Sámemusihkka (saamelaismusiikki)

Sámi musihkka lea dán áigge seaguhus ođđasa ja boarrása. Sámemusihka ruohttasat leat čiekŋalasas árbevirolaš sámemusihkas luođis, leu’ddis ja livđes, mat leat árbevirolaš sámemusihka šlájat Suoma beale sámeguovllus. Eará sámemusihkka árbevirolaš lávlunmusihkkašlájaid lassin gávdno buot vejolaš musihkkašlájain rápás gitta humppai. Árbevirolaš sámemusihkas leat máŋggat vuođđoprinsihpat, mat leat ovttaláganat Oarje-Sibirjá máŋggaid eamiálbmogiid musihkain. Dát álbmogat leat ee. nenetsat, enetsat, nganasat ja selkupat. Dehálamos ovttastahtti dahkki lea dat, go musihkalaš ovdanbuktima gaskaoapmi lea olbmo jietna, eaige čuojanasat leat geavahuvvon. Nubbi dehálaš ovttastahtti bealli lea dat, ahte musihkka ovdanbuktojuvvo okto, almmá eará loaiddasteaddjiid haga. Dát prinsihpat dollet deaivása árbevirolaš sámemusihkasge. Árbevirolaš sámi vokálamusihkkašlájat ovdanbuktojuvvojit almmá čuojanasaid čuojaheami haga ja dat leat dábálaččat okto ovdanbuktojuvvon. Sámi populáramusihka ovdáneapmi álggii 1968 go Nils-Aslak Valkeapää almmustahtii luohteskearru. Jagis 1974 Valkeapää almmustahtii nuppi skearrus “Vuoi Biret-Máret, vuoi”. Dat lei vuosttas skearru, mas juoiganárbevierru lei ovttastahttojuvvon oarjemáilmmi čuojanasaide. Valkeapää leat čuvvon máŋggat sámeartisttat, geain riikkaidgaskasaččat dovdosamosat leat Mari Boine ja Wimme. Otne sámeartisttat ovttastahttet ovdagáttuid haga iešguđetlágan musihkkašlájaid luohtái ja dahket iežaslágan lávlunmusihka. Sámegillii ráppejuvvo ja sámemusihkka čuovvu riikkaidgaskasaš musihkkatrendaid rávnnjiid. Máŋggat musihkkafestiválat sihke sámeradio ja -televišuvdna doalahit badjin modeardna ja hui ealli sámi musihkkakultuvrra. Ođđa sohkabuolva bajásšaddá birrasis, mas lea čeavláivuohta sámi árbbis.