Čuovvunvuogádat

Čuovvunvuogádat oaivvilda systemáhtalaš vuogi čoaggit, vurket, analyseret ja raporteret dieđuid doaimma, albmaneami dahje ulbmiliid ovdáneamis. Dainna sáhttit dárkkodit, mo ásahuvvon ulbmilat ollašuvvet, áicat nuppástusaid, árvvoštallat doaibmabijuid váikkuheami ja earuhit vejolaš váttisvuođaid áiggil. Čuovvunvuogádahkii gullá dábálaččat jeavddalaš ja luohtehahtti diehtočoaggin, sohppojuvvon mihttárat (indikáhtorat), analysa ja veardádallan, raporteren ja guhkesáigásaš joatkkašupmi. Dainna láhčit vuođu mearrádusbargamii ja doaimma ovddideapmái.

Vásttolaš sámemátkeealáhusa sertifikáhtii ja Sámemátkeealáhusa ealli kulturduovdaga plánii (Saamelaismatkailun elävän kulttuurimaiseman suunnitelma, SMEKS) gullevaš čuovvunvuogádat lea bargoreaidu, mainna árvvoštallat mátkeealáhusdoaimma váikkuhusaid kultuvrii, birrasii, servošii ja ekonomiijai. Vuogádahkii sáhttet gullat mihttárat ovdamearkan kulturárbbi seailumis, servoša oassálastinvejolašvuođas, mátkkálaččaid mearis ja daid hálddašeamis dihto guovlluin ja dihto áiggiin (eandaliige hot spot guovlluin nappo hástaleaddji guovlluin váldosesoŋŋa áigge), birasváikkuhusain ja ekonomalaš ávkkis, man guovllu searvvuš fidne. Dat vuođđuduvvá gokčevaš ja máŋggahámat diehtočoaggimii, čađačuovgi diehtomolsumii ja ságastallamii kultuvrra hálddašeaddjiiguin, nu ahte sin oainnut ja vásáhusat vuhtiiváldojit ehtalaččat suvdilis vugiin. Čuovvunvuogádaga bokte sihkkarastit, ahte mátkeealáhus doarju ealli kulturduovdaga seailuma, ovddida servoša buresveadjima ja dahká vejolažžan dárbbu mielde doaimmaid, mat divvot, jos mátkeealáhusa noađđi manná kultuvrralaš, sosiálalaš, ekologalaš dahje ekonomalaš guoddinnávccaid badjel – maiddái bajiid mielde, ovdamearkan oanehaš muhto intensiivvalaš sesoŋŋaid áigge, dalle muhtun báikkit sáhttet gillát noađis erenomáš garrasit.