluh já toi merhâšumeh láá tubdâstum, miäruštâllum, valdum huámmášumán já toi kevttim lii kuorâttâllâm miäldásâš já ovdâsvástádâslávt já eettisávt killeel.

    3. Káártán merkkejuvvoo sierâ vuovijguin:
      • kulttuur já luándu uásikuávluh, moh kiävttojeh maađhâšmist, sehe toh, moh kuáđđojeh kevtihánnáá,

      • kuávlu eres ässeeh, eres tuáimeeh,

      • eromâš huámmášume vättee herkis kuávluh já čuosâttuvah, tego uhkevuálásij šlaajâi revireh já piervâleh tâi herkis šoddâmpirrâseh, moid irâttâs tooimâst lii tâi puáhtá leđe vaikuttâs.

Saamelaismatkailun elävän kulttuurimaiseman suunnitelmaan liitettävä kartta

Kartta on olennainen osa vastuullista ja eettisesti kestävää saamelaismatkailua ja Saamelaismatkailun elävän kulttuurimaiseman suunnitelmaa (SMEKS). Karttaan merkitään yrityksen toiminta ja sen vaikutusalue, ne kulttuurin ja luonnon osa-alueet, joita hyödynnetään matkailussa, sekä ne, jotka jätetään hyödyntämättä. Lisäksi karttaan sisällytetään tiedot muista alueen toimijoista, asukkaista sekä erityistä huomiota vaativista kohteista (esim. uhanalaisten lajien kasvuympäristöt ja elinpiirit, vasonta-alueet, pyhät paikat).

Kartta toimii myös eettisenä välineenä ja konkretisoi saamelaisten maailmankuvaan kuuluvan periaatteen: kulttuurimaisemassa toimitaan luontoa kunnioittavalla ja huomioivalla tavalla. Samalla se toimii dokumentointivälineenä, jolla yritys osoittaa vastuullisuutensa auditoinnissa ja suunnittelee toimintansa yhteensopivaksi poronhoidon, muiden perinteisten elinkeinojen ja saamelaiskulttuurin harjoittamisen kanssa. Kartan avulla voidaan osoittaa, että toiminta perustuu yhteisölähtöiseen arviointiin sekä paikkasidonnaisten kestävyyksien ja kantokykyjen kunnioittamiseen ja huomioimiseen.

Kartat ovat perinteisesti olleet sekä käytännön että kulttuurisen tiedon välittäjiä: niiden avulla on siirretty sukupolvelta toiselle tietoa luonnosta, kulkureiteistä, kalastus- ja metsästysalueista sekä paikoista, joilla on hengellistä tai symbolista merkitystä. Kansainvälisissä alkuperäiskansoja koskevissa linjauksissa painotetaan, että kulttuurisesti merkittävän tiedon esittäminen kartalla edellyttää aina yhteisön osallistumista ja hyväksyntää.

Vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun yhteydessä kartat voivat sisältää tietoa mm. perinteisistä elinkeinoista, kulttuuriperinnöstä ja historiallisista kohteista. Tällöin niiden suunnittelu ja laatiminen edellyttää yhteistyötä saamelaisyhteisön kanssa sekä yhteisön antamaa kulttuurista (Cultural Licence to Operate, CLO) ja sosiaalista toimilupaa (Social Licence to Operate, SLO) kulttuurisesti merkittävän tiedon esittämiseen. Karttoihin sisältyvän tiedon käyttö edellyttää sekä molemminpuolista luottamusta yrittäjän ja yhteisön välillä että yrityksen toiminnan kulttuurisen ja sosiaalisen hyväksyttävyyden varmistamista.

Kartta on Saamelaismatkailun vastuullisuussertifikaatin kannalta keskeinen työkalu, jolla osoitetaan yrityksen oman toiminnan vastuullisuus ja yhteisön hyväksyntä. Kaikkia karttaan merkittyjä tietoja ei kuitenkaan jaeta julkisesti. Arkaluontoiset kohteet, kuten pyhät paikat tai ruuhkautuneet alueet, eivät tule näkyä markkinoinnissa tai sosiaalisessa mediassa. Näin turvataan kulttuurisesti ja ekologisesti kestävien alueiden eheys sekä paikallisyhteisön oikeudet ja elinvoimaisuus.

