Goahti

Goahti (kuáti, kueʹtt, kota) gullá sámiid árbevirolaš ja guovddáš ássanhámiide. Goahterikki hábmejit njealje bealljása dahjege goahtebealji (kuátipelji, väʹlddmuõrr, kotakorva), suomuorra (suovâmuorâ, suõvvmuõrr, savupuu), guokte doaresmuora (tuárismuorâ, cõgldõk, poikkipuu) ja goahtemuorat (ruođâ, ruõđ, ruoteet). Goađis lea maid uksa (uksâ, uhss, ovi) ja govčča, omd. loavdda (loovdâ, värjj, loude).

Goahti lea adnojuvvon buot guovlluin, maid sámit leat ásaiduhttán. Goahti lea leamaš erenomážit bissovaččat ássama: dálveássama ja guhkit ádjánuššama huksenhápmi. Dan huksenvuohki lea vuogáiduvvan davvi luonddudiliide, árbevirolaš ealáhusaide ja jahkodatjohtui. Goahti lea sáhtán leat bissovaš dahje dan lea sáhtán sirdit. Bissovaš atnui oaivvilduvvon gođiid goahteriggi huksejuvvui assát ja nannosut muorain go geahppasut sirddihahtti gođiid. Goađit daid ráhkadusaiguin speadjalastet sámeservošiid báikkálaš kultuvrralaš ássančovdosiid ja govvidit seamma áigge oasi viidásut kultuvrralaš ja ekologalaš diehtovuogádagas.

Historjjálaččat dovdat máŋggaid iešguđetlágan goahtetiippaid. Goađi vuođđoráhkadus lea goittotge leamaš nanus ja ráhkaduslaččat seammalágan govččamateriálas fuolatkeahttá. Govččamateriálat leat molsašuddan iešguđetlágan dárbbuid, fidnema ja geavahanulbmila mielde.

Gođiid sáhttá sirret máŋggaide goahtetiippaide, mat earránit nubbi nuppis ee. sirdinvejolašvuođa ja geavahanvuogi mielde:

• Bealljegoahti (kuáti, čokk-kueʹtt, sarvikota/korvakota)
  • Geahpparáhkadusat, gákkes- (loavdda) dahje rátnogokčasiiguin, sirddihahtti, sáhttá álkit ja johtilit cegget ja burgit. Dan guovddáš oasit – goahtebealjit, goahtemuorat ja goahtegárvvut – fievrriduvvojedje jahkodatfárremiin mielde.
• Lavdnjegoađit/gámmet (lavŋekuáti, lâuʹŋŋkueʹtt, turvekota),
  • muorain, bessiin ja lavnnjiin gokčojuvvon goađit, mat adnojedje erenomážit dálveássamuššan bissovaš ássanbáikkiin.
• Geađgegoahti
  • vuolleoassi lea bardojuvvon geđggiin
• Beassegoađit
  • gokčojuvvon bessiin
• Hirsa- ja sálvogoađit
  • huksejuvvojedje hirsasálvvu ja bealljása kombinašuvdnii

Lávvu (láávu, kååvas, laavu) lea iežas ráhkaduslaš tiipa ja earrána goađis ovddemustá rikki ráhkadusa oasil. Das lea geahppa ráhkadus ja dan sáhttá cegget álkit gaskaboddosaš ássamuššan. Lávus eai leat goahtebealjit ja lávvomuorat leat oktageardánabbot. Lávvomuorat leat ruossut bajožis. Lávvomuorat eai álo fievrriduvvo mielde, muhto daid sáhttá guođđit dávjá geavahuvvon ceggensadjái vuordit čuovvovaš geavahangearddi. Dárbbu mielde ođđa lávvomuoraid lea viehka johtil ja álki ráhkadit báikki alde.

Vásttolaš ja ehtalaččat suvdilis sámemátkeealáhusas lea erenomáš dehálaš geavahit rivttes namaid ja earuhit goahteráhkadusaid kultuvrralaš mearkkašumi. Suomagielas hállojuvvo dávjá goađis, go oaivvilduvvo lávvu. Tearpma sápmelaš lávvu ii galgga sehkket terbmii goahti. Sápmelaš lávvu ii vástit suomagiela lávvu-sáni, mii oaivvilda rabas dolastallansuoji. Suomagielas sátni goahti čujuha dávjá almmolaččat vánddardanhuksehusaide, main lea árran guovdu. Suopmelaš goahti earrána čielgasit sápmelaš goađis, mii gullá árbevirolaš huksenárbái ja eallinvuohkái.