Saamelaismatkailuyritys huomioi oman saamelaisyhteisönsä ja yrityksensä toiminta-alueen yhteisöiden tarpeet, näkemykset ja huolenaiheet. Lisäksi tulee huomioida yrityksen harjoittamasta matkailusta aiheutuvien muutosten vaikutukset yhteisön hyvinvointiin. Matkailun ei tulisi vaikuttaa negatiivisesti paikallisen saamelaisyhteisön tai sen yksittäisten jäsenten arkeen tai juhliin elävässä kulttuurimaisemassa. Yrityksellä tulle olla toiminnalleen sosiaalinen toimilupa vaikutusalueensa yhteisöiltä.

Yksi saamelaisuuteen perustuvan matkailun tärkeimmistä tehtävistä on suojella ja ylläpitää saamelaiskulttuuria ja tukea sen siirtämistä tuleville sukupolville. Saamelaiskulttuuria matkailussa hyödyntävät tuotteet ja -palvelut tulee perustua oikeaan tietoon yrityksen omasta aidosta saamelaiskulttuurista. Tuotteistaminen vaatii vahvaa tuotteistettavan kulttuurin ymmärrystä. Tuotteistaminen ja palveluiden kehittäminen tulee tehdä saamelaisyhteisön kulttuuristen arvojen ja näkemysten mukaisesti. Saamelaiskulttuurin kaupalliseen hyödyntämiseen tulee olla yhteisön hyväksyntä eli kulttuurinen toimilupa. Myös kulttuurisen kantokyvyn rajat tulee huomioida yrityksen toiminnassa.

Saamelaisen matkailuyrityksen tulee toimia ja sopeutua toiminta-alueellensa niin, että herkkä, arktinen elävä kulttuurimaisema säilyy mahdollisimman monimuotoisena myös tuleville sukupolville. Saamelaisten arvojen, ajattelutapojen ja perinteisen elämäntavan mukaan luontoa tulee säilyttää ja käyttää siten, että se elättää ihmiset ja antaa toimeentulon eli luonnosta otetaan vain se mitä tarvitaan eikä yhtään enempää, jotta luonnon kantokyky säilyisi myös tuleville sukupolville.

Taloudellinen kestävyys painottuu paikallistalouksien tukemiseen yhteisö- ja yksilötasolla. Taloudellisen kestävyyden lähtökohtana on matkailutulojen mahdollisimman ison osan jääminen kohdealueelle. Tämä voidaan toteuttaa saamelaisväestöä työllistämällä sekä paikallisella yritystoiminnalla. Taloudelliseen kestävyyteen kuuluu esimerkiksi lähiruoan suosiminen sekä saamelaistuotteiden, kuten aitojen käsitöiden ja paikallisten saamelaispalveluiden käyttäminen. Taloudellisen kestävyyden tavoitteena on matkailuelinkeinon integroituminen saamelaisyhteisöön niin, että siitä tuleva taloudellinen hyöty jakautuisi mahdollisimman laajasti alueelle. On erittäin tärkeää, että myös kokonaan matkailun ulkopuolella oleva saamelaisyhteisö kokee matkailun positiivisena ja yhteisöä hyödyttävänä toimintona sekä voimavarana. Matkailun tulee myös tukea saamelaisia perinteisiä elinkeinoja ollakseen taloudellisesti kestävää. Taloudellinen kantokyky määrittelee maksimaalisen matkailutoimintojen tai matkailijoiden määrän, ennen kuin paikallisväestön elämästä tulee liian kallista elää tai toimia omalla alueellaan.

Vastuullisuus ja eettinen kestävyys tulee kuulua kaikkeen yrityksen sisäiseen ja ulkoiseen viestintään sekä yrityksen brändin luomiseen ja ylläpitämiseen. Viestimällä laaja-alaisesti yrityksen vastuullisuudesta ja eettisestä kestävyydestä yritys helpottaa vierailijaa tekemään tietoisia, yhteisöä hyödyntäviä valintoja. Vierailla on halu tutustua saamelaiskulttuuriin ja oppia uutta vierailunsa aikana. Siksi on tärkeää miettiä, millä tavalla varmistetaan, että tämä onnistuu vastuullisella, eettisesti kestävällä ja yhteisön hyväksymällä tavalla. Saamelaisyhteisön ulkopuolisen matkailualan ja matkailijan on yleensä mahdotonta erottaa aitoa saamelaistuotetta epäaidosta. Vastuullisella ja eettisesti kestävällä saamelaismatkailulla on tärkeä rooli totuudenmukaisen saamelaiskuvan levittämisessä niin Suomessa kuin ympäri maailmaa.