Kartassa käytetään liikennevalomallia:

  • Vihreä: alueet, joissa toiminta on sosiaalisesti, kulttuurisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää eikä kantokyky ylity.
  • Keltainen: alueet, jotka ovat vain osan aikaa hyödynnettävissä tai joissa matkailu voi aiheuttaa haittaa tiettyinä ajankohtina (esim. vasomisaikana tai poroerotusten yhteydessä).
  • Punainen: alueet, jotka jätetään kokonaan matkailun ulkopuolelle (esim. pyhät paikat, hauraat luontokohteet, sesonkiaikoina ylikuormittuvat hot spot -kohteet).

Yrityksen toiminta-alueen ja sen vaikutusten merkitseminen karttapohjaan

Kartan on tarkoitus auttaa sekä yritystä että auditoijaa hahmottamaan yrityksen hyödyntämän alueen kokonaisvaltainen käyttö ja kuormittuneisuus.

Yrityksen hyödyntämät alueet/kohteet merkitään karttaan numeroimalla kukin kohde ja ympäröimällä kunkin numeroidun kohteen toiminnassa käytettävä alue (esim. tulistelupaikka, polttopuiden säilytyspaikka, aktiviteettialueen wc-tilat). Kohteeseen pääsyyn ja/tai seuraavaan kohteeseen liittyvät siirtymät reitit merkitään karttapohjaan viivalla. Jos yrityksellä on käytössä vaihtoehtoisia reittejä (esim. riippuen vuodenajoista) merkitään nämä reitit katkoviivalla ja selitteessä mainitaan eri reittien merkitykset. Jos yrityksellä on käytössä useampia reittejä ja/tai aktiviteetteja, merkitään kukin reitti eri värillä. Kaikki yrityksen käyttämät alueet/kohteet avataan myös lyhyesti kirjallisesti. Yrityksen toiminta-alueeseen sisältyy myös yrityksen toiminnan vaikutusalue, jonka kattavuus riippuu toiminnan laadusta, kestosta, toistuvuudesta ja laajuudesta. Liikennevaloalueiden värimaailma tulee tarkistaa vuosittain tai tarvittaessa useammin, jos tilanne muuttuu merkittävästi (esim. kanalintujen epäonnistunut pesintä, ilmastonmuutoksen negatiiviset vaikutukset talvilaitumiin).

Karttaan merkitään vihreällä ne alueet/kohteet, jotka sijaitsevat yrityksen toiminta-alueella ja joiden käytössä ei ole eettisesti kestämättömiä rajoitteita. Vihreät alueet nimetään tarkasti ja tietyn paikan nimen yhteyteen lisätään selite sekä avataan lyhyesti, miten kukin paikka on huomioitu. Esimerkiksi jos yrityksen huoltoreitti moottorikelkalla kulkee tietyn tokkakunnan talvilaitumen kautta, mainitaan selitteessä seuraavasti: alueella kuljetusten aikana nähtävät porot huomioidaan ja kierretään riittävän kaukaa, käytänteestä sovittu ko. tokkakunnan kanssa.

Keltaisella karttapohjaan merkitään ne alueet/kohteet, jotka saattavat olla osan aikaa hyödynnettävissä ja osan aikaa poissa yrityksen käytöstä, koska tiettynä aikana alueella liikkuminen aiheuttaa haittaa tai vaaraa elävälle kulttuurimaisemalle (esim. tunturihaukan pesät) tai kulttuurin harjoittamiselle (esim. kirkolliset juhlat kuten joulukirkko, helppokulkuiset kotitarvemarjastukseen liittyvät lähijängät). Keltaisten alueiden kulttuurisensitiiviset ja/tai ekologisesti herkät alueet jätetään yksilöimättä. Sen sijaan niiden kohdalle selitykseen kirjataan esimerkiksi herkkä elinympäristö tai kulttuurisensitiivinen paikka.

Punaisella karttaan merkitään alueet/kohteet, jotka tulee jättää kokonaan matkailun ulkopuolelle, mutta sijaitsevat yrityksen toiminta-alueella. Punaisia alueita ei tarvitse erikseen eritellä nimeltä, mutta ne tulee merkitä karttaan tarpeeksi laajasti alueen turvavyöhyke huomioiden.

Punaiset alueet nimetään kolmen kategorian alle:

  1. perinteisten elinkeinojen käyttämät kriittiset alueet (esim. Tenojoen perinteiset lohen patopyyntipaikat)
  2. kulttuurin harjoittamisen kriittiset alueet (esim. pyhät paikat)
  3. luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kriittiset alueet (esim. naalin pesä/reviiri).

Yrityksen henkilökunnalle, asiakkaille ja yhteistyökumppaneille tulisi esitellä pelkistetty kartta, jossa näkyvät nimettyinä vain vihreät alueet, jotta arkaluontoinen tieto ei pääse leviämään sitä tarvitsemattomille tahoille.

Sämimađhâšem kuávlukárttápargoniävvu – kevttimraavâ

Irâttâs merkkee káártán jieijâs oles tooimâ vaikuttâskuávluiguin ml. sirdâšumeh toimâmsajan. Jyehi kuávlu puáhtá vuorkkiđ já maŋeláá macâttiđ JSON-tiätuvuárkkán.

1. Uđđâ kuávlu sárgum

Leehâ “➕Lisää uusi alue (Lasseet uđđâ kuávlu)” -uási sijđopiälhust.

Valjii kuávlu ivne:

  1. 🟢 Ruánáá – maađhâšmân hiäivulâš kuávlu
  2. 🟡 Fiskâd – kuávlu, mii lii mađhâšem kiävtust tuš uási ääigi
  3. 🔴 Ruopsâd – kuávlu, mii ij heivii maađhâšmân

Valjii čuávuvâžân häämi, mon tun halijdah sárguđ:

  1. Polygon (maaŋgâčievâg) – rijjâhámásâš kuávlu
  2. Jiärdukuulmâg – čielgâ räijejum kuávlu
  3. Riegis – suonnjâr mield miäruštâllum kuávlu
  4. Säärgis – kiäinu (ml. huolâttâsfievridmeh

Ko tun valjiih häämi, lekkâs laasâ, mast tun puávtáh adeliđ kuávlun noomâ já uánihis valdâlem. Ko tun lah tiävdám puáttee kuávlu vuáđutiäđuid, te valjii ”tallenna (vuorkkii)” já sáárgu kuávlu káártán säpligáin. Kuávlu vyerkkejuvvoo automaatlávt.

2. Kuávlu hammim

Tun puávtáh hammiđ jo leijee kuávluid valjiimáin kuávlu listoost tâi spokkâlmáin ton kuávlu káártást. Kuávlun itá keessimloováh já tun puávtáh hammiđ ton häämi, tâi juátkiđ tekstâsiskáldâsâi hammiimân.

3. JSON-tiätuvuárhá vuorkkim sertifisistem várás

Ko puoh kuávluh láá miäruštâllum, te leehâ “🧰 Työkalut (Pargoniävuh)” -uási.

Teddil “Vie JSON (Tuálvu JSON)”

Pargoniävvu lyeđee tiätuvuárhá (om. alueet.geojson) tuu tiäturân.
Lahte taam tiätuvuárhá SMEKS lahtosin sertifisistem várás.

4. Tooleeb pargo macâttem

Jis tun halijdah juátkiđ tolebáá vyerkkejum pargoin, te leehâ “🧰 Työkalut (Pargoniävuh)” -uási.

Valjii ”Tuo JSON (Pyevti JSON)” já uusâ tolebáá vyerkkejum .json tâi .geojson -tiätuvuárhá.

Kárttá lyeđee já čáittá puoh vyerkkejum kuávluid automaatlávt.

5. Oonah

Tun puávtáh tarkkuđ kuávlui tiäđuid meid listoost “📍 Kaikki alueet (Puoh kuávluh)” – spokkâl kuávlu vâi leehah tärhibijd tiäđuid.

Jis tun halijdah algâttiđ aalgâst, te teddil Tyhjennä kaikki (Siho puoh) (sikko meddâl puoh merkkiimijd).

Kárttá vyerkkee pargo meid automaatlávt laađđâm muušton, te uccâ nubástusah siäiluh veikâ sijđo peividuvvoo.

Čuákánkiäsu:

  1. Sáárgu, noomât já valdâl kuávluid
  2. vuorkkii JSON-tiätuvuárkkán
  3. lahte vyerkkejum JSON-tiätuvuárkkáolesvuotâ SMEKS lahtosin sertifisistem várás tâi pyevti maŋeláá maasâd hammim várás.

Sämitige čiččâd sämimađhâšemhaahâ, Vasan matka eli Vastuullisen saamelaismatkailun sertifikaatti: toimintamallin ja digitaalisen hakusivuston kehittäminen (Ovdâsvástádâslii sämimađhâšem sertifikaat: toimâmaali já digitaallij uuccâmsiijđoi ovdedem), lii Euroop union ruttâdem – NextGenerationEU.